RuukkuRuukkuThree phases of artistic researchTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/three-phases-of-artistic-research2022-09-30T09:59:45Z2022-09-30T05:55:22Zp Mika Elo p p About 30 years ago new research approaches based on artistic practice began to emerge alongside traditional art research A lively debate took place especially at art schools that had gained university status about various combinations of art and research in which art was not just a research object this debate later grew in different directions The vocabulary for these new approaches and their institutional analyses in international contexts was complex em practice based research em em practice led research em em art based research artistic research research creation em In Finland the term em taiteellinen tutkimus em artistic research has become an umbrella term that is used when the focus is not on a specific methodology The choice of words in Finnish is at least partly based on the fact that the sense of the word practice is difficult to render in Finnish p p For me the term artistic research em taiteellinen tutkimus em as a linguistic expression is problematic It seems to ask for an academic counterpart in Finnish em tieteellinen tutkimus em i e scientific research and lead to a fruitless debate about art versus academia This confrontation and debate then is likely to capture too much attention dismissing the diversity of research in and through the arts and leaving it without the attention it deserves p p Examining the discussions about artistic research from a distance from a type of bird s eye view we can perceive three phases It is obvious that for institutional cultural and political reasons these phases look different in different countries and for different art forms My analysis describes the situation in visual arts from a Finnish perspective p p The first phase of artistic research took place around the turn of the millennium The focus was on what artistic research is or what it could be This question was discussed for over a decade from various angles particularly in relation to doctoral studies and the universities as an institution An early milepost in these discussions was the anthology em Taiteellinen tutkimus em 2001 edited by Satu Kiljunen and Mika Hannula translated into English by Tomi Snellman as em Artistic Research em p p In this phase artistic research was positioned on the interface between art and academia The attempts to define artistic research were influenced on one hand by the pressures exerted by financing mechanisms and institutional frameworks and on the other a certain internal ambivalence Both the art world and academia perceived artistic research as at the same time a threat and an opportunity p p This phase was well described by Dieter Lesage s article Who Is Afraid of Artistic Research published in 2009 in the journal em Art amp Research em a central platform for discussion at the time a href sdfootnote1sym name sdfootnote1anc sup 1 sup a According to Lesage artists and researchers are afraid of artistic research for similar reasons but their points of view are different Both artists and researchers are concerned about the blurring of the boundary between art and research Artists and arts advocates are concerned that art will become academic At the same time researchers and other members of academia are afraid that the ideal of scientific rationality will become obscured p p A notable fact is that a corresponding ambivalence of demarcation is at the core of the humanities self understanding In his 1985 article Ambivalence the Humanities and the Study of Literature Samuel Weber a renowned literary scholar highlights the fundamentally ambivalent role of the humanities as part of the university institution a href sdfootnote2sym name sdfootnote2anc sup 2 sup a Defending its position as a serious academic endeavour research under the title humanities has always been forced to justify its special nature in relation to and in distinction from the natural sciences According to Weber the burning question in the field is how obtaining general knowledge of something particular is possible In philosophical terms it is a problem of a reflective judgment articulated by Immanuel Kant in his em Critique of Judgment em a work to which Weber also refers In short when there are no preconceived laws or rules one must proceed as the situation demands feeling one s way Artistic research shares this ambivalence with art research p p Approximately ten years ago the debate about the identity justification and institutionalisation of artistic research began to become saturated It did not any longer feel relevant to reflect on what artistic research is or is not The attention was directed towards questions of what artistic research does and what its potential in the multidisciplinary field of research is This was the beginning of the second phase of artistic research In addition to doctoral studies the focus now shifted towards postdoctoral research and multidisciplinary collaborations Methodological pluralism was recognised as an intrinsic element of the marriage of art and research It became clear that artistic research exists in many forms and that it can be linked to various contexts as well as to research in other disciplines The central themes in this phase were expositionality boundary work and the guidelines concerning the development of peer evaluation practices within artistic research em Journal for Artistic Research em JAR internationally and em RUUKKU em in Finland developed into key publishing platforms em Society for Artistic Research em SAR grew into the most extensive multidisciplinary network of artist researchers in Europe p p Dieter Mersch s em Epistemologies of the Aesthetic em 2015 summarises the debates and main lines of argumentation in the second phase of artistic research in a helpful way a href sdfootnote3sym name sdfootnote3anc sup 3 sup a Mersch outlines four main lines p p A widely spread views is that art is research as such and that the only thing that is new in artistic research is its connection to the university institution According to this interpretation line art as artistic research is aesthetic oriented basic research of a sort p p The second argumentation is that artistic research is above all a reformative art pedagogical movement and an aesthetic enlightenment project established in western arts universities with the intention of reforming the arts and presenting implicit criticism of science p p According to the third line of argumentation both science and art are creative activities and their mutual difference is a historic variable Artistic research promotes the convergence of sciences and arts by dismantling the hierarchies between the different processes of knowledge production and by joining in multidisciplinary collaborations p p The fourth argumentation is that artistic research seeks to introduce scientific principles to the arts and art making following the models set by academia This alleged agenda is regarded either as a disastrous scenario of trying to raise art to the elevated ivory towers of academia and subduing the free line of aesthetic thought or as a welcome development towards disciplined and independent artistic research p p Even a brief summary of these four lines of argumentation reveals a dramatic difference in views on artistic research and what might be at stake in it p p Currently we are moving on to the third phase of artistic research with the earlier questions now being accompanied with questions about artistic research s societal connections It no longer seems relevant to reflect upon the new discipline s identity on the interface between the art world and academia The new key questions concern the research environment s sustainability How should artistic research be organised to ensure its viability in the current circumstances in a way that promotes sustainable development p p As I see it the current third phase of artistic research is about the ecologisation of disciplinary thinking a href sdfootnote4sym name sdfootnote4anc sup 4 sup a The focus has shifted from the formation of a discipline institutionalisation and multidisciplinarity to situational specificities functional connections and societal framing conditions in Isabelle Stengers s terms to the ecology of practices a href sdfootnote5sym name sdfootnote5anc sup 5 sup a In this context ecology must be understood widely in the spirit of Felix Guattari s three ecologies to include the natural environment social relations and mental structures Regarding research and its organisation the question is how tensions between specific and limited epistemic claims are approached and what kind of research frameworks are implemented and enabled p p This new phase has introduced new dividing lines which consequently have reactivated the old controversies The question of the arts and artistic research s autonomy is raising its head again Now the dividing line and tension run between basic research and applied research Should artistic research be understood as independent basic research that above all serves the arts Florian Dombois for example argues along these lines in his speech recently published on the JAR network activities page a href sdfootnote6sym name sdfootnote6anc sup 6 sup a Or should artistic research focus on promoting integrative societal processes as part of the educational and welfare services and creative economies This line of thinking can be found for example within the framework of the ArtsEqual research project conducted at the University of the Arts Helsinki a href sdfootnote7sym name sdfootnote7anc sup 7 sup a p p Another force challenging the methods of artistic research in a revolutionising manner is the debate about decolonisation This debate is shaking the entire western university institution and compelling artistic research as well to reconsider its premises In their article What Is Wrong with the Vienna Declaration on Artistic Research a href sdfootnote8sym name sdfootnote8anc sup 8 sup a Florian Cramer and Nienke Terpsma for example challenge the institutions and advocates of artistic research to re examine their research and education policies and the entire formation of the canon of artistic research Is artistic research a western bubble about to burst or a genuinely pluralistic and transformative movement p p As I see it the new polarisation seen in the discussions about artistic research is a vein of the cultural shift described by Erich Horl as general ecologisation a href sdfootnote9sym name sdfootnote9anc sup 9 sup a which adds weight to and politicises the complex questions of relations and functional connections p p In this context I find the thematics of ambivalence highlighted by Samuel Weber in the 1980s a challenge that should not be ignored if the goal is to develop artistic research towards pluralism responsibility and aptness In his interpretation of Kant Weber emphasises the partial and partisan nature of reflective judgment and the resulting sociability In the current situation it is worth noting that the problem of reflective judgment that combines art and its research is a fruitful basis for explicating why and how art research and artistic research produce social adhesion and cultural sustainability In the ecologicised research culture it is sensible to underline part and practical skills in Finnish em osaamista em literally part ability within artistic research its partial and partisan nature in terms of specificities situational awareness and radical limitedness instead of focusing on issues of general identity p div id sdfootnote1 p a href sdfootnote1anc name sdfootnote1sym 1 a Lesage Dieter 2009 Who Is Afraid of Artistic Research On measuring artistic research output em Art amp Research em 2 2 p div div id sdfootnote2 p a href sdfootnote2anc name sdfootnote2sym 2 a Weber Samuel 1985 Ambivalence the Humanities and the Study of Literature em Diacritics em 15 2 11 25 nbsp p div div id sdfootnote3 p a href sdfootnote3anc name sdfootnote3sym 3 a Mersch Dieter 2015 em Epistemologies of the Aesthetic em Berlin and Zurich diaphanes 28 50 Cf Elo Mika 2021 Isabelle Stengersin kosmopolitiikka ja taiteellisen tutkimuksen tiedolliset sitoumukset em Tiede amp edistys em 4 2021 p div div id sdfootnote4 p a href sdfootnote4anc name sdfootnote4sym 4 a See e g Arlander Annette amp Elo Mika 2017 Ekologinen nakokulma taidetutkimukseen em Tiede amp edistys em 42 4 335 346 p div div id sdfootnote5 p a href sdfootnote5anc name sdfootnote5sym 5 a Elo Mika 2021 Isabelle Stengersin kosmopolitiikka ja taiteellisen tutkimuksen tiedolliset sitoumukset em Tiede amp edistys em 46 4 p div div id sdfootnote6 p a href sdfootnote6anc name sdfootnote6sym 6 a Dombois Florian 2022 On Our Way to the Venice Obligations A Speech a href https www jar online net de auf dem wege zu den venice obligations eine rede https www jar online net de auf dem wege zu den venice obligations eine rede a accessed 21 August 2022 p div div id sdfootnote7 p a href sdfootnote7anc name sdfootnote7sym 7 a Taideyliopisto 2021 ArtsEqual https www uniarts fi projektit artsequal Accessed 21 August 2022 p div div id sdfootnote8 p a href sdfootnote8anc name sdfootnote8sym 8 a Cramer Florian amp Terpsma Nienke 2021 What Is Wrong with the Vienna Declaration on Artistic Research https onlineopen org what is wrong with the vienna declaration on artistic research Accessed 14 July 2021 p div div id sdfootnote9 p a href sdfootnote9anc name sdfootnote9sym 9 a Horl Erich 2017 Introduction to General Ecology The Ecologization of Thinking Translated by Nils F Schott In Erich Horl and James Burton eds General Ecology The New Ecological Paradigm London and New York Bloomsbury Academic 1 7 p divTero Heikkinen2022-09-30T05:55:22ZTaiteellisen tutkimuksen kolme vaihettaTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/taiteellisen-tutkimuksen-kolme-vaihetta2022-09-30T05:53:59Z2022-09-30T05:44:38Zp Mika Elo p p Noin kolmekymmenta vuotta sitten perinteisen taiteentutkimuksen rinnalle alkoi kehkeytya taiteen tekemisen praktiikasta ammentavia tutkimusasetelmia Erityisesti yliopistostatuksen saaneissa taidekouluissa virisi sittemmin moniin suuntiin laajentunut keskustelu erilaisista taiteen ja tutkimuksen yhdistelmista joissa taide on muutakin kuin pelkka tutkimuskohde Kansainvalisissa keskusteluissa naita erilaisia tutkimusasetelmia ja niiden institutionaalisia jasennyksia kuvaamaan kehittyi mutkikas sanasto em practice based research em em practice led research em em art based research artistic research research creation em Suomenkielisissa yhteyksissa jonkinlaiseksi sateenvarjokasitteeksi on muodostunut taiteellinen tutkimus Sita kaytetaan silloin kun ei haluta tarkemmin painottaa mitaan erityista metodologista lahtokohtaa Osasyyna tahan on varmastikin se etta monissa englanninkielisissa nimikkeissa esiintyva practice on asia jota on hankala sanoittaa suomeksi p p Itse pidan taiteellinen tutkimus kattotermin ongelmana siihen kielellisen ilmaisun tasolla liittyvaa mielikuvaa jonka mukaan maare taiteellinen kutsuu vastaparikseen maaretta tieteellinen Talloin rakentuu helposti hedelmaton taide vs tiede vastakkainasettelu jonka erittely uhkaa vieda paahuomion ja taiteiden alueella tai taiteen keinoin tapahtuvan tutkimuksen moninaisuus jaa vaille ansaitsemaansa huomiota p p Jos tarkastelemme taiteellisesta tutkimuksesta kaytyja keskusteluja hieman etaammalta jonkinlaisesta lintuperspektiivista niin voimme hahmottaa niissa kolme vaihetta On sanomattakin selvaa etta nama vaiheet sijoittuvat aikajanalle eri maissa eri tavoin niin institutionaalisista kulttuurisista kuin tiedepoliittisistakin syista Myos eri taiteiden valilla on eroja taman aikajanan suhteen Tassa esittamani jasennys kuvaa lahinna tilannetta kuvataiteissa suomalaisesta nakokulmasta p p Taiteellisen tutkimuksen ensimmainen vaihe sijoittui vuosituhannen vaihteen kieppeille Sita maaritti pitkalti kysymys siita mita taiteellinen tutkimus on tai mita se voisi olla Tata kysymysta pohdittiin hyvinkin yli kokonaisen vuosikymmenen ajan monella tapaa etenkin suhteessa tohtorikoulutukseen ja yliopistoinstituutioon Naiden keskustelujen varhainen merkkipaalu oli Satu Kiljusen ja Mika Hannulan toimittama antologia em Taiteellinen tutkimus em 2001 a href sdfootnote1sym name sdfootnote1anc sup 1 sup a em em joka kaannettiin myos pian ilmestymisensa jalkeen englanniksi p p Taiteellinen tutkimus asemoitui taidemaailman ja yliopistomaailman rajapinnalle Terminologisia maarittely yrityksia leimasi toisaalta rahoitusmekanismien ja institutionaalisen kehikon mukanaan tuomat erittelypaineet ja toisaalta tietty sisainen ambivalenssi Taiteellinen tutkimus koettiin seka uhkana etta mahdollisuutena niin taidekentan kuin yliopistoinstituutionkin nakokulmasta p p Tata kuvaa hyvin Dieter Lesagen artikkeli Who is Afraid of Artistic Research joka julkaistiin tuolloisten keskustelujen kannalta keskeisessa journalissa em Art amp Research em vuonna 2009 a href sdfootnote2sym name sdfootnote2anc sup 2 sup a Lesagen mukaan taiteellista tutkimusta pelkaavat seka taiteilijat etta tutkijat samasta syysta mutta eri lahtokohdista Huolenaiheena kummallakin taholla on taiteen ja tutkimuksen valisen eron hamartyminen Taiteilijat ja taiteen puolestapuhujat pelkaavat etta taide akatemisoituu Tutkijat ja tiedeyhteison edustajat taas pelkaavat etta tieteellisen rationaalisuuden ideaali hamartyy p p Itse asiassa on huomionarvoista etta vastaava demarkaation ambivalenssi on myos humanististen alojen itseymmarryksen ytimessa Vuonna 1985 julkaistussa artikkelissaan Ambivalence the Humanities and the Study of Literature tunnettu kirjallisuuden tutkija Samuel Weber nostaa esiin kuinka humanististen alojen rooli osana yliopistoinstituutiota on perustavanlaatuisen ambivalenssin leimaama a href sdfootnote3sym name sdfootnote3anc sup 3 sup a Nimiketta Humanities kayttava tutkimus on jatkuvasti joutunut perustelemaan omaa erityislaatuaan suhteessa ja erotuksena luonnontieteisiin mutta kuitenkin tieteellisyyden nimissa Weber paikantaa keskeiseksi kipupisteeksi kysymyksen siita miten jotakin partikulaarista koskeva tieto on mahdollista Filosofisesti muotoillen kyse on reflektiivisen arvostelman ongelmasta jonka klassinen muotoilu loytyy Immanuel Kantin arvostelukyvyn kritiikista mihin Weberkin viittaa Lyhyesti sanottuna kun ei ole mitaan ennalta tiedossa olevaa lakia tai saantoa on edettava asian mukaan tilannekohtaisesti tunnustellen Taiteellinen tutkimus jakaa taman ambivalenssin taiteiden tutkimuksen kanssa p p Noin kymmenen vuotta sitten keskustelu taiteellisen tutkimuksen identiteetista oikeutuksesta ja institutionalisoitumisesta alkoi saturoitua Enaa ei tuntunut niin akuutilta pohtia mita taiteellinen tutkimus on tai ei ole Huomio alkoi suuntautua kysymykseen siita mita taiteellinen tutkimus tekee mihin se kykenee monialaisella tutkimuskentalla Alkoi taiteellisen tutkimuksen toinen vaihe jossa tohtorikoulutuksen ohella alettiin yha enemman pohtia myos postdoc toimintaa ja monitieteista yhteistyota Metodologien pluralismi tunnistettiin laajasti taiteen ja tutkimuksen yhteispeliin kuuluvaksi asiaksi Oli tullut selvaksi etta taiteellista tutkimusta on moneen lahtoon ja etta se voi kytkeytya monenlaisiin asiayhteyksiin ja muiden alojen tutkimukseen Taman vaiheen keskeisiksi teemoiksi muodostuivat etenkin expositionaalisuus boundary work ja taiteellisen tutkimuksen vertaisarviointikaytantojen kehittamistyon suuntaviivat