Modernin taidekäsityksen purkaminen on mahdollistanut tilan, jossa taidekäsitykset, taiteen tuottamat ihanteet, työskentelytavat ja sisällöt ovat muuttuneet. Tila mahdollistaa myös erilaisten taidekäsitysten välillä tapahtuvat neuvottelut ja kamppailut. Aktivistisen taiteen taidehistorialliset kontekstit paikantuvat muun muassa feministiseen taiteeseen ja avantgardeen sekä 1960-luvun sodanvastaisiin ja antirasistisiin kansalaisoikeusliikkeisiin. Arktisissa yhteisöissä toimiva Suohpanterror on elävä esimerkki aktivistisesta taiteesta, joka ottaa kantaa saamelaisten oikeuksiin ja heidän kokemiinsa epäkohtiin, kuten syrjintään, rasismiin ja Lapin kolonialisoimiseen. Poliittisesti muutosvoimaisella ja kantaaottavalla taiteella onkin keskeinen sija yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta kuten ympäristöoikeuksia, sukupuolen moninaisuutta tai antirasismia ajavissa kamppailuissa. Koska taideaktivismiin liittyvä työskentely on usein radikaalia ja uutta etsivää sekä ihmisiä ja ympäristöjä integroivaa, se on myös tieto-valtasuhteisiin sidottua. Teemanumerossa lähestymme taideaktivismia performatiivisena taiteena, johon liittyvät kysymykset vallan, materian ja representaation välisistä suhteista. Keskitymme yhtäältä siihen, miten taide erilaisissa luovissa muodoissaan sisältää poliittisia pyrkimyksiä ja toisaalta siihen, miten poliittinen toiminta voi olla luovaa. Artivismi, jonka lähtökohtana ovat tutkijan, taiteilijan, aktivistin ja eri yhteisöjen intressit, voi liittyä sekä henkilökohtaisiin että poliittisiin alistamisen, vastarinnan ja voimaantumisen pyrkimyksiin. Aktivismi taiteellisen työskentelyn muotona voi olla myös hiljaista ja haparoivaa, kokeilevaa ja etsivää. Joskus se voi johtaa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja toisinaan se voi näyttäytyä hitaina, lähes näkymättöminä liikkeinä ja voimina.

 

Artivismi-numeron tutkimusekspositiot voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

 

    • Taideaktivismi ja sosiaalisen muutoksen mahdollisuus

    • Sukupuoli, ruumiillisuus, luokka ja rotu aktivistisessa taiteessa

    • Sukupuolittunut väkivalta

    • Ympäristökysymykset 

    • Alkuperäiskansojen oikeudet 

    • Poliittisuuden luovat potentiaalit

    • Taideaktivismin muodot, materiat ja praktiikat

    • Taideaktivismi ja uudenlaiset tiedon tuottamisen tavat

    • Taideaktivismi ja taiteen eettiset kysymykset

    • Etsiminen, kokeilu, epäonnistuminen

    • Hiljainen vastarinta ja hitaat muutokset

 

 

Artivismi -teemanumeron toimittavat Mari Mäkiranta, Jonna Tolonen ja Vesa Puuronen. Numero tehdään yhteistyössä Mari Mäkirannan johtaman ja Koneen Säätiön tukeman tutkimushankkeen "Artivismin ääret –Taide, aktivismi ja sukupuolittunut väkivalta" kanssa.