Alkuperäiskansat elävät nykyään hyvin monenlaisissa ympäristöissä, erilaisten valtakulttuurien keskuudessa ja vaihtelevissa poliittisissa olosuhteissa. Vaikka alkuperäiskansojen historioissa on paljon yhteistä, sekä kokemukset kolonisaatiosta että nykyisyydet ja itseymmärryksen tavat vaihtelevat. Näitä kokemuksia kuvataan esimerkiksi tarinoissa, käsitöissä, lauluissa ja kuvataiteessa sekä käsitteellistetään moninaisten diskurssivarantojen keinoin. Alkuperäiskansojen nykytaide on usein paikkasidonnaista ja maaperustaista.

 

Samalla kun maiden, kehojen ja mielten kolonisaatio jatkuu erilaisin assimilaatiopoliittisin ja ekstraktivistisin toimin, alkuperäiskansojen tietoa nykyisin arvostetaan, kysytään ja halutaan sekä tieteen että taiteen instituutioissa. Esimerkiksi alkuperäiskansatutkimuksen ohjelmia perustetaan yliopistoihin ja alkuperäiskansataiteilijoiden teoksia kuratoidaan maailman arvostetuimpiin näyttelyihin. Pidetään myös laajasti tunnustettuna ja hyväksyttynä, että alkuperäiskansojen tietoa tarvitaan erityisesti kestävyysmurroksessa.

 

Taiteiden aloilla halujen ja tarpeiden ristikkäisyys voi aiheuttaa monenlaisia tunteita ja jännitteitä, jopa häpeää ja hiljaisuutta. Alkuperäiskansojen parissa saattaa esiintyä 'etnostressiä' eli hämmennystä siitä, ettei koe itseään tarpeeksi alkuperäiskansaiseksi, jos ei esimerkiksi puhu kansansa kieltä tai osaa monia käsityötaitoja. Toisaalla taiteilijat, tutkijat ja kuraattorit saattavat kokea oman taideinstituutionsa koloniaalisen painolastin raskaana tai tuntea itsensä muuten estyneiksi käsittelemään hankalia asioita. Näistä kokemuksista ja estoista voi olla vaikea puhua. 

 

Kutsumme alkuperäiskansojen sekä muiden rodullistettujen ja marginalisoitujen kansojen taiteen kanssa työskenteleviä tutkijoita, taiteilija-tutkijoita ja opettaja-tutkijoita pohtimaan kanssamme kysymyksiä moninaisten taidemaailmojen rinnakkainelosta. Miten taide voisi tunnustella hankauksia ja hiljaisuuksia moniäänisesti ja vastuullisesti? Miten niitä voidaan lähestyä taiteellisen tutkimuksen keinoin ja miten alkuperäiskansatutkimuksen näkökulma haastaa sitä? Miten yhteisöllisiä ja ylisukupolvisia kokemuksia lähestytään taiteen avulla? Miten taide ja taiteellinen tutkimus voi kosketella maaperustaa ja osallistua syklisiin kiertokulkuihin? Miten museoita, arkistoja ja taideinstituutioita dekolonisoidaan alkuperäiskansojen lähtökohdista?

Rohkaisemme taiteilijoita ja tutkijoita lähestymään kysymyksiä esimerkiksi tavoilla, jotka ammentavat rituaaleista ja kansantaiteesta, kuten loitsu, rukous, ornamentti, uni, utopia, hyräily.

 

Teemanumeron toimittavat Lea Kantonen, Pekka Kantonen, Hanna Guttorm, Katarina Pirak Sikku ja Priska Falin.

 

Ehdotukset tutkimusekspositioiksi pyydetään laatimaan Research Catalogue (RC) -julkaisualustaan, http://www.researchcatalogue.net.

 

Huom. alustan käyttö edellyttää käyttöoikeuksien hankkimista ja rekisteröitymistä (katso kohtaa 'register', valitse 'full account'). Ehdotuksissa tulee ilmetä teeman ja sen käsittelyn lisäksi eksposition suunniteltu rakenne RC-alustalla. Valmiit ekspositiot tulee lähettää RC-alustan kautta (kohdasta 'submit for review', ja portaaliksi 'RUUKKU') 16.2.2024 mennessä 29.2.2024 mennessä. 31.3.2024 mennessä.

 

Ehdotusluonnoksista voidaan keskustella 30.11.2023 mennessä. Tässä tapauksessa ekspositio pitää jakaa toimittajien kanssa käyttäen RC:n sharelink -toimintoa. Ota eksposition valikosta 'share', ja ruksaa viimeinen toiminto ('When enabled...'). Huomaa, että varsinaiseen julkisuus-asetukseen ei kosketa, ja ekspositio säilyy yksityisenä. Jakolinkin avulla ekspositiota voi esitellä muille ja voit edelleen jatkaa eksposition työstämistä. Vahvista valinta ja lähetä tämä linkki sähköpostitse mukaan toimitukselle menevään sähköpostiin (alla).

 

Numeroon liittyvät tiedustelut ja ehdotusluonnokset: Lea Kantonen, lea.kantonen@uniarts.fi

 

Jos tarvitset apua Research Cataloguen käytössä, ota yhteyttä Priska Falin: priska.falin@aalto.fi.

 

Yksityiskohtaiset ohjeet (toistaiseksi vain englanniksi) eksposition jättämiseen ja luonnoksen esittelyyn osoitteesta http://ruukku-journal.fi/en/instructions.

 

RUUKKU on vuonna 2013 toimintansa aloittanut monialainen, vertaisarvioitu taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu, joka käyttää alustanaan monimediaisen julkaisemisen mahdollistavaa kansainvälistä taiteellisen tutkimuksen julkaisualustaa ja tietokantaa Research Catalogue (RC). RUUKKUa julkaisevat ja tukevat Taideyliopisto, Aalto ARTS ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta. Ensisijaiset julkaisukielet ovat suomi, ruotsi ja englanti.