Keskeisiksi julkaisualustoiksi nousivat kansainvalisessa kontekstissa em Journal for Artistic Research em ja Suomessa em RUUKKU em Laajimmaksi taiteilija tutkijoita yhdistavaksi monitaiteiseksi verkostoksi vakiintui Euroopassa em Society for Artistic Research em SAR p p Dieter Merschin em Epistemoligies of the Aesthetic em 2015 summaa hyvin taiteellisen tutkimuksen toisen vaiheen keskusteluja jasentaneita argumentaatiolinjoja a href sdfootnote4sym name sdfootnote4anc sup 4 sup a Mersch hahmottelee nelja paalinjaa p p Yksi laajasti edustettuna ollut nakemys on etta taide on aina jo ollut tutkimusta eika taiteellisessa tutkimuksessa sinansa ole mitaan muuta uutta kuin sen kytkos yliopistoinstituutioon Taman tulkintalijan mukaan taide on taiteellisena tutkimuksena eraanlaista esteettista perustutkimusta p p Toiseksi on esitetty etta taiteellinen tutkimus on ennen kaikkea lansimaisten taideyliopistojen piirissa virinnyt taidetta uudistava taidepedagoginen liike ja esteettinen valistusprojekti joka uudistaa taiteita ja harrastaa implisiittista tieteen kritiikkia p p Kolmannen argumentaatiolinjan mukaan seka tiede etta taide ovat luovaa toimintaa ja niiden valinen ero on historiallinen muuttuja Taiteellinen tutkimus edistaa tieteiden ja taiteiden konvergoitumista purkamalla erilaisten tiedonmuodostuksen prosessien valisia hierarkioita ja hakeutumalla erilaisiin monialaisiin yhteistyohankkeisiin p p Neljanneksi on esitetty etta taiteellinen tutkimuksen agendalla on taiteen tieteellistaminen yliopistomaailman tarjoamien mallien mukaisesti Toiset pitavat tata lahestulkoon katastrofaalisena taiteen akatemisoimisen ja esteettisen ajattelun kesyttamisen skenaariona toiset taas nakevat siina toivotun kehityskulun kohti taiteellisen tutkimuksen kurinalaisuutta ja omalakisuutta p p Naiden neljan argumentaatiolinjan lyhytkin summaus tuo esiin sen etta eri leirien edustamat nakemykset eroavat jyrkasti toisistaan sen suhteen mita taiteellisessa tutkimuksessa lopulta on pelissa p p Nyt olemme siirtymassa taiteellisen tutkimuksen kolmanteen vaiheen jossa aiempia keskusteluja leimanneiden kysymysten rinnalle ovat yha voimallisemmin nousemassa kysymykset taiteellisen tutkimuksen yhteiskunnallisista kytkoksista Enaa ei tunnu riittavalta pohtia uuden tutkimusalan identiteettia taidemaailman ja yliopistomaailman rajapinnoilla Keskioon on noussut erityisesti tutkimusympariston kestavyyden tematiikka jonka voi kiteyttaa yhteen kysymykseen Miten taiteellisen tutkimuksen tulisi organisoitua jotta se olisi elinvoimainen yhteiskunnassamme ja myotavaikuttaisi kestavaan kehitykseen p p Nyt kasilla olevassa taiteellisen tutkimuksen kolmannessa vaiheessa on nahdakseni kyse dispilinaarisen ajattelun ekologisoitumisesta a href sdfootnote5sym name sdfootnote5anc sup 5 sup a Painopiste on siirtynyt oppi ja tutkimusalan muodostuksesta institutionalisoitumisesta ja monialaisuudesta tilannekohtaisiin erityisyyksiin toiminnallisiin kytkoksiin ja yhteiskunnallisiin reunaehtoihin Isabelle Stengersin termein praktiikkojen ekologiaan a href sdfootnote6sym name sdfootnote6anc sup 6 sup a Ekologia on tassa ymmarrettava laajasti Felix Guattarin kolmen ekologian hengessa luonnonympariston ohella on otettava huomioon myos sosiaaliset suhteet ja mentaaliset rakenteet Tutkimustoiminnan ja sen organisoitumisen kannalta on kyse siita miten erityisten ja rajallisten tiedollisten jasennysten valisiin jannitteisiin suhtaudutaan ja minkalaisia tutkimusasetelmia toteutetaan ja mahdollistetaan p p Tama uusi vaihe on tuottanut uusia jakolinjoja jotka oireilevat vanhojen kiistakysymysten uudenlaisena polarisoitumisena Kysymys taiteiden ja taiteellisen tutkimuksen autonomiasta nostaa jalleen kerran paataan Nyt nakemyksia jakaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen valinen jannite Tulisiko taiteellinen tutkimus mieltaa taiteiden alueella tapatuvaksi omalakiseksi perustutkimukseksi joka palvelee ennen kaikkea taiteita Taman suuntaisesti argumentoi esimerkiksi Florian Dombois hiljattain JARin sivuilla julkaistussa puheenvuorossaan a href sdfootnote7sym name sdfootnote7anc sup 7 sup a Vai pitaisiko taiteellisen tutkimuksen ottaa keskeiseksi tehtavakseen edistaa eheyttavia prosesseja yhteiskunnassa osana koulutus ja hyvinvointipalveluja ja luovaa taloutta Tallaisia painotuksia loytyy esimerkiksi Taideyliopiston ArtsEqual hankkeen a href sdfootnote8sym name sdfootnote8anc sup 8 sup a piirista p p Toinen taiteellisen tutkimuksen toimintamalleja uudella tavalla haastava voimakentta on koko lansimaista yliopistoinstituutiota ravisteleva dekolonisaatiokeskustelu jonka myota myos taiteellinen tutkimus joutuu arvioimaan uudelleen lahtokohtiaan Esimerkiksi Florian Cramer ja Nienke Terpsma haastavat kirjoituksessaan What Is Wrong with the Vienna Declaration on Artistic Research a href sdfootnote9sym name sdfootnote9anc sup 9 sup a taiteellisen tutkimuksen instituutioita ja aanitorvia tarkastelemaan kriittisesti tutkimus ja koulutuspoliittisia linjauksiaan ja koko taiteellisen tutkimuksen kaanonin muodostumista Onko taiteellinen tutkimus puhkeamispisteen saavuttanut lansimainen kupla vai aidosti moniarvoinen ja transformatiivinen liike p p Taiteellisen tutkimuksen tiimoilta kaytyjen keskustelujen uusi polarisoituminen on nahdakseni yksi juonne Eric Horlin yleiseksi ekologisoitumiseksi a href sdfootnote10sym name sdfootnote10anc sup 10 sup a kuvaama laajempaa kulttuurista siirtymaa jonka myota suhteiden ja toiminnallisten kytkosten monitahoiset kysymykset saavat yha enemman painoarvoa samalla kun ne politisoituvat p p Tassa tilanteessa koen etta Samuel Weberin 1980 luvulla esiin tuoma ambivalenssin tematiikka muodostaa haasteen jota ei kannata ohittaa sikali kun tavoitteena on kultivoida taiteellista tutkimusta moniarvoisuuden vastuullisuuden ja osuvuuden suuntaan Weber antaa Kant tulkinnassaan erityisen painoarvon reflektiivisen arvostelman osittaisuudelle ja osallistavuudelle seka siita kumpuavalle sosiaalisuudelle Nykyperspektiivista on huomionarvoista etta taidetta ja sen tutkimusta yhdistava reflektiivisen arvostelman ongelma tarjoaa otollisen lahtokohdan sen eksplikoimiselle miksi ja missa mielessa taiteiden tutkimus ja taiteellinen tutkimus tuottavat sosiaalista liima ainesta ja kulttuurista kestavyytta Ekologisoituneessa tutkimuskulttuurissa on nahdakseni mielekasta ajatella taiteellisen tutkimuksen osaa ja osaamista sen osittaisuutta ja osallistavaa luonnetta erityisyyksien tilannetajun ja radikaalin rajallisuuden termein polarisoivien identiteettiasetelmien sijaan p p nbsp p div id sdfootnote1 p a href sdfootnote1anc name sdfootnote1sym 1 a Hannula Mika Kiljunen Satu toim 2001 em Taiteellinen tutkimus em Helsinki Kuvataideakatemia p div div id sdfootnote2 p a href sdfootnote2anc name sdfootnote2sym 2 a Lesage Dieter 2009 Who is Afraid of Artistic Research On measuring artistic research output em Art amp Research em 2 2 p div div id sdfootnote3 p a href sdfootnote3anc name sdfootnote3sym 3 a Weber Samuel 1985 Ambivalence the Humanities and the Study of Literature em Diacritics em 15 2 11 25 nbsp p div div id sdfootnote4 p a href sdfootnote4anc name sdfootnote4sym 4 a Mersch Dieter 2015 em Epistemoligies of the Aesthetic em Berlin ja Zurich diaphanes 28 50 Vrt Elo Mika 2021 Isabelle Stengersin kosmopolitiikka ja taiteellisen tutkimuksen tiedolliset sitoumukset em Tiede amp edistys em 4 2021 p div div id sdfootnote5 p a href sdfootnote5anc name sdfootnote5sym 5 a Ks esim Arlander Annette amp Elo Mika 2017 Ekologinen nakokulma taidetutkimukseen em Tiede amp edistys em 42 4 335 346 p div div id sdfootnote6 p a href sdfootnote6anc name sdfootnote6sym 6 a Elo Mika 2021 Isabelle Stengersin kosmopolitiikka ja taiteellisen tutkimuksen tiedolliset sitoumukset em Tiede amp edistys em 46 4 p div div id sdfootnote7 p a href sdfootnote7anc name sdfootnote7sym 7 a Dombois Florian 2022 On Our Way to the Venice Obligations A Speech a href https www jar online net de auf dem wege zu den venice obligations eine rede https www jar online net de auf dem wege zu den venice obligations eine rede a ladattu 21 8 2022 p div div id sdfootnote8 p a href sdfootnote8anc name sdfootnote8sym 8 a Taideyliopisto 2021 ArtsEqual https www uniarts fi projektit artsequal Viitattu 21 8 2022 p div div id sdfootnote9 p a href sdfootnote9anc name sdfootnote9sym 9 a Cramer Florian amp Terpsma Nienke 2021 What Is Wrong with the Vienna Declaration on Artistic Research https onlineopen org what is wrong with the vienna declaration on artistic research Viitattu 14 7 2021 p div div id sdfootnote10 p a href sdfootnote10anc name sdfootnote10sym 10 a Horl Eric 2017 Introduction to General Ecology The Ecologization of Thinking Kaantanyt Nils F Schott Teoksessa Eric Horl ja James Burton toim General Ecology The New Ecological Paradigm Lontoo ja New York Bloomsbury Academic 1 7 p divTero Heikkinen2022-09-30T05:44:38ZTaiteen ja tutkimuksen yhteistyo lisaa sosiaalista kestavyyttaTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/taiteen-ja-tutkimuksen-yhteistyo-lisaa-sosiaalista-kestavyytta2021-11-29T12:25:10Z2021-11-22T12:14:28Zdiv Taide ja tutkimus luovat reitteja tulevaisuuteen Ne voivat totunnaisia ajattelutapoja nyrjayttamalla auttaa nakemaan vaihtoehtoja olemassa olevalle yhteiskunnalle ja elamantavalle Ne voivat myos luoda turvallisia paikkoja joissa vaikeita kysymyksia tulevaisuudesta voidaan pohtia yhdessa br nbsp div div Nama paikat voivat olla konkreettisia tiloja kuten Naapurijurtta Koneen Saatio 2018 2021 jonka Tampereen yliopiston tutkijat pystyttivat eri puolille lahiota Naapurijurtasta rakennettiin taiteilijoiden ja tutkijoiden voimin ymparistotaiteen kohtaamisen ja keskustelun paikka seka tutkimuksen fokuspiste Hanke omisti jurtan mutta se oli lahion asukkaiden kaytettavissa aukioloaikojen ulkopuolella joissain paikoissa avoimin ovin Jurtan ja lahiympariston haltuunottoon rohkaistiin kutsumalla ihmisia oleskelemaan juomaan teeta keskustelemaan ja tekemaan taidetta jurtassa ja sen ymparistossa Jurtta avautui yli tuhannelle ihmiselle paikkana jonne saattoi tulla tupsahtaa kesken kaiken Ihmiset suhtautuivat jurttaan rakennuksena uteliaasti ja kysellen eli kokivat jurtan keskustelunavauksena ja kayttivat sita sellaisena Ne jotka eivat uskaltautuneet sisalle paasivat silti aistimaan jurtan yllattavana nakymana asuinymparistossaan br nbsp div div Reittien avaamista tulevaisuuteen tarvitaan koska ilmastonmuutoksen kaltaisten globaalien hatatilojen edessa ovat uhattuina niin luonnon monimuotoisuus kuin ihmisten tulevaisuudenusko Jos tulevaisuutta lahdetaan rakentamaan nykyhetken hatatilojen tuottamissa tunnelmissa se voi nayttaa mahdottomalta tehtavalta Sosiaalisen eriarvoisuuden ja demokratian kriisin vuoksi tulevaisuuden suuntia maarittelevat nekin tahot jotka hyotyvat nykytilanteesta kaikkine ongelmineen Jotta poliittiselle mielikuvitukselle ja vaihtoehtoisille tulevaisuuksille olisi tilaa tarvitaan moniaanisyytta osallisuutta ja keinoja uudenlaisten elamanmuotojen luomiseen arkisessa yhteistoiminnassa Siksi yhta aikaa ekologisen kestavyyden kysymysten kanssa on vastattava sosiaalisen kestavyyden kysymyksiin Maapalloa polttaviin kysymyksiin haetaan nopeita teknisia ratkaisuja Vahintaan yhta paljon tarvitaan osallisuutta ruokkivaa vuorovaikutusta seka ekologisesti ja sosiaalisesti kestavien tulevaisuuskuvien luomista Niiden kehittamisessa tutkimuksen ja taiteen yhdistamisesta on apua kuten Naapurijurtta esimerkki osoittaa br nbsp div div Sosiaalinen kestavyys on vaikeasti mitattavissa verrattuna ekologiseen kestavyyteen jota usein lahestytaan luonnontieteen mittarein Ekologisen ja sosiaalisen kestavyyden ajatusta yhdistaa vahva tulevaisuusorientaatio Sosiaalisen kestavyyden tavoitteiksi on asetettu jo Brundtlandin raportissa 1987 ja YK n Agenda 21 toimintaohjelmassa 1992 eriarvoisuuden poistaminen ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen ja ihmisarvoisen elaman ja hyvinvoinnin turvaaminen Politiikkatasolla tama tarkoittaa eriarvoisuuden vahentamista ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden lisaamista Sosiaalisen kehityksen vakavasti ottaminen on valttamatonta muun muassa siksi etta ymparistoongelmat vaikuttavat maapallolla voimakkaimmin heikoimmassa asemassa oleviin Sosiaalinen eriarvoisuus nakertaa luottamusta jota yhteiskunnassa tarvittaisiin ilmastopoliittisiin ratkaisuihin sitoutumiseksi Sosiaalinen kestavyys on siis edellytys myos ekologiselle kestavyydelle Sosiaalisen kestavyyden luominen ei ole vain sosiaalipolitiikan tehtava Siksi nostamme esiin kaksi tieteellisia ja taiteellisia menetelmia yhdistavaa sosiaalisen kestavyyden kasvualustaa osallisuuden lisaaminen seka poliittisen mielikuvituksen virittaminen br nbsp div div Sosiaalisen kestavyyden nakokulmasta on tarkeaa ottaa erilaisista lahtokohdista tulevat ihmiset osaksi tiedon hankkimista muotoilua ja kayttoa Naapurijurtalla tama tehtiin liikuteltavan tilan avulla madaltamalla tiedon jakamisen kynnysta yhteisella toiminnalla ja kayttamalla helposti saavutettavan tilan lisaksi taiteen tekemista kohtaamisen tiedon tuottamisen ja jakamisen valineena Jurtalla ihmiset ja ymparisto toimivat kanssatutkijoina Osallisuus ja sosiaalinen kestavyys eivat olleet tutkimukselle ulkopuolelta tarkkailtavia kohteita vaan niista tuli menetelmallisia lahtokohtia Niiden avulla muotonsa saivat tiedon yhteistuottaminen jurtalla keskustelu tutkimuksen vaiheista paikalliseen kirjastoon rakennetussa taidenayttelyssa seka tutkimustuloksia esitteleva kirja jossa keskustelujen kuvituksilla ja lisatyn todellisuuden audiovisuaalisilla elementeilla oli tarkea rooli Taiteen kautta luotiin tutkimusmatkan varrelle paikkoja tulla mukaan myos niille joiden kielitaito ei riita pitkien tekstien lukemiseen ja joille kirjoitettu teksti ei ole luontevin tapa omaksua tietoa br nbsp div div Naapurijurtalla ja sen tutkimustuloksista kerrottaessa ihmisia kutsuttiin toimijan rooliin ja pohtimaan oman elamismaailmansa rajapintoja seka sita milta koettu ymparisto ja sosiaalinen elama nayttaa jonkun toisen nakokulmasta Tutkimuksen tuloksissa tulivat esiin asukkaiden moninaiset erot niin yksiloiden kuin ryhmien valilla Nain tutkimus johdatti moniaanisyyden eriarvoisuuden ja osallisuuden aarelle Ne puolestaan auttavat nakemaan jakolinjojen sijasta yhteiskunnan lisaantyvan monimuotoisuuden Kun ristiriitoja ja konflikteja on enemman kuin yksi tai kaksi on luottamusta etsittava yha uudestaan yhteiskuntien paikallisten ja globaalien monista nivelkohdista ruohonjuuritasolta br nbsp div div Toinen tapa milla tiede ja taide voivat vahvistaa sosiaalista kestavyytta on poliittisen mielikuvituksen virittaminen ja vaihtoehtojen kuvittelu nykytodellisuudelle Sosiaalista kestavyytta ei voi rakentaa vain reagoimalla olemassa olevaan todellisuuteen vaan siihen tarvitaan toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelua Nykyhetkeen kiinnittyneet yhteiskunnan korjausehdotukset voivat korjata jonkin ongelman yhtaalla mutta synnyttaa uusia ongelmia toisaalla silla ne eivat pyri muuttamaan eriarvoista jarjestelmaa ongelmien taustalla Esimerkiksi globaalin pohjoisen hoitajapulan ratkaiseminen tuomalla hoitajia globaalin etelan maista synnyttaa hoitajien kotimaissa hoivavajeen Siksi sosiaalisen kestavyyden vahvistaminen edellyttaa radikaalisti toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelua Irtiotot nykyhetkesta vaativat ajattelun ja toiminnan virittamista kohti sita mika on viela tuntematonta br nbsp div div Taiteen ja tieteen menetelmien yhdistamista poliittisen mielikuvituksen tutkimiseksi ja ruokkimiseksi kokeillaan parhaillaan Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet POLIMA hankkeessa Suomen Akatemia 2020 2024 POLIMAssa jaljitetaan ihmisten arkisia kuvittelun kaytantoja tutkimalla yhteisoja ja alakulttuureja joissa ihmiset elavat toisenlaisia todellisuuksia tassa ja nyt esimerkiksi sellaisia asumisen tapoja jotka perustuvat vapaaehtoistyohon yhdessa tekemiseen ja ekologisuuteen Arjen tutkimuksin menetelmin tutkimus auttaa ymmartamaan ja tekemaan nakyvaksi esimerkiksi niita tapoja miten ihmiset tulevat yhteen ja toimivat toisenlaisten nykyhetkien ja tulevaisuuksien mahdollistamiseksi POLIMA jarjestaa myos taiteilijoiden kanssa erilaisia taidelahtoisia praktiikoita jotka avaavat tilallisia kehollisia ja affektiivisia reitteja poliittiselle mielikuvitukselle Kun tietamista ei rajata vain kielelliseen se avaa myos tiloja moninaisemmille osallistumisen tavoille br nbsp div div Yhdessa tieteellinen ja taiteellinen tutkimus voivat luoda pohjan sosiaalisesti ja ekologisesti kestavammalle tulevaisuudelle Silloin tutkijat taiteilijat ja maailma ymparilla eivat rakennu hierarkkisessa suhteessa toisiinsa vaan kanssatutkijoina jotka kuvittelevat ja luovat uusia maailmoja limittain ja rinnatusten Taiteen ja tutkimuksen keinoin voidaan pyrkia luomaan sellaista yhdessa tietamista ja tekemista jossa tutkimus olisi helposti lahestyttavissa laajasti ja demokraattisesti keskusteltavissa ja kehitettavissa div div br strong Kirjallisuus strong br nbsp div div Lehtonen Pauliina ja Peltomaa Juha 2019 em Onko sosiaalinen kestavyys kaikkien asia em a href https www kuntaliitto fi blogi 2019 onko sosiaalinen kestavyys kaikkien asia https www kuntaliitto fi blogi 2019 onko sosiaalinen kestavyys kaikkien asia a br nbsp div div Keivani Ramin ja Shirazi Reza M toim 2019 em Urban Social Sustainability Theory Policy and Practice em London New York nbsp Routledge br nbsp div div Salmenniemi Suvi Porkola Pilvi Ylostalo Hanna 2021 nbsp Poliittinen Mielikuvitus ja Vaihtoehtoiset Tulevaisuudet em Politiikasta em Valtiotieteellinen Yhdistys nbsp a href https politiikasta fi poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet https politiikasta fi poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet a div div nbsp div div Puumala Eeva Maiche Karim Tuomaala Ozdemir Salome toim 2021 em Naapurusto tarinoita moniaanisesta lahiosta em Into divTero Heikkinen2021-11-22T12:14:28ZUtopioiden paluu ja metodologiset haasteetTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/utopioiden-paluu-ja-metodologiset-haasteet2021-11-29T12:25:28Z2021-11-22T12:13:39Zdiv Yhteiskunnallisessa todellisuudessa suunnistaminen edellyttaa suuntaa nayttavia ihanteita Siksi utopioita on tarpeen paitsi luoda ja kayttaa myos ymmartaa ja tulkita Mutta utopia ei ole tavanomainen tutkimuskohde Ajatukset paremmasta yhteiskunnasta ovat valahdyksia ja haaveita katkonaisia muuttuvia ja vaikeasti sanoitettavia Joskus sanat loppuvat ja tutkimus vaatii luovia keinoja Toisenlaiset sosiaaliset maailmat nayttaytyvat vain mielikuvituksen kayttajalle br nbsp div div Yhteiskuntatieteet kipuilevat luovan metodologian kanssa Vaikka metodologinen anarkismi tunnetaan yhtena tieteenfilosofian monista koulukunnista asiallisen tieteen kriteerina pidetaan oikean ja patevan tutkimusmetodologian kayttoa Oikeaoppiseen metodologiaan keskittyminen voi kuitenkin heikentaa kokeilevuutta ja ymmarryksen lisaamista toistaiseksi avoinna olevista tulevaisuuksista br nbsp div div Olisikin hyodyllista ajatella metodologiaa kahtalaisesti Tiedon hankkimisen hyvaksyttavien keinojen listaamisen sijaan voisi puhua erikseen em systemaattisista metodologioista em ja em hapuilun metodologioista em Hapuilun metodologia merkitsisi talloin pyrkimysta saada pienia valahdyksia kohteesta jota ei voi nahda Ymmarryksen lisaaminen pakottaa talloin kokeilemaan hyvin monenlaisia valineita br nbsp div div Taiteella olisi paljon tuotavaa tallaiseen metodologiseen lahestymistapaan koska tokihan metodologia voi nain ymmarrettyna olla vaikkapa tilallista emotionaalista