Seuraava numero (kutsu)

Arkisto

RUUKKU 4:

Prosessi taiteellisessa tutkimuksessa

Onko prosessi jotakin, johon taiteilija tukeutuu kun hän ei enää tiedä mitä on tekemässä? Onko kehotus luottaa prosessiin esimerkki taideopetuksen mystifioivasta puhetavasta vai onko taiteellinen prosessi alkemistien muodonmuutoksen kaltainen ihmeiden tekijä? Onko prosessikuvaus taiteellisen tutkimuksen laveaa valtavirtaa vai kunnianhimoisen taiteellisen tutkijan työväline tiedon tuottamiseen? Voiko prosessi muodostua tutkimuksen mediumiksi? Entä minkälaisia ovat ne institutionaaliset prosessit, joita taiteellisen tutkimuksen ympärille rakennetaan?

Erilaiset prosessit kuuluvat erottamattomasti sekä taiteen että tutkimuksen harjoittamiseen. Kuusikymmentäluvulta lähtien prosessi on ollut yksi nykytaiteen taikasanoista, kun ajassa kehkeytyvät ja muotoaan muuttavat teokset tuotiin katsojien, kuulijoiden ja osallistujien jaettavaksi. Toistot, variaatiot ja vuorovaikutukseen perustuvat työt ovat esimerkkejä komposition keinoista korostaa tapahtumallisuutta ja muutosta eheän, monoliittisen ja rikkomattoman teoksen sijasta. Variaatioiden vertaileminen tai muodonmuutosten analysointi ovat tuttuja taiteellisen tutkimuksen menetelmiä. Esittävissä taiteissa prosessi on olennainen taiteilijan taidon ja ymmärryksen kasvaessa ja kasautuessa kehollisesti. Ymmärrys rakentuu muusikoiden, näyttelijöiden tai tanssijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, ja voidaan puhua tuntemattomien kerrostumien kohtaamisesta tai foucault'laisittain taidon arkeologiasta. Taiteellisten prosessien avaamista ja artikuloimista on pidetty yhtenä taiteellisen tutkimuksen päätehtävistä. Toisaalta uudenlaisten vuorovaikutusprosessien kehittäminen on osa nykytaiteilijoiden ja myös taiteellisten tutkijoiden yhteiskunnallista tehtävää. Prosesseja voi tarkastella suhteessa siihen mistä on lähdetty tai siihen minne ollaan menossa. Ja kuten Michael Schwab kirjoittaa JAR (Journal for Artistic Research) 6:n pääkirjoituksessa (http://www.jar-online.net/index.php/issues/editorial/488), taiteellisen tutkimuksen kohdalla ei ole itsestään selvää, että on viisainta julkaista artikkeli tai raportti vasta prosessin päätteeksi.

Näihin keskeisiin, toivoaksemme lukuisia tekijöitä kiinnostaviin kysymyksiin liittyen toivomme tutkimusesittelyjä, projektiesittelyjä ja puheenvuoroja eri alojen taiteilija-tutkijoilta.

RUUKKU on vuonna 2013 toimintansa aloittanut monialainen, vertaisarvioitu taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu, joka käyttää alustanaan monimediaisen julkaisemisen mahdollistavaa kansainvälistä taiteellisen tutkimuksen julkaisualustaa ja tietokantaa Research Catalogue (RC). RUUKUN julkaisukielet ovat Suomi, Ruotsi tai Englanti. Katso http://ruukku-journal.fi/. Kevään 2015 lopulla ilmestyvän RUUKUN neljännen numeron teema on "Prosessi taiteellisessa tutkimuksessa". Kutsumme kaikki taiteellisen tutkimuksen tekijät – sekä akateemisen tutkimuksen piiristä että taidekentältä – mukaan luomaan RUUKUSTA kiinnostavan, käyttökelpoisen ja kehittyvän julkaisun.

Ehdotukset tai luonnokset tutkimusekspositioiksi pyydetään laatimaan RC luetteloon  http://www.researchcatalogue.net/  Huom. Luettelon käyttö edellyttää käyttöoikeuksien hankkimista ja rekisteröitymistä (ks. kohta "register"). Ehdotukset tulee lähettää sekä RC luettelon kautta (kohdasta "publish", "submit" ja "Ruukku") että sähköpostitse osoitteisiin annette.arlander@uniarts.fi ja markus.kuikka@uniarts.fi viimeistään 15.2.2015