tai kineettista Myos performanssi tai provokaatio voi hyvin olla yhteiskunnallisen ymmarryksen lisaamisen valine br nbsp div div br nbsp div div Mita tallainen hapuilu tuo lisaa systemaattiseen empiiriseen tieteeseen joka tuottaa tietoa maailmasta sellaisena kuin se on br nbsp div div Kysymykseen voi vastata uudella kysymyksella millainen on kulttuuri joka ei osaa tuottaa tai yllapitaa palasittain rakentuvia haavekuvia paremmasta yhteiskunnasta Ainakin se on sisaanpain kaantynyt Toiveet ja unelmat typistyvat yksityisten unelmien tavoitteluksi Yhteiskunnallinen muutos latistuu hallinnollisiksi pienparannuksiksi indikaattoreiden seurannaksi ja ekonomistien piirtamien kayrien jatkuvuuksiksi br nbsp div div Tama on pitkalti totuus nykymaailmasta Yhteiskunnalliset utopiat hiipuivat postmodernismin ja uusliberalismin voittokulun myota Kylman sodan jalkeista ajan henkea voi lukea pitkalta joukkona taman hiipumisen monella tasolla nakyvia oheisvahinkoja Esimerkiksi vallitseva nostalginen ote on ainakin osittain seurausta kyvyttomyydesta kuvitella tulevaisuuksia Utopioiden kuihtumisen oireisiin taitaa samoin kuulua postprefixed itseymmarrys eli taipumus kuvata nykyhetkea aina jonkin jalkeisena ei itsenaan vaan suhteessa johonkin menneeseen br nbsp div div Utopiat leimautuivat vanhanaikaisiksi ja komentaviksi Ne yhdistettiin postmodernismin kaatamiin suuriin metahistoriallisiin kertomuksiin ja leimattiin yhteiskunnan pohjapiirustuksiksi vakisin toimeenpantaviksi ihanteiksi totalitaristien muovailuvahaksi Kriitikoiden silmissa utopiat ovat liian taydellisia kuvauksia maailmasta jossa ei ole sijaa ihmisyhteisoihin kuuluvalle normaalille muutokselle yksilollisyydelle jannitteisyydelle ja ristiriidoille br nbsp div div br nbsp div div Mutta ajan hengen suhde utopioihin ei ole yksioikoinen Utopioiden hyytyminen postmodernismin yksilollisten unelmien alle saattaa olla ajan suuri kertomus mutta jonkinlaista utopioiden paluuta on aistittavissa erilaisissa lokeroissa ja marginaaleissa Tieteen ja taiteen kentalla vilahtelee toisenlaisten tulevaisuuksien artikuloijia Toiveikkuutta yhteiskunnallisia vaihtoehtoja ja muutoksen ajattelun valineita selvasti etsitaan Yha useamman ihmisen intuitio sanoo ettei vallitseva yhteiskunnallinen jarjestys voi olla lukittu ja lopullinen Elamme jonkinlaisen murtuman hetkea ja sellaisessa hetkessa on valttamatonta etsia valineita joilla osataan navigoida kohti parempaa br nbsp div div Utopioiden paluu ei kuitenkaan tapahdu vaivatta Utopioiden hahmottelun ja kriittisen kayton kahtalainen ongelma on ettei ole sen enempaa selvaa mita tutkitaan kuin sekaan miten tutkitaan br nbsp div div Reittia parempaan tulevaisuuteen osoittavan utopian tulisi siis olla mobilisoiva muttei totalisoiva On mahdotonta maaritella ennalta mita toisenlaista yhteiskuntaa kuviteltaessa tarkkaan ottaen kuvitellaan Se on joka tapauksessa enemman kuin toisenlainen hallintojarjestelma mutta yhteiskunta ei silti tarkoita kaikkia ihmisten valisia mikrosuhteita ja kaytantoja Yksityisen ja yhteiskunnallisen valinen raja on epaselva muttei olematon Ihanneyhteiskunnassakin on kasvukipuja vaarinymmarryksia epatoivoista rakkautta riitoja naapurin kanssa toisinajattelua tulevaisuutta koskevia pelkoja ja kaikkea mika tekee ihmisesta ihmisen br nbsp div div Koska yhteiskunta on valtava maara eritasoisia suhteita neuvotteluja ja pienia instituutioita utopian sisalto on aina liikkeessa Utopiatutkimuksessa joudutaan kysymaan tarkoittaako toisenlaisen yhteiskunnan kuvittelu etta kuvitellaan eri tavalla vaikkapa mielenterveys seksuaalinormit paihtyminen lastenhoito logistiikka Tai kannustaako kasvattaako ja salliiko ihanneyhteiskunta erilaisia tunteita kuin nykyinen Listaa voi jatkaa br nbsp div div br nbsp div div Kun hyvaksytaan etta toisenlaisen tulevaisuuden yhteiskunnan kaltainen tutkimuskohde vaatii hapuilua voidaan ainakin hetkeksi antautua metodologiseen ilotteluun Mutta tama jattaa viela toisen haasteen yhteiskunnallinen kuvittelu vaatii yhteiskunnallisen subjektin nbsp div div Tieteen parissa herkasti hylataan subjekti ja ajatellaan etta kun tehdaan metodologisesti oikein ei ole valia kuka tekee Taiteen itseymmarrys taas usein nojaa luovaan ja kokevaan yksilolliseen mieleen Toisenlaisten ja mahdollisten yhteiskuntien etsiminen sen sijaan edellyttaa em yhdessa kuvittelua em Yhdessa kuvittelun valineet ja metodologia on hyva ymmartaa paitsi luovuuden myos vuorovaikutuksen taidoiksi Vuorovaikutus auttaa myos jatkuvasti kysymaan kuvittelun kohdetta eli yhteiskunnan luonnetta jattaen sen auki haastamiselle ja uudelleenmaarittelylle br nbsp div div Utopiat kylla palaavat Mutta sita varten utopiakasitysten taytyy liikahtaa viela poispain paitsi jaykista jasennyksista yhteiskunnan olemuksesta myos todellisuudesta jossa unelmat ovat yksityisia Myos tama on haaste tutkijoille taitelijoille ja kaikille muillekin hapuilijoille divTero Heikkinen2021-11-22T12:13:39ZUtopiakonsultaatio suuntana mahdotonTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/utopiakonsultaatio-suuntana-mahdoton2021-11-29T14:40:04Z2021-11-22T12:08:50Zdiv img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 15582942 utopia_thumb_s jpg 57bb81e1 cbac 467e 89ee 492cf5c6f641 t 1637576013000 style width 480px height 320px div div nbsp div div Kaytan puheenvuoroni antaen tilaa utopioille ja mahdottomalle div div nbsp div div em Utopiakonsultaatio on mielikuvituksellinen maailmanparannussuunnitelma joka avartaa valittomasti osallistujan mielentilaa ja avaa uusia nakymia elamaan em div div nbsp div div Esitystaiteen kollektiivissa Todellisuuden tutkimuskeskuksessa kehitetty Utopiakonsultaatio on esityksellinen palvelu joka mahdollistaa mahdottoman aarelle pysahtymisen Siina kysytaan miten mahdoton voisi tulla nakyvaksi ja saavutettavaksi meille tassa hetkessa Utopiakonsultaatiossa konsultti ja kokija tarkkailevat ja tutkivat ymparistoa yhdessa esityksellisin harjoittein ja etsivat uusia tapoja sijoittua ymparoivaan todellisuuteen nbsp Esityksen aineistona on kaikki mita ymparisto tarjoaa ja se miten kokijan maarittama mahdoton ja siihen liittyvat toiveet tunteet tai kysymykset heijastuvat ymparistoon Utopiakonsultaatio avaa mahdollisuuden pysahtya ja hypata sivuun saannoista jotka usein kutsuvat meita tietynlaiseen olemiseen ja jopa tarkkaamattomuuteen suhteessa itseemme ja ymparoivaan todellisuuteen ja sen kerroksiin nbsp div div nbsp div div Vuodesta 2012 lahtien olemassa ollut teos on kiertanyt festivaaleja kaupunkeja hoitolaitoksia asunnottomien paivakeskuksia ja sita on toteutettu museoissa kaduilla puistoissa ja metsissa Pandemian aikana se sai uuden puhelimessa tapahtuvan version Utooppiset puhelinmatkat Koska jokainen Utopiakonsultaatio syntyy dialogissa kokijan kanssa se on siksi ainutlaatuinen ja nain myos jokainen konsultaatio on kuin teoksen ensi ilta div div nbsp div div Utopiakonsulttina minulle oleellisinta on teoksen todellisuudessa syntyva havaitsemisen tapa jota pyrin sanoittamaan em utopia em sanan merkityksen kautta Utopia tulee kahdesta kreikankielisesta ilmauksesta em eu topia em joka tarkoittaa hyvaa paikkaa ja em ou topia em ei paikkaa Konkreettisimmillaan Utopiakonsultaatiossa nama ei paikat ovat juuri mahdottomalta tuntuvia haaveita tai esimerkiksi kaupunkitilassa olevia tavallisia tiloja ja yksityiskohtia kuten kadunkulmia lyhtypylvaita puistonpenkkeja mukulakivien valisia kuoppia jotka normaalissa arjessa kiireen keskella jaavat huomaamatta koska ne ovat usein itsestaanselvyyksia Kun kokija on konsultin avustuksella loytanyt itselleen sen hetkisen mahdottomalta tuntuvan asian toimii se ikaan kuin linssina katsoa kaikkea ymparilla olevaa Konsulttina valitsen kysymyksia jotka herattelevat mielikuvitusta rohkaisevat leikkiin ja houkuttelevat esiin tapoja nahda ja kokea eri aistien kautta ymparistoa Nakyyko ymparilla jotain mika voisi kertoa tuosta mahdottomasta ja antaa siita vihjeita Voisiko mahdoton johdattaa meita liikkumaan johonkin suuntaan johon et tavallisesti kulkisi Konsulttina pyydan kokijaa pysahtymaan jonkin yksityiskohdan aarelle joka intuitiivisesti kutsuu luokseen Nama yksityiskohdat loytyvat yleensa yllattavista paikoista juuri niista ei paikoista Paikoista joihin ei yleensa pysahdy Paikkoihin joissa ei nayta olevan mitaan div div nbsp div div Yhtakkia ymparisto nayttaytyy taynna mahdollisuuksia olevana maastona jossa yksityiskohdista esimerkiksi katukivetyksen ja hiekkatien rajasta tulee portti josta astutaan yhdessa johonkin mahdottomaan todellisuuteen johon juuri tanaan haluaisi astua div div nbsp div div Yksityiskohtiin syventymalla olemme voineet kokijan kanssa yhdessa etsia loytaa ja rakentaa haluamaamme todellisuutta ja saavuttaa jotain tuosta mahdottomasta Mahdottoman aarelle asettuminen onkin yhtakkia houkutellut esiin uusia tapoja havainnoida kokea aistia ja liikkua Asken viela ei paikkana nayttaytyneesta itsestaanselvyydesta onkin tullut em hyva paikka em olla ja paastaa mielikuvitus valloilleen nbsp div div nbsp div div Paikat joissa konsultaatioita on tehty ympari Suomen ovat varittyneet kaikilla niilla konsultaatiokokemuksilla joita olen kokijoiden kanssa jakanut Kun naen jonkun paikan huokuu se edelleen konsultaatiossa loytamaamme mahdotonta todellisuutta eika se enaa koskaan ole neutraali paikka Utopioin siita etta ympari maailmaa olisi tallaisia portteja toisiin todellisuuksiin jotka herattaisivat mielikuvituksen laajentaisivat havaitsemisen kerroksia ja kutsuisivat leikkiin div div nbsp div div Utopiakonsulttina oleminen on jatkuvaa toisen ajatuksenvirran kuuntelua ja tunnustelua siita oliko esittamani kysymys tai teko sellainen joka vei lahemmas utopiaa vai veiko se meita juuri kauemmas toisistamme Utopiakonsultaatio on opettanut kuuntelemaan asettumaan toisen ihmisen aarelle kuulemaan sita todellisuutta mista han tulee etsimaan reittia kohti yhteista keskustelevuutta ja herkistya etsimaan niin verbaalista kuin kehollista sanatonta dialogisuutta Vuosien saatossa kuitenkin yhteista kaikille Utopiakonsultaatioille paikasta ja ajasta riippumatta on sen luonne joka nbsp rohkaisee astumaan mahdottomasta haaveilun ja unelmoinnin todellisuuteen div div nbsp div div Utopiakonsultti Talvikki Eerola div div nbsp div div Valokuva nbsp Iiro Rautiainen div div nbsp divTero Heikkinen2021-11-22T12:08:50ZHiljaisuuden jalanjaljet Silent FootstepsTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/hiljaisuuden-jalanjaljet-–-silent-footsteps2021-03-08T11:36:48Z2021-03-08T11:23:51Zdiv Simonkadulla Lasipalatsin paadyssa kiireisesti asteleva jalankulkija pysahtyy katsomaan jalkoihinsa Hanen kenkansa on osunut suuren karhuntassun painautumaan jonka pohjalle on keraytynyt hiekkaa ja tupakantumppeja Katukivien keskelta loytyy lisaa eri elainlajien jalan tassun ja sorkan jalkia Mista on kysysymys div div nbsp div div em Hiljaisuuden jalanjaljet Silent Footsteps em on kuvataiteilijoiden Merja Puustisen ja Andy Bestin julkinen kaupunkitaideteos joka sijaitsee Lasipalatsin ja Simonkadun valisella jalkakaytavaosuudella Teos koostuu 20 pronssiin valetusta laatasta 30cm x 30cm jotka on sijoitettu samankokoisten graniittilaattojen sekaan jalkakaytavalle puiden pyoratelineiden makkarakioskien ja betonisten kukkalaatikoiden valiin div div nbsp div div Kussakin laatassa on painautuma Suomen tunnetuimpien kotoperaisten elainlajien jalanjaljesta Elainlajeihin kuuluvat muuan muassa susi karhu ilves ahma majava mayra vesikko saukko hirvi ja kurki Kunkin laatan kulmassa on elainlajin nimi suomeksi ja latinaksi Helsingin kaupungin taidemuseolle toteutettu tilausteos valmistui vuonna 2000 nbsp div div nbsp div div img alt Hiljaisuuden Jalanjaljet teos yksityiskohta quot Ahma quot src http ruukku journal fi documents 1095506 8423759 silentsteps jpg 719a4dd6 bb48 46f8 875f 9f94a33952f6 t 1615203342387 style width 400px height 327px div div Merja Puustinen amp Andy Best em Hiljaisuuden jalanjaljet em 2000 yksityiskohta Ahma nbsp div div nbsp div div strong Taideteoksen teemana ekologia ja kaupunkirakentamiseen liittyva vallankaytto strong div div nbsp div div Taideteoksena em Hiljaisuuden jalanjaljet em ottaa kantaa useisiin ajankohtaisiin asiakokonaisuuksiin Keskeinen teema koskee yhteiskunnallista ja kulttuurista muutosta Kaupunkiymparisto mielletaan usein pysyvaksi ja staattiseksi kokonaisuudeksi joka kehittyy pikkuhiljaa vuosisatojen kuluessa Muihin lansimaihin verrattuna paakaupunkiseudun nopeaa urbanisoitumiskehitys on kuitenkin poikkeuksellisen nopea ja se painottuu 1900 lukuun Paakaupunkiseudun nopea kasvu ja laajentuminen 4000 asukkaan kalastajakylasta globalisoituneeksi kaupunkikeskittymaksi sai alkunsa pian autonomian ajan alussa Venajan keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I halusi Suomen paakaupungin lahemmaksi Pietaria ja kauemmaksi Ruotsista minka vuoksi Suomen paakaupunki siirrettiin vuonna 1812 Turusta Helsinkiin Helsingista kehittyi nopean rakentamisen myota maan hallinto yliopisto ja varuskuntakaupunki Rautateiden rakentaminen ja kansainvalinen kauppa kasvattivat Helsingin teollisuuskeskukseksi ja vaestokeskittymaksi jossa asui vuonna 1840 jo 20 000 asukasta div div Ruotsin vallan aikana Helsingin kaupunki loppui Kluuvin lahteen Nykyisen Toolonlahden ja Esplanadin puiston lansipuolella sijaitseva Kampin alue oli lahes asumatonta Kamppi nimi tulee alueella sijainneesta sotavaen harjoituskentasta ruots Kampen joka oli kaytossa 1600 1900 luvun alkuun Vuonna 1833 nykyisen Lasipalatsin alueelle rakennettiin Turun kasarmi joka sijaitsi lahella Espoon tullia ja Turkuun johtavan maantien laidassa varsinaisen kaupunkialueen laidalla Kasarmin lisaksi Kampin alueella sijaitsi helsinkilaisten peltoja ja puutarhaviljelmia div div nbsp div div 1800 luvun alkupuolella Kluuvinlahti taytettiin ja kaupunkiasutus alkoi levita Kamppiin Bulevardin varsi ja Vanhan kirkkopuiston lahialueet muuttuvat nopeasti uusien katujen rakentamisen myota hienoston asuinalueeksi Suurin osa Kamppia oli pitkaan kaupungin laita aluetta johon kasvavan kaupungin tyolaiset majoittuivat Rooperin nyk Punavuori lisaksi Teollistumisen myota 1870 luvulla tyolaisasutus alkoi siirtya pohjoisemmaksi Kallion ja Sornaisten alueelle Varuskunnan alueelle nykyisen Lasipalatsin viereen syntyi myos Narinkka eli Lumpunkeraajien tori jossa venalaiset ja juutalaiset kauppiaat myivat tavaroita ja kaytettyja vaatteita 1876 1929 div div nbsp div div Helsingin sosiaalinen kehityshistoria on monin paikoin nahtavissa enaa kasitteellisena muistumana katujen nimissa Arkkitehtoninen kerrostuksellisuus on pitkalle havitetty nopean rakentamisen ja uusien arkkitehtonisten visioiden tielta kun kokonaiset puutalokorttelit ja edellissukupolven mestariteokset ovat saavat antaa tilaa uutta uljasta tulevaisuutta ilmentaville liikerakennuksille luksushotelleille ja kauppakeskuksille div div nbsp div div Taideteoksena em Hiljaisuuden jalanjaljet em viittaa kuitenkin laajempaan globaaliin ongelmaan biodiversiteetin koyhtymisesta rakentamisen ja ilmastonmuutoksen myota Eliolajien radikaali vaheneminen ja lajien lisaantyva sukupuuttoon kuoleminen on pelottavan selvasti havaittavissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana Elain kasvi ja sienilajit ovat joutuneet vaistymaan rakentamisen tehomaatalouden metsankasvatuksen ja merien rehevoitymisen vuoksi kun luonnonymparistot ja maatalouden kulttuuriymparistot koyhtyvat ja pienenevat div div nbsp div div strong Taideteos kannanottona julkisesta taiteesta kaytavaan keskusteluun strong div div nbsp div div Kaupunkitaiteen teos ottaa myos kantaa taiteensisaiseen keskusteluun julkisen taiteen asemasta ja taiteilijan vastuusta Useimmiten julkinen taide mieleltaan tylsaksi epakiinnostavaksi ja usein monumentaaliseksi taidemuodoksi joita tilataan symboliseksi kunnianosoitukseksi valtiollisille organisaatioille historiallisille tapahtumille tai muistokirjoitukseksi kuolleille suurmiehille harvemmin naisille Teokset toteutetaan usein pysyvista materiaaleista kivi pronssi ja viime vuosina suosittu laserleikattu ruostumaton teras Teosten muotokieli on usein abstrahoitua moderniin arkkitehtuuriin sopivaa minimalismia tai kansalliseen mytologiaan viittaavaa symboliikkaa Julkiset teokset sijoitetaan yleensa jalustalle keskeiselle paikalle jossa niiden tehtavana on ohjata kaupunkilaisten tulkintahorisonttia kansalliseen maisemaan historiankirjoitukseen tai kaupunkiympariston liittetyjen arvojen ja merkitysten suhteen Yleensa myos biografinen tieto taiteilijasta hanen urastaan ja kunnianosoituksista on keskeinen osa julkisen teoksen ymparille virittyvaa diskurssia jonka avulla itse teos ja sen viittauskohteet kanonisoidaan kansakunnan kaapin paalle div div nbsp div div USA laisen kuvanveistaja Richard Stellan em Tilted Arc em niminen tilausteos Foley Federal Plazalla New Yorkissa 1981 1989 heratti raivoisan keskustelun julkisen taiteen tehtavasta ja taiteilijan vastuusta suhteessa ymparoivaan yhteiskuntaan Tunnetun taiteilijan suunnittelema 36 5m pitka ja 3 6m korkea ruostuneesta teraksesta tehty seinama halkaisi historiallisen aukion Kriitikoiden mukaan Serran postminimalistinen teos oli esteettisesti ruma ja sopimaton historialliselle aukiolle em Tilted Arc em teos muutti historiallisen aukion luonteen siita tuli teoksen jatke div div nbsp div div Julkisessa keskustelussa esiin nostetut keskeiset ongelmat koskivat kuitenkin taiteilijan vastuuta Onko taiteilijalla oikeus ottaa haltuunsa historiallinen miljoo joka toimii samalla kaupunkilaisten funktionaalisena arjen ymparistona ja tulkita se uudelleen omaksi galleriatilakseen ns tyhjaksi tilaksi joka on mahdollista virittaa uudelleen oman teoksensa avulla Serran teos hankaloitti kaytannossa tuhansien toimistotyolaisten paivittaisia askareita kun he joutuivat kiertamaan valtavan teoksen kiirehtiessaan lounastauoille ja asioilleen Teoksesta muodostui myos valo ja nakoeste aukion vastapaisella laidalla sijaitsevia rakennuksia ei voinut enaa nahda lisaksi teos pimensi useita toimistoja em Tilted Arc em poistettiin liittovaltion oikeuden paatoksella vuonna 1987 div div nbsp div div em Hiljaisuuden jalanjaljet em on ekologinen ja eettinen kannanotto Serran teoksen synnyttamaan kansainvaliseen keskusteluun taiteilijan roolista ilmaisunvapauden rajoista ja yhteiskunnallisesta vastuusta em Hiljaisuuden jalanjaljet em on taideteoksena anti monumentaalinen Teos on laaja alainen mutta se koostuu useista pienista osista Kaupunkitaiteena se kommentoi arkkitehtuuria ja muuttaa kaupunkiympariston osaksi taiteilijan nayttelytilaa kuten Serrankin teos Teos ei kuitenkaan hairitse kadulla kulkevia ihmisia eika hankaloita arjen toimia Pronssilaatat joissa on elainten jalanjalkia toimivat seka itsenaisena taideteoksena etta erottamattomana osana funktionaalista kaupunkitekniikkaa em Hiljaisuuden jalanjaljet em ei vaadi kiinnittamaan huomiota omaan estetiikkaansa se ei korosta taiteilijan roolia tai pyri muuttamaan kaupunkilaisten arjen rutiineja Kadulla kavelevat ihmiset kohtaavat teokset sattumalta samalla tavoin kuin he kohtaisivat elainten jaljet mutaisen ojan laidalla tai lumisella pellon pientareella div div nbsp div div Hiljaisuuden jalanjaljissa on myos tietoisesti haivytetty nakyvista taiteilijoiden tyyli estetiikka heille ominainen veistoksellinen ajattelu tunnistettava kadenjalki tai taiteilijoiden nimet jotka ovat seka perinteisen modernistisen taiteilijakarriaarin etta kansainvalista uraa rakentavan branditietoisen taiteilijan opinkappaleita Teoksesta sen nimesta ja taiteilijoista on loydettavissa tietoa Helsingin kaupungin taidemuseon HAM verkkosivuilta div div nbsp div div strong Elaimet ja muut taiteilijan yhteistyokumppanit strong div div nbsp div div Keskeinen yhteistyokumppanimme oli tilaustyon tilaaja Helsingin kaupungin taidemuseo jonka kanssa sovimme aikataulusta alihankkijoista materiaalisista ja sisallollisista linjauksista Elainten tassun ja sorkanjalkien painaumat oli tehtava jalkikasittelyssa mahdollisimman mataliksi niin etta kadulla kavelijoiden korot eivat jaa kiinni syvanteisiin ja aiheuta vaaratilanteita Elainten jalanjalkien keraamiseksi matkustimme Ahtarin ja Ranuan elainpuistoihin josta uskoimme saavamme materiaalin helposti Raskaimpien elainten tassun ja sorkanjajet tallennettiin saveen Kevyempien elainten jaljet otettiin valuhiekkaan div div nbsp div div Elainpuistoista loytyi kiitettavasti yhteistyohaluisia ja kykyisia ammattilaisia auttamaan projektissa Elaimet olivat asia erikseen Niiden kanssa ei oltu sovittu mitaan Tuttujen hoitajien maanittelu lahjonta salaiset valuoperaatiot ja pienoinen patistelu toimi osaan elaimista Toiset olivat puolestaan yksiselitteisen haluttomia yhteistyohon jonka tavoitteena on saada vaistojensa varassa toimiva elain astumaan matalaan hiekalla tai savella taytettyyn laatikkoon div div nbsp div div Lihansyojat ja jyrsivat ovat veikeaa ja helposti lahjottavaa joukkoa kun niiden ulottuville tuodaan tuore broilerin ruho kasa silakoita tai lempisiemenia Bileet syntyy kun edessa on himoittu ruoka annos Ilveksen pentujen saukkojen ja oravien kanssa jarjestely piti uusia pariinkin otteseen kun tarjoilu oli antelias ja valosastiaan syntyi vauhdikas sotku yksittaisen tassunpainalluksen sijaan Jyhkean uroskarhun ja area mayran kanssa meilta kiellettiin fyysinen ja sosiaalinen kanssakayminen kokonaan Karhulinnasta sopivan valoksen kavi ottamassa karhujen luottohoitaja sateen jalkeen pehmenneesta mudasta Mayran pesakolon eteen laitettiin savilaatikko johon elain teki yoretkelta kompiessaan mehevan painalluksen ilman etta naimme epasosiaalisesta herrasmiehesta karvan vertaa nbsp div div Kurjet joutsenet ja metsapeurat olivat toista maata Yksi ruohotupsu ei maistu sen paremmalta kuin toinenkaan joten herkuilla houkuttelu on tehotonta Oveluus ja elaimen johdattelu tietylle reitille osoittautuivat tuloksettomiksi On kasittamatonta miten pitkiin ilmaloikkiin viiden joutsenen jonomuodostelma kykenee kun se kohtaa tutulla polulla rivin hiekalla taytettyja astioita Ihmetysta lisaa tieto etta nailta elainmaailman nurejeveilta oli leikattu siipisulat karkaamisen estamiseksi div div nbsp div div Saimme ruohonsyojien parvialysta lisaa todisteita Ranuan elainpuistossa jossa aitaukset ovat suuria ja elaimet elavat lahes luonnontilassa Empiirisen testaamisen jalkeen totesimme etta ei ole niin ahdasta paikkaa eika kopisevien sorkkien maaraa etteiko kolmikymmenpainen lauma nautaelaimia pysty vaivatta vaistamaan kymmenta kapealle sillalle aseteltua viattoman nakoista laatikkoa Lopputulos on sama riippumatta siita kuinka monta kertaa harjoituksen toistaa Ainoa selkea muutos oli havaittavissa taiteilijoiden kasityksissa itsestaan elainrakkaina ja luonnonlaheisina ihmisina div div nbsp div div Varsinaisen valuprosessin hiekka ja savimalleista kipsiin ja pronssiin suoritti Arto Hyyrylainen div div nbsp div div strong Suomen kalleimmat julkiset tuhkakupit strong div div nbsp div div em Hiljaisuuden jalanjaljet em on ollut suosittu teos kaupunkilaisten keskuudessa Lasipalatsin remontit metron rakentaminen vesi viemari sahko ja tietoteknikkakaapeloinnit ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen etta Simonkadun puoleinen jalkakaytava on avattu kahdenkymmenen vuoden aikana jo moneen kertaan ja teos on nostettu katulaattoineen pois toiden tielta Valivarastoinnin aikana useita laattoja on havinnyt osa on jaanyt asentamatta ja laattojen paikat ovat muuttuneet moneen kertaan muuan muassa pyoratelineiden asentamisen johdosta nbsp div div Taideteoksen puhtaanapito hiekoitushiekasta ja roskista edellyttaisi huomattavaa panostusta laattojen viikottaiseen siivoamiseen Tahan kaupungilla ei ole mahdollisuutta joten laatat siivotaan lakaisukoneella kuin muutkin katulaatat Teoksen syvempiin kohtiin keraantyy kesan kuluessa tupakannatsoja Teosta voitaneen siis tarkastella myos Suomen kalleimpina pronssiin valettuina julkisina tuhkakuppeina div div nbsp div div strong Epilogi teekkarin jalanjalki strong div div nbsp div div Noin 10 vuotta sitten kavellessani vapun tienoilla Kampissa huomasin yllatyksekseni etta teossarjaan oli ilmestynyt uusi kiiltava pronssinen laatta Uusi laatta oli sijoitettu hieman erilleen lahemmas Mannerheimintien liikennevaloja Laattaan oli valettu syva pyoreamuotoinen viisivarpaisen otuksen Teekkarin jalanjalki Samoihin aikoihin uutisoitiin etta Teknillinen korkeakoulu Kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetaan Aalto yliopistoksi jonka yhteinen kampus rakennetaan Otaniemeen Teekkareista oli tulossa Helsingin keskustassa uhanlainen laji mika sulkee yhden kehityshistorian paakaupunkiseudun urbanisoitumisen kehityshistoriassa div div nbsp div div em Hiljaisuuden jalanjaljet em on taideteoksena tarina paitsi urbanisaatiokehitykseen liittyvasta ekologisesta muutoksesta myos julkisen taiteen muuttumisesta Julkiset taideteokset toimivat nykyisin enemmankin alustana jota kaupunkilaiset taydentavat vuosien varrella omilla kommenteillaan Teos ja sen tulkinnat eivat ole valmiita tai fiksattuja vaan muuttuvat kaupungin ja biosfaarin mukana Teosten muuttuminen taydennettavyys ja elinkaariajattelu tulisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa div div nbsp div div Merja Puustinen nbsp divTero Heikkinen2021-03-08T11:23:51ZThe Art of ZoomTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/the-art-of-zoom2020-06-08T03:32:39Z2020-06-08T03:30:15Zdiv Lucy Cotter div div nbsp div div In a text named Writers Intellectuals Teachers 1971 Roland Barthes undertakes a small analysis of the difference between a written and spoken text He observes that when one writes a text and publishes it it goes out into the world in a resolved state or at least in a form that offers some sense of temporary closure In contrast Barthes notes when one speaks one s ideas either in a teaching situation or a lecture that is freely spoken one is left with a sense that the words hang in the air that they smell that there is a residual odour I have often thought of those words in moments following public appearances when I am alone with my thoughts That lingering sensation revolves around not knowing exactly what one has just said In the flow of words things are spoken differently mangled or embellished New juxtapositions emerge experimental word choices happen that cannot be undone or deleted It is not possible to give one s pre approval of material in this state of flux in the ways that one can do in writing For me this is part of the joy of speaking freely from notes or images I have never opted for pre written papers but always favored a rhetorical engagement with a context While I question the labour intensive nature of this approach sometimes I realize that it is important to me that I speak to the people in the room div div nbsp div div Perhaps this is why I am thinking about Barthes again today in the aftermath of my first public lecture by Zoom while trying to grasp some rather new residual feelings I should mention here that my lecture went well My child did not burst into the room like the newscaster who went viral on You tube a few years ago My neighbours respected my last minute request to stop using power tools in their garden The lecture was well attended the audience stayed watching and the question time lasted almost an hour Yet I notice that there is still a strange odour in the air that a Zoom lecture smells different than a public lecture in a physical location It smells different too than all the other teaching and guest seminars I have done by Zoom div div nbsp div div This difference has undoubtedly something to do with not knowing my audience Despite being hosted by a European academy I had very little idea who my audience actually was thanks to the lecture s public access Having chosen to use PowerPoint and not read a paper some of the strangeness lay in finding myself speaking to and looking into the camera at an audience I could neither see nor fully imagine while knowing that two hundred people were there In fact the bare facts of who was watching my lecture had never been more readily apparent Not only was the exact number of viewers visible on my screen but the losses and gains in attendance were also calculated live in front of my nose operating like a Stock exchange of my value as I spoke I am glad to say that the digits were positive I cannot imagine the traumatic aftermath of those watching their audience dwindle mid lecture but I have never had a more literal experience of being human capital than at that moment Seeing the worth of what I had to say being calculated live was not only the most unambiguous encounter I have ever had with the understated performativity of all public talks but in these fragile times for the art world it was also a reminder of the precarious value of all artistic intellectual work at this moment nbsp div div nbsp div div My lecture was based on my recently published book em Reclaiming Artistic Research em which sets aside academic notions of artistic research to attend to embodied material and medium specific knowledge in dialogue with artists and curators Notably another central topic of my lecture was in fact the unknowable I foregrounded how art tends to work towards the unknown and inhabit zones of unknowability rather than seeking to extend knowledge as such There is no doubt a humorous sketch underlying this scenario the speaker s apparent authority over the subject of the unknowable while performing their struggle with the unknowability of the encounter While Barthes observes that one never knows how one s discourse is being received one usually has at least the look on people s faces to discern something from Here the audience remained invisible throughout nbsp nbsp div div nbsp div div When question time came I found myself conversing with a writer in L A which was odd as I too was on the West coast of the U S but we were in conversation via an academy in Europe operating in a different time zone It sounds facile to even mention this as if the Internet does not constantly throw one into such situations but there is something about the sense of addressing an audience in a lecture format that made this feel disorienting Moreover unlike the Zoom sessions where I could see my audience if I scrolled through their thumbnail images I now saw only names written in fonts that took over the screen as though each audience member was the main actor in a feature film I scribbled down a few in an attempt to grasp the sources of certain questions of particular interest Yet this felt strange in itself almost invasive And I have no doubt that part of the residual odour of my Zoom lecture is the unknowability of the afterlife of my own words which feels more out of my control than usual I imagine my ideas floating in cyber space somewhere public in a way that is different even from a public lecture that is documented on YouTube nbsp div div nbsp div div I sense not only that my words have gone out live and thus not pre approved in Barthes sense but also that my words my images my voice has been recorded without my permission that my work exists in fragments that differ from the usual note taking in ways I can only begin to fathom The immediate geographic dispersal via an unknown human audience is accompanied by a more insidious feeling of Zoom data ownership Official Policy The categories of data we obtain when you use Zoom include data you provide to us as well as data that our system collects from you I feel like I have left something behind or something was taken from me without my permission even having agreed to do the lecture in this format I m not sure that choices during the quarantine are as voluntary as they might be under other circumstances div div nbsp div div As the lecture came to its close there was a rush of thank you messages in text format which were strangely personal given the anonymity of most audience members until this moment Appearing on the screen for all they too seemed to constitute a digital count of the relative value of the lecture These texts were followed by a number of personal emails including one from a Dutch ex student whom I hadn t been in contact with for many years I m not sure why she attached a screenshot of me mid lecture but it was an unexpected confirmation that things had been taken without my permission With two more upcoming public Zoom lectures already scheduled I know that I will soon become so immersed in this format that I will no longer notice any of this Yet perhaps it is art s place to dwell a little longer in moments that will otherwise go unarticulated div div nbsp div div Lucy Cotter is a writer curator and artist currently based in Portland Oregon div div nbsp divTero Heikkinen2020-06-08T03:30:15ZAFFECTIVE LABOUR OF STIMULUS PROGRESSIONTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/affective-labour-of-stimulus-progression2019-12-30T13:37:39Z2019-12-30T13:30:30Zp b AFFECTIVE LABOUR OF STIMULUS PROGRESSION b p p Seppo Kuivakari p p nbsp p p Abstract The following text interprets the affective space of Mika Taanila s record Stimulus Progression in terms of affective labour and capitalism Analysis of the record combining post productive mixes of muzak history and soundscapes of consumerist spaces of nowadays Helsinki elaborates the question of affects as encounters or becomings Artist plays with the history of muzak as part of affective capitalism and questions the technological capacity of it to control and master the physical environment in the modern world The disruptive stimuli of the record does not submit the modern progression and it s aspiration for standardization but deterritorializes the geographies between pleasure and consumption within an affective atmosphere This deterritorializion with peripheral signs I m decoding in my paper after Malcolm McCullough s original idea as ambient commons p p br nbsp p p My text interprets the affective space of Mika Taanila s record Stimulus Progression 2015 in terms of affective labour and capitalism Analysis of a record combining post productive mixes of muzak history and soundscapes of consumerist spaces of nowadays Helsinki elaborates the question of affects as becomings of different intensities and capacities Affects have been researched only to some extent within the framework of sound studies In my article I am referring to a few of crucial and foundational texts from this field of study p p As a discipline sound studies reaches generally from the mainstream of sounds like music towards the sounds of the everyday intimate and private respective their implicit politics relating to e g colour gender and consumerism This interdisciplinary field suggests that sounds not only passively register the social reality Resolving the socio cultural equation of soundscape cannot bypass human activity and agency Leppert 2012 417 Pivotal is the conception of sounds as social and cultural phenomena p p From the standpoint of affects highlighted is then the relationship of sounds with the surrounding world I am aware of the critique of affect theory saying it is flattening the poststructuralist inquiry by ignoring its counter hegemonic contributions and by positioning affect as the answer to contemporary problems of cultural theory Thompson amp Biddle 2013 10 Yet I am asking how the question of affects could conceptualize the work of culture in a modern world of consumer capitalism the very encounters between hegemonic and counter hegemonic formulas of different sounding cultures This approach allows me to emphasize the reading of affects as conditions of exchange p p Thus the thematic logic of my article coupling of affect theory with sound studies pronounces interaction between sounds and addresses their affective encounters with different cultural surfaces and structures abstractions even as Steve Goodman pinpoints sonic algorithms or artificial acoustic agencies are abstract machines Goodman 2010 124 As abstract phenomena these machinic phyla do not solely rely on material and physical modifications of matter cf Deleuze amp Guattari 2004 370 448 451 Muzak Corporation s stimulus progression is one of these sonic algorithms p p Muzak is a brand for background music and stimulus progression a pseudo scientific method created by the corporation in the first half of the 20 sup th sup century in order to stimulate energy in 15 minute intervals with arousing music and increasing tempo It is an operative and qualitative force with a psychodynamic acoustic structure as an imperative for this quarter hour music i i p p The becoming of intensities and capacities is the very labour of an affect making affect a site of a potential praxis and work preserving a certain degree of uncertainty as its ethics Instead of a closure affect stretches across real and imaginary social fields and sediments being labour intensive process of sensing modes of living as they come into being It hums with the background noise of promises and resting points Bertelsen amp Murphie 2010 156 Stewart 2010 340 Affects work intensely Paraphrasing Hardt and Negri Ben Anderson argues that affective labour is a subset of immaterial labour that produces or manipulates affects such as feelings of ease well being satisfaction excitement or passion Anderson 2010 166 p p As an acoustic agency and an abstraction muzak is such a relaxing haven a bearer of magic that affects our moods First it pretexts the technological imperative of consumer capitalism Moreover it saturates a broader field of sensuality Brandon LaBelle says that muzak uncovers a range of potentials for manipulating and engineering physical and emotional experiences LaBelle 2010 180 relaxation being one of its key tasks and consumer delight as its fulfillment Ibid 168 Muzak stands for the designed artificial construct within which the listener is located and dominated as a consumer Ibid 179 As a sounding culture it has a firm part in the industrialized tradition of atmospheric music cf also Braun 2012 62 65 p p Within aforementioned range affects make mindsets for misleading disorientations also possible Affects do not necessarily work only within the authentic territories of belonging attachment and affiliation and other traces of traditional identity politics Thompson amp Biggle 2013 16 In sound studies affects are to be thought arising in the midst of in between ness in the capacities to act and be acted upon seen as a passage of forces or intensities the excluded middle understood as a transformative force and a process of modulation Ibid 6 9 For the affect theory this means the becoming of an affect as the promise of disclosure and heterogeneous universes of reference Bertelsen amp Murphie 2010 156 p p It is these tonal universes of exchange record is processing as entailed deconomics of sound and the tonic influence of muzak With disclosure every type of commodification of sound will be perpetually postponed I base my claim on Jean Luc Nancy s idea of a work that is much less the completed production than this very movement which does not produce but opens and continually holds the work open Nancy 2007 65 By contrast what is put on hold in Taanila s work is the acoustic agency of a rational scientific method p p br nbsp p p b PREMISES AND PROMISES OF STIMULUS PROGRESSION b p p br span Both sides of the record are 15 minutes long and it has been featured as elevator noir However in terms of affects is it noir as black or dark In our listening are we dealing with an authentic counter culture of industrialized atmospheric music As an exchange could it be merely foregrounding the reflective shade of this elevator music as muzak is commonly described For such an interpretation another kind of terminology for interaction between sounds is required It is necessary to combine artistic approaches with a larger cultural spectrum of initiatives span p p Capacity of different sounds in Stimulus Progression both music and noise affirm and agitate but does not as in the case of muzak affiliate us into socio cultural orders and conventions of consumerism and labour Contrary to this artist plays with the role of muzak s past as part of affective capitalism that affirms consumerism affective in terms of joy relaxation and happiness by agitating the randomizing role of noises in this atmospheric architecture and therefore questioning the technological capacity of sound to control and master the physical environment in the modern world cf LaBelle 2010 173 Thompson 2002 4 Joseph Lanza analyzes this soundscape also filled with random sounds from electronic devices and elevators in his liner notes of the record p p Composition becomes cluttered p p by falling objects broken dishes p p moving furniture indecipherable p p chatter and the bedlam of p p crying children captured in the p p jingle jangle echoes of daily life p p br nbsp p p Taanila is decomposing the composed space and as a consequence the becoming of occasions of distraction and unease also muzak s imperial ability to colonize hearing cf Voegelin 2010 44 In the same manner of speech Michael Bull argues 2000 9 that technologies of sound affect our relationship to the spaces we inhabit Bull also points out 2012 205 that sound does not only colonize the listener it also recreates and reconfigures the spaces of experience In this affective labour of sounds I can see three general geopolitical attunements available p p 1 Totalization and domination of territorialization LaBelle 2010 179 muzak as its manu scripted masterpiece 2 Changes of withdrawal from the engagement with things that surround us to solipsistic strategies of empowerment Bull 2000 22 103 191 193 Bull 2012 p p Listening the record unveils assemblages of sonic interference within the designed and artificial constructions Placement of sounds of the everyday is continually disrupting the furnished hegemony the imposed structure of muzak With respect to Erik Satie s 1917 idea of furniture music furniture s are changing places as Lanza also notes In these circumstances of exchange progression understood here as diverse manipulation brings forth only the ambiguity of sound stimulus digression as its eventual outcome This is the third possibility for attuning a soundscape 3 possibility of deterritorialization This statement not that of territorialization not of a withdrawal but one for conditioning deterritorialization with moving affective vectors of sounds stands for the argument of my article p p To assure this argument we can compare the affective labour of both muzak and Taanila s decomposition side by side in a condensed and visualized form analyzing sound as affective protocols of attunements affiliation agitation and affirmation In my mind these protocols finally constitute the abstract machine upon the materiality of sound Both agencies are recognizable in the soundscape of the record p p First the affective labour of muzak is a premise for sonic governance p p nbsp p p img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 6128143 Picture1 jpg 8f02fe47 01bc 491c 89f1 db4d0d85e84e t 1577712567500 style width 482px height 371px p p i Figure 1 Affective protocol of muzak as unbroken accumulating chain i p p br nbsp p p From this standardization of space we can see how muzak does not only sketch the sonic modernity it also territorializes it Attali 2012 30 besides this maintenance it stimulates and influences emotional rather than rational powers of consumerism cf LaBelle 2010 177 Following Freya Jarman we can think of muzak as a ubiquitous system that does not require our attention and still generates conceptualizations of the space we hear Jarman 2013 190 In this regard muzak tunes the space from waste into digestive consumption and adds a promise for happiness with coherent qualities of pursuing good life cf Ahmed 2010 Conversely Taanila recalls attention by turning stimulus progression into affective distraction and problematizes the noise control of any authorial institutionalized sound Taanila is turning the tables of muzak s conceptual guidance as Goodman says stimulus progression constituted an early form of sonic discipline Goodman 2010 144 p p Here lounges the cruel philosophy of Taanila s formula a betrayal of muzak and it s acoustic agency According to Nancy what truly betrays music understood here as muzak and diverts or perverts the movement of it s modern history is the extent to which it is indexed to a mode of signification and not to a mode of sensibility Nancy 2007 57 It is a substantial affective change The recasting of disparate bodies of sound mobilizes forces of uncertainty in the listening Sensibility loss intensifies awareness of critical distance p p Noise is pin balling between modulations of clear Hi fi and scattered Lo fi acoustic perspectives without any recognizable algorithm What follows then is an exchange between premise and promise between the keynote implementation and an experiment Direction of arrows in the chart show an erratic arrangement of stimuli in Taanila s machinic phylum Instead of a sonic governance as a premise for desirable affects we might start analyzing the soundscape of the record from the standpoint of noise which is a promise to p p br img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 6128143 Picture2 jpg a87acfa5 cfc6 4dae 95c7 1959d9635f9b t 1577712575486 style width 482px height 370px p p i Figure 2 The coordination of time and a living space is entangled blurring sustained structure of the political economy of muzak In the chart is opened the heuristics of a deconomy of noise an economy that perpetually dismantles itself as a taxonomy of sound i p p br nbsp p p Taanila s sonic occupations break the affective capture of muzak s classified schema determining coherent qualities of lifestyles Noise becomes a social signifier of invisible issues of accumulation and other invented dichotomies between the subject and the object between us and the soundscape Anxious soundscape modulates life itself Stewart 2010 353 Anderson 2010 165 deconstructing different pathologies of consumer capitalism p p As Fredric Jameson points out one of consumer capitalism s pathologies is the incapacity to deal with time and history Jameson 2009 9 10 with a deeper logic of a system losing its capacity to retain its own past and to live in a perpetual present Ibid 20 In this regard muzak attunes us to now time the jetz zeit of the present while the refrains of life mean worlding worlding of affects Stewart 2010 that break the normative orbits around which procedural parameters for negotiation and advocacy are set Clough 2010 222 These occurrences of noise brings forth the possible autonomy of affects through the purposelessness of the signifying practice of listening cf Voegelin 2010 180 the intimate experience of accidents and occasions that does not comfortably settle within muzak s governing schemas of affects As Jacques Attali puts it in noise can be read the codes of life Attali 2007 7 We can think of these refrains of life as type of refrains that collect or gather forces in order to go outside the territory sometimes bringing on a movement of deterritorialization cf Deleuze amp Guattari 2004 360 p p In this sense worlding of affects withstands the rational scientific agency of muzak and the intervals of happiness To me it is the very exchange between the social and the private sounds that shreds the lifestyle arranged with consumerist conventions and denotes the boundaries of economics and personal desires anew cf LaBelle 2010 178 Above all compositional events and relations in the record intersect the temporal contours of past and present simultaneously exposing a dialogue between accumulations of ease and unease p p Perhaps these repositories of time structure the sounding logic of Taanila s artistic oeuvre cf Kuljuntausta 2011 As Erkki Huhtamo 2015 says Taanila s thinking differently amidst an increasingly calculated uniform and commercial culture makes him frequently visit such influences Instead of a solipsist strategy his affective labour advocates several cultural frameworks through various media practices of negotiation These methods of exchange include sampling and re mixing p p br nbsp p p b AMBIENCE IN THE POLITICS OF FREQUENCIES b p p nbsp p p Paraphrasing Brian Kane Christoph Cox says that sound art reveals the true nature of sound art can never disclose the sonic flux but can exemplify or refer to properties embedded within systems of signification and representation Cox 2018 9 This cartography of sound that can never describe sound as such but only ever how it is construed within a particular auditory culture is an obvious solution to signify also deterritorialization of sounds in Stimulus Progression In between ness of affects breaks the demarcation line between rationalism muzak and experimentalism art resulting in multiple sounding cultures within one soundscape p p Soundscapes have been the subject of study in sound art for a long time The more sampling the more postmodern this practice could be dubbed What follows of all these miasmatic acoustic forces is an idea of ambience as the geopolitical attunement of the record It is an echo land as Wolfgang Ernst has put it meaning acoustic space is not linear but synchronous simultaneously from every direction at once Ernst 2016 59 This the very idea of sample can verify it is a reflection Taanila is contesting with echoes also Lanza has paid attention to p p br nbsp p p img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 6128143 Picture3 jpg 36361090 00b2 4bcd b37f f836199b47be t 1577712584673 style width 499px height 435px p p i Figure 3 Affective labour of Taanila s Stimulus Progression Diagram shows how affects and affective labour could be understood as a transformative force i p p br nbsp p p Contrary to muzak s intentions of domination and technological standardization sonic occupations of the record are not profiting any original as counterpart for the artificial controlled atmospheric architecture cf LaBelle 2010 173 but interlocking several indications of critical sound art to this affective space distortion repetition and diverse manipulation of any given coordinates As affective vectors arrange the uncoordinated becomings of stimulus digression we begin to understand how vulnerable even algorithms are p p Therefore relations between multiple sounding cultures ought to be decoded as ambient commons within a complex immaterial economy For Malcolm McCullough ambient commons mean emergent environmental territories being shaped by peripheral signals found in new dynamics and located in between objects of attention As a commons they are exposed to both colonization and expressions of resistance McCullough 2013 cited in LaBelle 2015 315 Sounding cultures of Stimulus Progression are precisely these commons ambient by the sounding logic of the record Ambient is not uniform stresses McCullough 2013 194 Instead of a univocal agency we hear a sonic city in flux A soundscape p p Distorting affective labour of private public and institutionalized sounds from the record turns the clocks of capitalist time into different orders than those proposed by Jameson as a mode of production as it reprograms and restructures life rhythms cultural habits and temporal sense of its subjects to follow its own inner logic Jameson 2007 284 This is the political in Taanila s record Noises shouts varying announcements and muzak mixes as cross temporal refrains it is these affective coincidences from where the critical language of Taanila finds its motivation cf Voegelin 2010 179 The becoming of disruptive stimuli does not submit the order of modern progression and its aspiration for standardization Disparate bodies of sound deterritorialize the geographies between pleasure and consumption within this affective atmosphere cf Callagher et al 2016 9 p p Noteworthy atmosphere is a design matter McCullough 2013 194 As Goodman remarks 2010 143 muzak s agency foregrounded the idea of background music that has come to known as ambient For his behalf Taanila captures the more peripheral status of ambience We can consider this status as McCullough has done 2013 20 with a deeper look upon the etymology of a Latin concept that designates ambient as an atmosphere i aer ambiens i of encounters i ambire i as visit in rotation or embrace p p These encounters install the very idea of commons Visit in rotation as an economy of sound ambient is not undoubtedly one dimensional rational or predictable It is common in many respects As labour life itself pushes back in refrains uncolonizing the tonal qualities of muzak s pursuing passion and satisfaction Entangled everyday noises from the record are the sonic occupations that finally modulate aural separability the very unease of modernity p p br nbsp p p b REFERENCES b p p nbsp p p Ahmed Sara i The Promise of Happiness i Duke University Press Durham amp London 2010 p p Anderson Ben Modulating the Excess of Affect in Gregg Melissa amp Gregory J Seigworth eds i The Affect Theory Reader i Duke University Press Durham amp London 2010 p p Attali Jacques Noise and Politics in Cox Christoph amp Daniel Warner eds i Audio Culture Readings in Modern Music i Continuum New York amp London 2007 p p Attali Jacques Noise The Political Economy of Music in Sterne Jonathan ed i The Sound Studies Reader i Routledge London amp New York 2012 p p Bertelsen Lone amp Murphie Andrew An Ethics of Everyday Infinities and Powers in Gregg Melissa amp Gregory J Seigworth eds i The Affect Theory Reader i Duke University Press Durham amp London 2010 p p Braun Hans Joachim Turning a Deaf Ear Industrial Noise and Noise Control in Germany since the 1920s in Pinch Trevor amp Karin Bijsterveld eds i The Oxford Handbook of Sound Studies i Oxford University Press New York 2012 p p Bull Michael i Sounding Out the City Personal Stereos and the Management of Everyday Life i Berg Oxford amp New York 2000 p p Bull Michael The Audio Visual Ipod in Sterne Jonathan ed i The Sound Studies Reader i Routledge London amp New York 2012 p p Callagher Michael et al Listening geographies Landscape affect and geotechnologies i Progress in Human Geography i phg sagepub com 2016 p p Clough Patricia T The Affective Turn Political Economy Biomedia and Bodies in Gregg Melissa amp Gregory J Seigworth ed i The Affect Theory Reader i Duke University Press Durham amp London 2010 p p Cox Christoph i Sonic Flux Sound Art and Metaphysics i University of Chicago Press Chicago 2018 p p Deleuze Gilles amp Felix Guattari i A Thousand Plateaus Capitalism and Schizophrenia i Continuum London amp New York 2004 p p Ernst Wolfgang i Sonic Time Machines Explicit Sound Sirenic Voices and Implicit Sonicity i Amsterdam University Press Amsterdam 2016 p p Goodman Steve i Sonic Warfare Sound Affect and the Ecology of Fear i The MIT Press Cambridge amp London 2010 p p Huhtamo Erkki i Retro Futures and Their Discontents On Mika Taanila s Art i Booklet supplement to i Stimulus Progression i Apparent Extent Cologne 2015 p p Jameson Fredric i Archaeologies of the Future The Desire Called Utopia and Other Science Fictions i Verso London amp New York 2007 p p Jameson Fredric i The Cultural Turn Selected Writings on the Postmodern 1983 1998 i Verso London amp New York 2009 p p Jarman Freya Relax Feel Good Chill Out the Affective Distribution of Classical Music in Thompson Marie amp Ian Biddle eds i Sound Music Affect i i Theorizing Sonic Experience i span lang fi FI Bloomsbury Publishing span span lang fi FI b b span span lang fi FI New York amp London 2013 span p p span lang fi FI Kuljuntausta Petri Aanella on varinsa in Aro Eero amp Mikko Viljanen eds span span lang fi FI i Korville piirretyt kuvat Kirjoituksia kuunnelmasta ja aanitaiteesta i span span lang fi FI Like Helsinki 2011 span p p span lang fi FI LaBelle Brandon span span lang fi FI i Acoustic Territories i span i Sound Culture and Everyday Life i Continuum New York amp London 2010 p p LaBelle Brandon i Background Noise Perspectives on Sound Art i second edition Bloomsbury New York amp London 2015 p p Leppert Richard Reading the Sonoric Landscape in Sterne Jonathan ed i The Sound Studies Reader i Routledge London amp New York 2012 p p McCullough Malcolm i Ambient Commons Attention in the Age of Embodied Information i The MIT Press Cambridge amp London 2013 p p Nancy Jean Luc i Listening i Fordham University Press New York 2007 p p Stewart Kathleen Afterword Worlding Refrains in Gregg Melissa amp Gregory J Seigworth eds i The Affect Theory Reader i Duke University Press Durham amp London 2010 p p Thompson Emily i The Soundscape of Modernity i i Architectural Acoustics and the Culture of Listening in America 1900 1933 i b b The MIT Press Cambridge amp London 2002 p p Thompson Marie amp Ian Biddle Introduction somewhere between the signifying and the sublime in Thompson Marie amp Ian Biddle eds i Sound Music Affect i i Theorizing Sonic Experience i Bloomsbury Publishing b b New York amp London 2013 p p Voegelin Salome i Listening to Noise and Silence Towards a Philosophy of Sound Art i Continuum New York amp London 2010 p p style type text css page margin 0 79in p margin bottom 0 1in direction ltr line height 115 text align left orphans 2 widows 2 p western so language en US a link color 0563c1 style p p br nbsp pTero Heikkinen2019-12-30T13:30:30ZQualities of simplicity in designing interactive artTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/qualities-of-simplicity-in-designing-interactive-art2019-06-12T08:59:29Z2019-06-11T09:01:31Zp Lectio Pr cursoria p p img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 4295717 picture1_tk png d9def1af 99af 4b74 ae4b 8a76f4d1cef1 t 1560243594000 style width 640px height 318px p p Picture 1 em Collagerator em p p In 2000 I finished my master of arts final work em Collagerator em It was a CD ROM multimedia work which created collages complete with a layered sound collage and the possibility to print the collages The users selected images for three different layers from predefined image banks pressed the return key and saw a collage of those images Picture 1 p div While em Collagerator em was exhibited two things emerged which I hadn t given too much thought when making the work The first is the issue of authorship that the users experienced while using the work While the users played around with em Collagerator em they often expressed to me how they felt that they were doing the art creating the collage The second thing was the fluid user experience of the intearctive artwork I frequently heard comments that my work was at least for most people easy and fun to use while others nbsp on display in Helsinki in the same exhibition appeared confusing to many people didn t know how to operate them or if what they were doing was affecting the work at all div div nbsp div div About 10 years ago I started to work with my doctoral dissertation and the interactive artwork related to it After a while these two issues surfaced again guiding the research process and its related artistic part to a new track after initial fumbling with visual music At that time there was not so much research work on interactive art published at least in Finland I realised that for interactive art there is a different kind of thinking one needs a certain amount of usability is needed in order to be able to create the sense of authorship for the user In interactive art the work becomes alive or manifests itself through its usage Unfortunately not everyone working with interactive art seem to understand this div div nbsp div div style margin left 40px em I m the bloody artist I made it that way if the users don t understand it then it s their problem not mine nbsp em div div style margin left 40px nbsp div div This quote from a famous media artist not to be named displays an attitude in which only the artist knows how to interact with the work ignoring or even mocking any others who try to understand how the interactive artwork functions Meanwhile his work stood in the exhibition silently as no one figured out how to use it I have experienced other kind of ignorance as well While setting up my artistic part of this thesis the interactive installation em Climatable em at the St Etienne Biennale another media artist exhibiting in the same room brought in his interactive installation basically a sculptural contraption where the user climed inside to encounter a computer screen and a mouse which was to be moved around the screen The artist plugged in the power and left After 15 minutes I noticed the screensaver of the computer was turned on asking for a password Simultaneously I was setting up my installation to react to the lighting levels in the room added the ability to control the volume of my installation remotely via a bluetooth phone fine adjusted the timings of the sliders made a script to start up the necessary software when the computer was started up and close them in order when the computer was shut down and finally scheduled the computer to automatically start in the morning and shut down in the night Not everything went perfectly in my first installation I had problems with the light sensors which I disabled after a day or two and mainly with the projection size I had provided the instructions of my installation to the organising team and trusted that all was well but the projector was not capable to produce a big enough image I visited the exhibition place many times each day I was in St Etienne and checked out for any possible problems and made solutions for how to solve them All of this taught me a valuable lesson one has to know the details of the software the operating system the computer the audio and video projection system the physical installation and the spatial situation Presenting interactive installations is a context sensitive and multi sensory task and these should be taken in account during the creative process since they affect the way that the work is interacted with Beyer amp Holtzblatt 1998 div div nbsp div div Early on in the research process the doctoral dissertation was positioned as an artist centred inquiry to the creative process of making interactive art I spent quite a lot of time defining and analysing some key concepts in the field such as interactivity and user interface I positioned interactive art as a smaller subfield of media art which in this research is sort of a mothership containing other genres such as sound art video art and even the ever changing and unstable field of new media art While new media art and interactive media art seek new platforms genres topics technologies div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 4295717 picture2s_tk png 556c0ef8 ff60 4ffc 89bd d9d78b7c9889 t 1560243607000 style width 640px height 427px div div Picture 2 em Climatable em div div nbsp div div and types of engagement they already have a history a multitude of artworks with which new artworks can create a dialogue with The interactive work em Climatable Picture 2 em clearly is one embodiment of a typical media art work a table with an image projected from above which is interacted with simple actuators linear sliders Using a form which perhaps is familiar already from other contexts not only from interactive art exhibitions but also from fairs science centre exhibitions and even places like airports and shopping malls can be also a way to achieve simplicity div div nbsp div div I do acknowledge that creating categories dichotomies and binary positions can lead to narrowminded thinking I have taken this dangerous path interactive art and interaction design are discussed as two different separate disciplines It is impossible to say how many percent of interactive art contains interaction design or that creating interactive art is a skill every interaction designer should have However in my dissertation this division and on the other hand the overlapping of the two is present This has been done to take in consideration how we culturally discuss and perceive these categories The context in which we situate an interactive artefact affects how we perceive it when talked about as an art object we map certain aspects to it which differ from the features which would be present if the artefact is seen as a design object For example design objects typically are perceived as utilitarian they have a practical function and are handled manipulated and controlled whereas one is not even allowed to touch a typical art object Art objects can introduce new ideas fire up the imagination allow for multiple and even contradictory interpretations guide the audience to new experiences These two worlds come together even in the title of the research I have chosen to talk about designing art Methods and practices which we relate to making art as well as methods and practices which we relate to design are both present in the research when my interactive installation Climatable is discussed div div nbsp div div Even before the initial display of my work Climatable I had decided to concentrate on improving the usability of interactive artworks To fight unnecessary confusion the concept of simplicity seemed to be a fruitful and fresh approach After some research on the concept it was noticed that even though keeping things simple is regarded as one of the golden rules of design no one had really explained what it means clearly div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 4295717 picture3_tk2 png be00b030 a3df 49c6 a4d5 3c4de0c61c62 t 1560244512390 style width 640px height 533px div div nbsp div div Picture 3 nbsp em Qualities of Simplicity em div div nbsp div div John Maeda gave it a go in his book The Laws of Simplicity 2006 and his 10 laws are great but there is no consistency between them However his work was really influential for my research So by analysing my own and other artists interactive artworks talking with users and observing them and by doing a design research review I decided to define Simplicity in my own terms as a set of qualities div div nbsp div div The Qualities of Simplicity as defined in this research are reduction organisation affordances tangibility intuitiveness and familiarity Together they build up trust towards the interactive artefact The qualities can be further grouped as formal functional and conceptual qualities Picture 3 div div nbsp div div Working with the Qualities of Simplicity from a designerly perspective allowed me to combine the qualities to the idea of interactive art as a multi sensorial and contextual entity By conducting user observations made in St Etienne and rethinking my work from nbsp a personal heuristic point of view I was able to collect information to a em Simplicity Matrix em Looking at the interactive installation em Climatable em from various points of view different expressions of simplicity were found Also research review was done an email survey with young interactive artist was conducted other artists interactive works were analysed along with my earlier works The matrix building provess was an iterative process during which the Qualities of Simplicity were refined examined and even discovered and abandoned nbsp div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 4295717 timo_knuutila_simplicitymatrix png 2e0b1837 e646 414c 9c28 e148aa634ba0 t 1560245762008 style width 1078px height 1060px div div Table 1 em The Simplicity Matrix of em Climatable div div nbsp div div After a while I realised that the findings I had collected were different in nature The Qualities of Simplicity were related either to my design decisions or to expressions which were observed by the users sometimes even both This led to a fundamental change in the matrix and reminded also me that in designing interactive artefacts the artist should always have knowledge about the user The designer has of course knowledge of her own craft but should also collect as much knowledge as possible of the users what they expect how they behave what they do how did they feel etc While these aspects were not ignored they were mixed up in the research along with my design desicions I had to step away from being the bloody artist myself The matrix was reformatted to display both em designed em and em experienced em Qualities of Simplicity Table 1 This dual thinking of Simplicity even affected my research main questions It could be said that at this point my study tilted from a art led research process in which the artist s own viewpoint is of central importance towards a design research process in which the knowledge is constructed in cyclical iterations involving presenting the interactive artefact in public making refinements to it and analysing the results also from the observed usage point of view as well Koskinen et al 2011 div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 4295717 timo_knuutila_simplicityframework png a730ad5e e2d2 4c90 9487 444657d6ef2a t 1560245747298 style width 826px height 587px div div Table 2 em The Simplicity Framework em div div nbsp div div In the research em Qualities of Simplicity em in designing interactive art nbsp also a designers tools or checklist is presented which I call the em Simplicity Framework em It can be regarded as a generalised model of the em Simplicity Matrix em Table 2 The Matrix and the Framework were born side by side during the iterative design research process both influencing each other the practical notions made up for the matrix were generalised in the Framework which in its turn helped to fill in potential gaps in the Matrix The em Simplicity Framework em can be useful as a check list when designing interactive artefacts before or during the design process essentially a new em Simplicity Matrix em can then be populated with the findings It is noteworthy to say that true data from experienced simplicity can only be gained by designerly methods observing interviewing conducting surveys etc This can be seen in the Framework the design checklist questions are in the present tense while the experienced usage checklist questions are in the past tense div div nbsp div div While simplicity as a method for achieving usability was emphasised in the early stages of the research the role of usability diminished as the research matured Simplicity was seen as a quality not only related to usability but also as something which can raise curiosity guiding the interaction towards more complex interactions as the artefact or its context changes The interactive artefact changes the role of the art visitor in interactive art major role in the aesthetic art experience is the physical participation with the work Huhtamo 2007 Interactive installation situations typically allow for many people to observe and even interact simultaneously and this creates various different types of roles for the audience from an observer to the manipulator of the work even all the way to become a performer of the work for others Dalsgaard amp Hansen 2008 Simplicity allows not only for initial access of the work but also helps keep up a fascinating and easily followable interaction flow which allows for continued exploration of the work This exploration allows for understanding the artefact s contents rules limitations and possibilities When these are understood by the participant in social situations an even more active role is possible Performing the work to the other people creates a situation in which the audience member actually and physically communicates his her findings to others shows features which are interesting for him her plays around with the work etc As showcased here creating socially playful interactions is a complex process Simpicity should be present to allow initial access for the artefact to allow the interaction exploration happen and the content and the interaction possibilities to be understood all the way to allowing performing the work to others Perhaps it can be argued that creating for this kind of playfulness social exploration and performativity is not a mandatory requirement from all interactive artworks or installations However these types of interactive artefacts have been present in interactive art for quite some time and they are also heavily present in current day interaction design research My research also implicitly argues that many artists have mixed creating complex art to creating confusing interactions and interfaces In my opinion they have not understood that it is possible to create complexity through simplicity complexity built step by step using simpler building blocks or puzzle pieces It is a creative skill to get people to interact not to create impossible interfaces Novel interfaces can and should be explored by artists and designers but too much confusion guides the people away It should be remembered that the users em create em the work and a fluid interaction is what helps to create this authorship Perhaps the quote from the beginning should be changed in to div div nbsp div div style margin left 40px em I m the bloody user of the work it has been made in a confusing way if the artist doesn t understand it then forget about it em div div nbsp div div References div div nbsp div div div Beyer H amp Holtzblatt K 1998 em Contextual design Defining custom centered systems em San Francisco CA Morgan Kaufmann div div Dalsgaard P amp Hansen L K 2008 Performing perception staging aesthetics of interaction em Transactions on Computer Human Interaction em tochi 15 3 13 https doi org 10 1145 1453152 1453156 nbsp div div Huhtamo E 2007 em Trouble at the Interface 2 0 On the Identity Crisis of Interactive Art em Retrieved from http www neme org 591 trouble at the interface 2 Accessed June 5 2018 nbsp div div Knuutila T 2000 em Collagerator em CD ROM nbsp div div Knuutila T 2008 em Climatable em interactive installation nbsp div div Koskinen I Zimmerman J Binder T Redtrom J Wensveen S 2011 em Design Research through Practice From the Lab Field and Showroom em Morgan Kaufmann div div Maeda J 2006 em The Laws of Simplicity em MIT Press div div div nbsp divTero Heikkinen2019-06-11T09:01:31ZResearch Pavilion 3 A place for multimodal essaysTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/research-pavilion-3-a-place-for-multimodal-essays-2019-06-12T08:59:04Z2019-06-11T08:56:38Zdiv The Research Pavilion hosted by the University of the Arts Helsinki is organized for the third time in 2019 in the context of the Venice Biennale Six research cells have been selected to be presented in the pavilion as well as in The Research Catalogue The digital Research Catalogue provides a platform for presenting research through text nbsp sound still and moving image In the Voices of the very first RUUKKU in 2013 Teemu Maki noted that the expositions still lack smell and haptics A slight problem due to the yet undeveloped digital form stated Maki He proposed the expositions to take form as multimodal essays in the future In the same issue Esa Kirkkopelto wrote that artistic research may be reported like scientific research but that unlike other fields of research artistic research is particularly dependent on its form of presentation Thus research expositions can be one form of the research process itself welcoming the recipients experience as a part of the studied phenomena Could there be a way to develop the present form of the exposition to include multimodal essays div div nbsp div div Just think if we could dwell in the research projects that challenge our thinking through not only vision and hearing but also smell and haptics Surely there are consistent attempts towards the utopia of the multimodal essay to take its form As creatures of the digital era we expect the greatest discoveries to happen in the digital realm While waiting for digital innovations truly avantgarde solutions may come out of the box elsewhere There is a concept that allows multimodality in presentation recipient experience collaboration sense of place and time as well as room for happenstance This concept is called presence nbsp div div nbsp div div The first two Research Pavilions in 2015 and 2017 presented research in a form of exhibitions and various events Research Pavilion 3 is built on the presence of the participating research cells Evolving processes will happen during the high season in Venice The Pavilion will be a meeting place and a catalyst of emerging co operations in the area of artistic research It will enable artist researchers to engage with ongoing processes and audiences The idea is to drop institutional facades and invite each other into awaited and unexpected co actions Engagement and immersion require presence A central role of the Research Pavilion is to provide time and physical and mental space that enable researchers to get immersed in the well planned processes but also to gear towards new encounters ideas and adventures div div nbsp div div As co ordinator and artist researcher of one of the Research projects em Traces from the Anthropocene em Working with Soil I will take part in the becoming of the pavilion The project focuses on the anthropocenic contaminants in the Venice Lagoon and will be implemented in collaboration with the Finnish Environment Institute s contaminated land experts It will also involve local stake holders and audiences Collaborations with the other cells are cooking and surely new ones will emerge in the real time and place of the pavilion There is truly potential for multimodal essays to happen divTero Heikkinen2019-06-11T08:56:38ZLysisTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/lysis2019-06-12T08:58:42Z2019-06-11T08:48:50Zdiv Horst du das Neue Herr div div drohnen und beben div div nbsp div div Master do you hear the New div div droning and throbbing div div nbsp div div Rilke em The Sonnets to Orpheus em div div nbsp div div To leave one s mark on the pages of history yes I did it you did something they re doing this and that a special kind of presence that does not merely settle with what is being given but might even change the conditions of possibility of givenness itself The hand making such a mark holding a historiographer s hand that writes is guided by a sound droning and throbbing so loudly the body has no choice but to follow Some hands and their bodies might even become markers of an epoch as we are told Western philosophy was never the same after Kant div div However as evident as it might be the books of history are not to be confused with the books of life not to mention that history never really fits in books and books rarely if ever capture life in its entirety The same can be said about what is to come the wind spreads Kant s daughters and sons beyond the walls guarding the garden of knowledge making it difficult to trace the afterlife of each possibility If one hears a pulsating sound it is because it reverberates from a dark abyss into which every glance together with what it sees and promises disappears for good Then a sound is just a sound the Master is asleep the historiographer s hand lifted from the page One has to wait div div nbsp div div History teaches to nudge time if it pauses There are examples Tired of waiting or alternatively for the love of it early Christians awakened their dead Messiah so that he would bring the world to its end What was perceivable only through a glass darkly became almost reachable almost not by reading books but by attuning oneself to the sound coming from the bright end of the tunnel No glances back anymore pillars of salt figuring the future div div nbsp div div In times like this every givenness stands on a river shore trying to get a glimpse of its own reflection on the moving water While the surface glistering in the sun protects from the abyss below letters drawn on it make poor laws Not knowing what to do historiographer s hands wave furiously in the air as if to prevent drowning on a dry land Hence this haste perhaps div div nbsp div div So what to say about catalysis It is a name for an emergent bringing together breaking apart and pushing forth A perfect name for a time like this In an afterglow of the present things have moved forward a mark has been made history composed Artists researchers educators all composing rapidly water music drops of beat a sequencer marking the time and keeping it Adjusted to these components of time the world opens itself as a composite together time and space make that throbbing droning sound And where there is rhythm there is dance hand leads the body through the tunnel softly touching the pillars when passing by gathers seeds floating on water blows them toward the light divTero Heikkinen2019-06-11T08:48:50ZOn SAR 10 s Productive Gaps Enhanced Dissemination Formats Inspiring FailuresTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/on-sar-10’s-productive-gaps-enhanced-dissemination-formats-inspiring-failures2019-06-12T08:58:23Z2019-06-11T08:34:39Zdiv As with all things interesting and engrossing time is the enemy It stutters and stops withholds races stretches until a three day conference feels like a monumental hill traversed on a single speed bike as well as a mere blip in time The 2019 10th SAR International Conference on Artistic Research with its 252 attendees 31 panels and 3 keynote speakers was held in Zurich Switzerland hosted by the Zurich University of the Arts and aptly called Productive Gaps Enhanced Dissemination Formats Inspiring Failures div div nbsp div div From the get go SAR10 aimed to create a different kind of conference The call asked for abstracts falling into any of the three topics found in its title and the only other component asked from potential speakers was to tick off a time limit a long format 90 minutes or a short format 20 minutes The panels were then arranged accordingly grouped in a neatly colour coded booklet handed out at registration with your own SAR10 water bottle a Ragusa chocolate bar and a tote bag that told you exactly who was speaking where with whom and at what time The only variable left undetermined was how panelists would fit flow or meld together or if even within the co alliance of being tagged the same colour they would even connect Some panels I sat through were clearly disjointed an inspiring failure reproducing itself yet in the chaos of multiple simultaneous panels and engagements there were quite a few presentations that managed to shine in the very limited space of 90 or 20 minutes and panels that somehow managed to coalesce nbsp div div nbsp div div As an artistic researcher myself I clearly had my own motivations for attending SAR10 the most pressing was to be able to enjoy the conference as an observer rather than a speaker I had spent most of my time at SAR9 worried about my presentation and spent more than half of my time in Plymouth hunkered down obsessively rewriting my spiel The ability to just enjoy my peers and listen to them speak without the burden of nervous jitters was incredible I had both the time and energy to engage yet this is where I found myself running into walls as there was hardly enough time to ask questions Giaco Schiesser the chairperson of SAR10 had implicitly implored in his welcome talk for the panels to generate discussion the push was not to impart knowledge but to initiate dialogue and debate but within carefully planned out timeframes this stayed a pipe dream Perhaps the simplification of time limits into long or short formats also leaned towards more frontal forms of information delivery there were less performative lectures performances or artistic interventions in a sense less diverse offerings Though notably the working group artistic platform QuARTz Queering Artistic Researtz of Outi Condit Simo Kellokumpu Vincent Roumagnac who presented and were present as avatars managed to make use of their enhanced dissemination topic by thoroughly twisting the medium of dissemination in their allotted time and a nice long format surprise came in the way of Shialoh Phillips Dis connectology can artefacts be critical a workshop littered with different table spreads of materials tools instruments apparatuses and various unnameable gadgets that connected and disconnected in very physical and tangible ways Phillips workshop aimed to look specifically at the critical turning points where connections shift by joining separating or transforming not on an abstracted level but by a very physical making div div nbsp div div SAR the Society of Artistic Research this year presided over by Henk Borgdorff especially touted SARs growing number of member institutions and the representations from a more international body a fact concretised by the list of conference attendees also found in the welcome tote Institutionally there were several attendees from North America but in terms of where the attendees hailed from there was far more diversity than was accounted for The three keynote speakers of the conference were all women Kristen Greider with James O Leary Rebecca Hilton and Cathy van Eck who each spoke to the three key themes of the conference failures gaps and dissemination respectively While definitely representing for a stronger female presence in the much lauded all woman keynote speakership what was not in the mix as Rebecca Hilton pointed out was representation for practices outside of the Eurocentric norm There is still much room for broadening the scope of practices especially within the yearly conference So while body counts are important it is not a stand in for an active leaning towards diversity pushing for stronger more vitally divergent discussions thematically Diversity here can be read in many ways whether it be inclusive of disability queerness neuroatypicality or even food allergies and the odd houred coffee break outside of designated coffee times there is a lot that speaks to allowing for different ways of being to co exist even in a heavily regimented event such as a conference div div nbsp div div In terms of content for SAR10 I personally gravitated towards themes talks panels workshops that were inclined politically and spoke of and about the margin and the navigation of that space that kind of glaring gap I found these in the talks unsurprisingly fielded by the few speakers of colour within the program and of which I was able to attend Maryam Tafakory s and Flavia Meireles presentations div div nbsp div div Tafakory s talk was under the theme Inspiring Failures and was sandwiched between a stunted presentation on tiny data and one on body building It was premised as incorporating the fragmented I through first person narrative a sense of self emphasising the uncertainty plurality and precarious nature of this research and the researcher is unraveled Tafakory led us through an auto biographical journey of her attempt to film Darwish men Sufis in a Pir Shaliar ceremony in Kurdistan a ceremony strictly for men and how she in the process of being denied entry uncovers a lesser known ceremony held in an enclosed basement room It is a parallel ritual held by women to grieve for the loss of loved ones Her inspired failure to which she was the lone audience as she read Little did I know that I am about to witness a ritual I had never heard of Nor anybody else had for I am the only viewer in the room that women hold the same ritual every year behind closed doors with no audience whilst Darvish men attracted many visitors and photographers Had I known that my failure would result in unveiling a ritual concealed for decades I would have planned to fail much earlier div div nbsp div div Flavia Meireles presentation was on the third day of the conference and was titled OCCUPY TREE urban indigenous resistance in Brazil The presentation was premised on the expulsion of different indigenous communities from the Maracana Village an abandoned former Indigenous Museum re appropriated by indigenous groups to serve as a social centre for minorities in Rio The expulsion was instigated by the need to reallocate the space of the center as a parking lot for the newly build Maracana Stadium a major site for World Cup 2014 What followed was a series of staged resistances most notably by Urutau Guajajara who climbed a tree and refused to come down He provoked a 26 hour state of apprehension suspension and confusion on the part of state forces as tree climbing was not an envisaged mode of police conduct Meireles presentation ended with a recognition of a productive gap between herself and her collaborator Gujajara the indigenous Brazilian activist nbsp div div nbsp div div The gap in her words was an erasure a chasm between different Brazilian cultures and between herself and Guajajara in terms of how to function as collaborators in an artistic context Her presentation raised questions of visibility and representation as she herself problematised the idea of speaking for as in what can you attest to when the experience is not yours versus the proposition of a speaking with nbsp div div nbsp div div What drove the stakes home during the SAR10 Conference was the closing round on Saturday right before everyone was to disperse again Questions fielded to the organisers were not shy about asking why the conference was so lacking in diversity the diversity asked of here was meant in terms of body count If murmurs of it s too straight too male and too white are ricocheting down the halls that s probably because it is seen as such But shouldn t diversity itself aspire for more than representational box ticks nbsp div div nbsp div div The Society of Artistic Research s Conference is currently the largest yearly congregation of Artistic Research practitioners it is at the forefront of dissemination within the field if we want to borrow from SAR10 s given themes It is crucial that a society of this size and dedication be able to take stock of the types of practices it wants to encourage and highlight If Artistic research situates itself as the alternative to stratifying disciplines within Academia if it wants to be known as the polymorphous symphony of outside voices that is de limited in its mediums of investigation and expressions So while there are many trans queer non able bodied neuroatypical gluten intolerant nut allergic persons of colour practitioners within the field what may not be present is support for the topics that they find relevant or food they find edible Perhaps what is needed is a more tangible attempt to reach out even if it means stepping into the overtly political impossibly messy conflict laden and undeniably difficult topics as such is always the case when one decides to be inclusive div div nbsp div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 4295717 Image01s jpg ea58a0c9 ddbc 4ce5 ab51 1fae62ed6a2b t 1560242627329 style width 640px height 359px div div div Image 01 div div Screenshot taken from Pir Shaliar courtesy of Maryam Tafakory div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 4295717 Image02s jpg f6c9268b 4d8f 44cb b625 69f6057ca4c2 t 1560242645510 style width 640px height 358px div div Image 02 div div Screenshot taken from Pir Shaliar courtesy of Maryam Tafakory div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 4295717 Image03s jpg 91f4db7c 0337 456e 9b57 d932a3ba2ab0 t 1560242656360 style width 640px height 449px div div Image 03 div div Urutau Guajajara in stand off with Brazilian Police image courtesy of Flavia Meireles div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 4295717 Image04_s jpg 200970b7 2596 4492 a83a 0a0486882fce t 1560242665815 style width 638px height 356px div div Image 04 div div Urutau Guajajara image courtesy of Leo Bittencourt div divTero Heikkinen2019-06-11T08:34:39ZThe Strategic Mobilisation of IncompetenceTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/the-strategic-mobilisation-of-incompetence2019-05-23T04:20:23Z2019-05-20T11:22:19Zp style margin bottom 0in line height 150 style type text css page margin 0 79in p margin bottom 0 1in direction ltr line height 120 text align left orphans 2 widows 2 a link color 0563c1 style p p style margin bottom 0in line height 150 There are two fields broadly speaking in which I work or to which I contribute both of which involve different logics protocols and indeed competences It is partly through working with two distinct practices that I able to bring the competences of one to bear on the other On the one hand this can sometimes work to double any given competence but on the other perhaps more importantly it can also work to undermine a given competence or at least show up its limits p p style margin bottom 0in line height 150 nbsp p p style margin bottom 0in line height 150 The first field broadly speaking is contemporary art practice I m part of a performance art group called i Plastique Fantastique i We understand this collaboration as a kind of collective fiction it has its own life as it were and in some senses tells us where it needs to go Our perfomances tend to be messy and chaotic affairs comic and amateurish in execution In terms of the production of fictions we see elsewhere I m thinking of the mass media they are very definitely incompetent or awkward and shonky Which is to say they undermine any seamless reality effect or smooth appearance of another world and perhaps of those worlds presented and promised to us as options Here incompetence in terms of not meeting certain standards and expectations works so as to contribute towards a particular kind of critical competence p p style margin bottom 0in line height 150 nbsp p p style margin bottom 0in line height 150 The other field I work in is art theory or more broadly contemporary continental philosophy Here incompetence is less easy to play with insofar as that kind of work requires both a competence in conceptual work and a familiarity with a certain archive and a competence in actually writing so as to produce clarity What I can say however is that my original attraction to the work of Gilles Deleuze and Felix Guattari who I tend to write on and especially i A Thousand Plateaus i had to do with how they offered a way out from a stifling disciplinary competence Their wild style of thinking and writing was seen by some of my colleagues at the time I first encountered Deleuze and Guattari in the mid 1990s as very much an incompetence they didn t fit with a certain idea of theoretical and critical work being carried out in the institution at the time However for me this kind of perceived incompetence as I remember it meant they were competent in another area basically life i my i life as I was actually living it There is a question here of how a certain kind of Deleuzianism has now become part of a new orthodoxy a new set of institutional competences even an industry but I leave discussion of that for another time p p style margin bottom 0in line height 150 nbsp p p style margin bottom 0in line height 150 So now to return to my earlier remarks it s also the way in which i Plastique Fantastique i operates as a kind of laboratory to test some of the theoretical ideas that makes it for me important It doesn t do this in a competent manner indeed when i Plastique Fantastique i takes on ideas it tends to do this incompetently again awkwardly comically and certainly not in any way that would be satisfying to a philosopher But in so doing it gives this conceptual material a different kind of life And then this also works the other way around in my writing i Plastique Fantastique i operates to correct the often grand pronouncements theory can make about art There the practice is at my shoulder grinning sometimes staring mutely at my supposed competence in writing art theory p p style type text css page margin 0 79in p margin bottom 0 1in direction ltr line height 120 text align left orphans 2 widows 2 a link color 0563c1 style p p style margin bottom 0in line height 150 All of this can be said more simply there are transversal connections between these two fields that are also interferences Competence and incompetence are relative terms here and it seems to me need be deployed differently and for different effects at different times and in different places Indeed I think it s the ability to shift or shuttle between perspectives which both undermines given competences but also in the terms of this panel operates as a weaponisation of competence when this also names precisely the strategic mobilisation of incompetence p p style margin bottom 0in line height 150 nbsp p p style margin bottom 0in line height 150 nbsp p p style margin bottom 0in line height 150 Simon O Sullivan p p style margin bottom 0in line height 150 Goldsmiths College p p style margin bottom 0in line height 150 nbsp p p style margin bottom 0in line height 150 img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 6128139 bitcoinfairy1 jpg afd7fb90 3b2a 4f8d b002 c8e5b84b8d04 t 1558351494835 style width 640px height 502px p div Photo details Plastique Fantastique Protocols for the Society for Cutting Up Mun kneesnakers S C U M I Valerie Solaris AKA 32ACP Amazon co uk recommends Pacific Rim shootb1t c0in f iry 2016 Venue CGP London Photographer unknown divTero Heikkinen2019-05-20T11:22:19ZPerforming false hope Ethical outcomes of fictitious pharmaceutical advertising as a public art interventionTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/performing-false-hope-ethical-outcomes-of-fictitious-pharmaceutical-advertising-as-a-public-art-intervention2019-05-23T04:20:59Z2019-05-20T11:28:12Zdiv Dissertation in the field of Art Education Performing false hope Ethical outcomes of fictitious pharmaceutical advertising as a public art intervention div div nbsp div div What is the responsibility of the artist in public art interventions Which ethical responsibilities arise in art practice within the context of academic research How might these concerns affect artistic decisions div div nbsp div div These questions become central to contemporary socially engaged art practice In addition as artists and artist researchers increasingly borrow from commercial media in their practices issues of representation and audience reception become paramount div div nbsp div div Lisa Erdman s dissertation Performing false hope examines the unexpected ethical issues and emotional responses that arose from Finnexia an advertisement campaign for a fictitious medication that helps people learn the Finnish language a href http finnexia fi http finnexia fi a div div nbsp div div Finnexia served as the primary artistic production of Erdman s doctoral research at Aalto University Departement of Art Presented as a live performance intervention in the Helsinki Railway Station the project aimed to generate a public space in which to discuss the experience of foreigners in Finland div div nbsp div div The pdf file of the full dissertation Performing false hope is available for free via this link a href https shop aalto fi media filer_public 46 3c 463c9c1d e6b8 4530 a454 570bef199d25 erdman pdf https shop aalto fi media filer_public 46 3c 463c9c1d e6b8 4530 a454 570bef199d25 erdman pdf a div div nbsp div div A printed copy of the dissertation may be purchased at Aalto ARTS books web shop div div a href https shop aalto fi p 1055 performing false hope https shop aalto fi p 1055 performing false hope a div div nbsp divTero Heikkinen2019-05-20T11:28:12ZPerformatiiviset Jaljet Teos ja Tallenne Esityslahtoisessa MediataiteessaTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/performatiiviset-jaljet-teos-ja-tallenne-esityslahtoisessa-mediataiteessa2019-05-23T04:19:39Z2019-05-20T10:20:55Zdiv Riikka Niemelan vaitostutkimuksen nbsp em Performatiiviset jaljet Teos ja tallenne esityslahtoisessa mediataiteessa em Turun yliopiston julkaisuja 2019 http urn fi URN ISBN 978 951 29 7581 5 julkisessa tarkastustilaisuudessa esitetty lectio praecursoria div div nbsp div div nbsp div div Syksylla 2018 Christiesin huutokaupassa New Yorkissa myytiin Edmond de Belamyn muotokuva tekoalyn tekema taideteos ja uuden taidemuseo Amos Rexin vierustalle Helsinkiin ilmaantui loputon jono taiteilijaryhma TeamLabin immersiivisiin vuorovaikutteisiin installaatioihin museon nykytaiteen ja nykyteknologian rajoja pohtivassa avajaisnayttelyssa Helsingin Sanomien nayttelyarviossa TeamLabin teoskokonaisuutta luonnehdittiin muun muassa matkaksi huvipuistoon joka oli taynna vatsanpohjassa kutittelevaa iloa yllatyksia kulman takana eksymista peilisaliin ja vuoristoradan jannitysta Kriitikon mukaan katsoja saattoi loytaa itsensa keskelta kieppuvaa pyorretta tai tunsi kelluvansa avaruuden tahtipolyssa div div nbsp div div Viisikymmenta vuotta aiemmin lehdissa luonnehdittiin hyvin samankaltaisella tavalla kolmea nayttelya joissa oli esilla mekaanisesti sahkomoottoreilla liikkuvia aanekkaita ja valoja heijastavia kineettisia veistoksia Kriitikot pohtivat tuolloinkin nayttelyissa kokemaansa kepeaa tunnelmaa varikasta tivoli ilottelua vilkkuvaloja liikkuvia vehkeita ja vempeleita ja avaruudellisia tuntuja Mielipiteita jakaneiden nayttelyiden teosten teollisten ja teknisten materiaalien koettiin yhtaalla pureutuvan ajan aineellisen kulttuurin ytimeen toisaalta taas loukkaavan totuttuja taiteen arvoja kuten taiteilijan yksilollista ilmaisua tai teoksen ainutkertaisuutta ja syvallista sisaltoa div div nbsp div div Tutkimuksellani olen halunnut korostaa taiteen nykyilmioiden ymmartamista niita edeltaneita historiallisia kerroksia tarkastelemalla Taiteen ja teknologian yhteinen historia kokeilut uusilla ilmaisukeinoilla seka uuden teknologian vaikutusten kriittinen tutkiminen muodostaa nykytaiteen historiaan jo vuosikymmenien pituisen jatkumon Vaitoskirjassani analysoin miten tama vuorovaikutus on 1960 luvulta alkaen vaikuttanut kasityksiin taideteoksesta taiteilijuudesta tai teoskokemuksesta div div nbsp div div Tapaustutkimuksissani taiteilijat tyoskentelevat televisiostudiossa kayvat kamppailua TV n kuvavirrasta taltioivat performanssiesityksia videonauhoiksi tanssivat koneiden kanssa esiintyvat internetin virtuaalisilla nayttamoilla tai rakentavat teoksia joissa myos katsojasta tai tilasta tulee osa valon liikkeen ja aanen moniaistista tapahtumaa Teoksissa muovautuivat samalla nakemykset elavan taideteoksen rajoista tai esityksen ja tallenteen suhteesta div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 6128139 kuva1niemela_s jpg 84c01594 5404 455b 8d02 dcfe17d611f5 t 1558348141775 style width 512px height 500px div div KUVA 1 Tanssija Annelise Frankfurt tanssii kuvanveistaja Francois Baschet n ja insinoori Bernard Baschet n soivien veistosten saestyksella poikkitaiteellisessa esityskokeilussa em Jag du han em 1965 Kuva Svenska litteratursallskapet i Finland div div nbsp div div Tarkastelemani teokset kertovat tekniikan lisaantyvasta otteesta arjessa mutta muodostavat myos ajankuvia vaihtelevista yhteiskunnallisista keskusteluista Teknisin ilmaisuvalinein on muun muassa kritisoitu taiteen autonomista asemaa ja hahmoteltu sen sijaan mahdollisuuksia edistaa taiteella yhteiskunnallista tai sosiaalista muutosta 1960 luvulla visioitiin esimerkiksi helposti levitettavaa tai monistettavaa taidetta joka television valittamana tai vaikkapa tienristeyksissa liikennetta ohjaavina veistoksina olisi mahdollisimman laajan yleison saavutettavissa Seuraavalla vuosikymmenella tartuttiin videoon vastarinnan valineena mahdollisuutena puuttua vastatelevision hengessa television viihteellisiksi tai kaupallisiksi koettuihin ohjelmasisaltoihin div div nbsp div div Televisio video ja internet ovat tarjonneet taiteilijoille myos valineita horjuttaa taidemaailman valtahierarkioita vaihtoehtoisia taiteen esityspaikkoja uusia yleisoja tai mahdollisuuksia vastustaa sukupuolittuneita rakenteita ja kuvastoja Esimerkiksi video nayttaytyi monille taiteilijanaisille emansipatorisena taiteen historian patriarkaalisesta painolastista vapaana itsemaarittelyn valineena Teknisen innovaation muutosvoimaan kohdistuvat odotukset konkretisoituivat myos varhaisessa verkkotaiteessa World Wide Web mahdollisti globaalin vuorovaikutuksen taiteen totuttujen instituutioiden ulkopuolella Tutkimuksessani eri vuosikymmenien taiteelliset kokeilut teknologialla nayttaytyvat taiteeseen itseensa kohdistuvina muutospyrkimyksina seka monin tavoin poliittisena toimintana div div nbsp div div nbsp div div strong Performanssi ja kuvataiteen risteamia strong div div nbsp div div Taiteen ja teknologian yhteisesta historiasta olen rajannut tutkimuskohteekseni esitysten ja teknologian vuorovaikutuksen Suomessa Tutkimukseni on kasvanut kiinnostuksesta vaikeasti kategorisoitaviin usein marginaalisiinkin teoksiin jotka uutta etsiessaan ovat yha uudelleen nostaneet kysymyksen siita mista me oikeastaan puhumme kun puhumme taideteoksesta div div nbsp div div Vaitoskirjassani tarkastelen teoksia joissa esitys interventio tai teko valitetaan katsojan koettavaksi erilaisina jalkina kuten videoina valokuvina GPS paikantimen piirtoina tai postauksina sosiaalisessa mediassa Taidehistorian tutkijalle esityslahtoiset teokset muodostavat erityisen tutkimuskohteen ne ankkuroituvat hetkellisiin ja katoaviin esityksiin mutta jattavat jalkeensa kuva tai mediataiteen historiaa div div nbsp div div Esitystutkimuksessa on jo pitkaan kayty keskustelua esityksen ainutkertaisuuden problemaattisesta suhteesta tallentamiseen valittamiseen tai toistoon Tassa keskustelussa esitystallenne pelkistetaan usein esityksen toissijaiseksi dokumentaatioksi Tarkastelemissani teoksissa valittamisen tekniikka on pelkan dokumentoimisen sijaan kuitenkin erottamaton osa taideteoksen muotoa sisaltoa tai estetiikkaa Esimerkiksi Eeva Mari Haikalan 2000 luvun puolivalissa kaitafilmikameralla taltioimat lyhyet performanssiesitykset kietoutuvat olennaisella tavalla Super 8 filmikelan ajalliseen kestoon ja vanhoja mykkaelokuvia muistuttavaan ilmeeseen Taltioimisen medium lisaa tallaisissa teoksissa esitykseen mediumiin itseensa kytkeytyvia mielikuvia keskusteluja ja historiaa div div nbsp div div Esityksista kameralle on kayty keskustelua myos tanssitaiteen historiassa Suomessa tanssikriitikot pohtivat jo 1950 luvun lopussa nojatuolibalettien televisiossa lahetettavien koreografioiden erityispiirteita kuten liikkeen sovittamista pienempaan tilaan tanssijoiden asettamista yksinkertaista taustaa vasten tai kameran kohdistamista tanssijaan oikeassa kulmassa Pelkan taltioimisen sijaan tanssiteosten televisiosovituksiin rakennettiin visuaalisia vaikutelmia esimerkiksi himmennyksin solarisoinnein tai paallekkaisin kuvin Kuvattu esitys mukautui nain tallentamiskeinon aineellisuuteen div div nbsp div div Internet esitysten uusimpana nayttamona on sysannyt esityksen katsojan ja tallenteen kasitteet 1990 luvulta lahtien jalleen uuteen liikkeeseen Varhaisen performanssitaiteen video tai valokuvatallenteiden rinnalle on noussut uudenlaisia digitaalisia jalkia kuten twiitteja tai esiintyjan sijainnin tai liikkeen visualisoivaa dataa Vuorovaikutteisessa sosiaalisessa mediassa esityksia ei enaa niinkaan esiteta yleisolle vaan ne rakentuvat kollektiivisesti Kayttajalahtoisesti muotoutuvassa sosiaalisessa mediassa taiteilijan ja katsojan hierarkkinen suhde saroilee Samalla digitaaliset tyokalut ja kannettavat mobiililaitteet ovat tarjonneet uusia dramaturgisia mahdollisuuksia ja mahdollistaneet myos fyysisen ja virtuaalisen rajojen ylittamisen div div nbsp div div Vaitoskirjani tapaustutkimusten kokonaisuudella pyrin osoittamaan ettei esitystapahtuman ainutkertaisuuden ja toiston suhdetta ole kaikissa tapauksissa mielekasta lahestya dikotomisesti toinen toisensa ulossulkevina vaihtoehtoina Tarkastelemalla esityslahtoisia toteutuksia pidemmalla aikavalilla olen elavan esityksen ja tallenteen vastinparin sijaan pyrkinyt kirjoittamaan nakyviin erilaisia ja ajassa vaihdelleita tapoja ymmartaa niiden valinen suhde div div nbsp div div nbsp div div strong Katoavasta jalkeen jaavaan strong div div nbsp div div 2000 luvun tutkimuksissa esityksen katoavuutta on ajateltu uudelleen pohtimalla miten se jatkaa olemassaoloaan tallenteina tai jalkina Visuaalisten tekstuaalisten tai kokemuksellisten jalkien on ehdotettu ulottavan esityksen otetta tuleviin kokemisen hetkiin Tekijan intention tai alkuperaisen esityksen sijaan vaitoskirjani fokus onkin katsojassa joka kokee tietaa tai tulkitsee menneen esityksen nykyhetkesta kasin div div nbsp div div Tutkimuksessani etsin fenomenologisesta filosofiasta valineita hahmottaa tata samanaikaista katoavuutta ja sailymista seka kokemusta teoksista jotka ovat esinemaisten ja selkearajaisten sijaan moniosaisia vailla tasmallista paikkaa ja jatkuvasti ajassa muuntuvia Saksalaisen Edmund Husserlin ja hanen kasityksiaan eteenpain tyostaneen ranskalaisen Maurice Merleau Pontyn kirjoitukset tietoisuudesta suuntautuvana tarjoavat yhden tavan tarkastella miten mennyt esitys jasentyy kokemuksessa teokseksi silloinkin kun se kohdataan pelkastaan fragmentaarisina jalkina Tanssiesitys tai performanssiteos eivat silloin ole yksiselitteisesti menneita tapahtumia tallenteen ulkopuolella vaan sen tuottamaa teoskokemusta Esityslahtoiset teokset edellyttavat katsojan jonka kokemuksessa ne saavat muotonsa div div nbsp div div Fenomenologian ohella lahestymistapaani ovat muovanneet kirjoitukset tallenteen tai arkiston performatiivisuudesta Tallaisen ajattelutavan mukaisesti esitystallenteet eivat ole niinkaan muuntumattomia ja passiivisia havainnon kohteita vaan tuottavat teoskokemusta aktiivisesti yha uusissa vastaanoton hetkissa Tallenne ei sailo todista tai valita menetettya historiallista tietoa vaan pikemminkin aktivoi kokijan tuottamaan siihen oman suhteensa div div nbsp div div img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 6128139 kuva2niemela png 96a9fee1 b536 4482 b1aa b98efce6cd2b t 1558348153624 style width 488px height 366px div div KUVA 2 Buto tanssija Akeno Marikki Hakolan Kiasmassa reaaliajassa editoidussa verkkoteoksessa em Triad Net Dance em 1998 Kuva Kroma Productions div div nbsp div div Esitystallenteen mieltamistapojen rinnalla kysymys jaljelle jaamisesta on ollut tutkimuksessani lasna myos konkreettisen arkistotyon tasolla Mielikuva teknologiasta miesten osaamisen ja toiminnan kohteena jattaa varhaisen mediataiteen taiteilijanaiset helposti historiankirjoituksen katveisiin Tutkimuksessani olenkin tuonut esille myos naisten pioneerityota suomalaisen kokeellisen taiteen historiassa Ajanhermolla olleena taiteellisena kokeiluna olen pitanyt esimerkiksi koreografi Riitta Vainion 1960 luvun tanssiteosten televisiototeutuksia ja taiteidenvalista yhteistyota kuvataiteilijoiden muusikoiden ja elokuvantekijoiden kanssa Osana tutkimustani olen selvittanyt myos Lansi Saksassa 1970 luvulla kouluttautuneen Mervi Buhl Kytosalmen varhaista performanssi ja videotaiteilijan uraa joka edelsi videotaiteen alkuvaiheita Suomessa Buhl Kytosalmen tyoskentely ajoittui kansainvalisesti ensimmaisten videotaiteen sukupolvien joukkoon ja oli myos osa taiteella tuolloin enenevassa maarin kaytavaa feministista aikalaiskeskustelua div div nbsp div div Esityksissa toisto ei rajaudu niita rekisteroiviin kuviin tai teksteihin Vaitoskirjassani analysoin myos elekielta naisten kameralle esitetyissa performansseissa normatiivisia sukupuolittuneita rooleja horjuttavina feministisina strategioina kumouksellisena kehonliikkeena Lahtokohtanani on ollut kahden esitystutkijan Diana Taylorin ja Rebecca Schneiderin ajatukset myos ruumiista mediumina joka tallentaa ja valittaa kulttuurista muistia tai merkityksia div div nbsp div div Hahmottelen esiintyjan ruumiillista ilmaisua teoksissa tapana haastaa ja varioida kulttuurisesti omaksuttuja konventionaalisia kayttaytymistapoja Perustan analyyseilleni rakentavat Merleau Pontyn ilmaisun kasitetta ruumiin suuntautuvaa liiketta kielta ja eleita kasittelevat kirjoitukset seka ruumiinfenomenologian myohemmat feministiset luennat Tulkintani mukaan teoksissa kaydaan kehonkielella kriittista keskustelua naisen asemasta stereotyyppisista naiskuvista ja kauneuskasityksista kieltaytymalla mukautumasta ruumiillisen toiminnan kulttuurisesti saadeltyyn muottiin Pelkan elavan ja valitetyn esityksen keskinaisen jarjestyksen sijaan olenkin halunnut korostaa tarkeytta tarkastella myos sita millaisia ruumiinkuvia esitystallenteet valittavat div div nbsp div div Jatkan vaitoskirjallani suomalaisen nykytaiteen historiaan kohdistuvaa taidehistorian tutkimusta Tutkimusaineistoni olen koonnut paaosin suomalaisista ja saksalaisista arkistoista ja taydentanyt sita taiteilijahaastatteluin seka perehtymalla aikalaiskirjoituksiin Aineistotyo on kuljettanut tutkimustani monenlaisten myos taiteidenvalisten teosten tekotapojen ja taidetta koskevien keskustelujen pariin ja osoittanut samalla tarpeen tarkastella esityksen ja teknologian suhdetta pidemmalla aikavalilla Tutkimustyoni tavoitteena on ollut rakentaa kuvaa esityslahtoisen mediataiteen historiasta Suomessa seka ehdottaa tapoja joilla se maarittyy aina uudelleen suhteessa eri vuosikymmenina ajankohtaisiin teknologioihin Niiden tarjoamin ilmaisukeinoin tarkastelemissani teoksissa on seka keskusteltu tarpeesta uudistaa taidetta itseaan etta pyritty lisaamaan kriittista ajattelua ja ymmarrysta teknisten muutosprosessien kulttuurisista seurauksista div style type text css page margin 0 79in p margin bottom 0 1in direction ltr line height 120 text align left orphans 2 widows 2 a link color 0563c1 styleTero Heikkinen2019-05-20T10:20:55ZDoctoral education and postdoctoral research in the artsTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/doctoral-education-and-postdoctoral-research-in-the-arts2018-08-28T09:26:10Z2018-06-21T09:32:00Zdiv The artistic research practices within art universities is at the moment informed by two parallel dynamic processes whose mutual connection has neither been fully understood nor articulated As I see it the recognition of this link and taking benefit of it is crucial for the development of the field in the future nbsp div div nbsp div div The first of these trends concerns doctoral education Today the artistic doctoral candidates constitute an increasingly autonomous and critical international community This development is not surprising given the amount of efforts and measures by which the art universities all around Europe have during the past decades invested in the development of the third cycle education However now that this community exists it also starts to lead a life of its own which unavoidably informs the nature and dynamics of studies and research making The community of doctoral candidates with stronger academic skills and self identity challenge the pedagogical authority and skills of professors and other staff members responsible for education The artistic research communities become pedagogically less dependent of external methodological or disciplinary expertise The new modes of publishing as connected to the development of media and data technology set challenges to the degree regulations curricula and dissemination of research The cross artistic dialogue between candidates has become a rule at the same time as the new ideas and trends break through among them in real time This state of affairs can be considered a real educational achievement whose fruits should not be wasted div div nbsp div div Another maybe less obvious but unavoidably growing area consists of postdoctoral artistic research which as it expands calls for new kind of supportive measures infrastructure financing and international cooperation Instead of these requirements which of course are important I would like to draw attention to the way how simultaneously the postdoctoral phase starts to set new kinds of criteria possibilities and critical limitations for the development of doctoral education and the proliferation of its modes In this regard my point is very simple insofar the requirements of doctoral education are concerned it is topical to encounter and discuss them in postdoctoral perspective The doctoral education in arts should provide the candidate with prerequisites for her work as postdoctoral artist researcher However what artist researchers actually do or what they could do is still an open question to a large degree The postdoctoral artistic research culture as I would call it currently assumes various forms and the career of an academic artist researcher is not the only and not even the primary form An artist researcher can be a new kind of societal expert capable of creating new kind of practices at the interfaces between arts and society in an applied or in an avant gardist sense or in both senses at the same time She can be a completely new kind of artist or just an ordinary academic researcher or teacher The education should open possibilities instead of restricting them beforehand but it also should be capable of exercising critique between the modes of action it gives birth to div div nbsp div div Therefore as I see it these two domains under development the self organization of the doctoral community and the emergence of the postdoctoral field should be brought to a closer dialogue and interaction The development of the doctoral training and postdoctoral activities should not take place separately In ideal case they would take place in same units the postdocs would have an integral role in doctoral education at the same time as doctorates would find their place in postdoctoral research groups nbsp div div nbsp div div If this were to happen the autonomy of the field would increase at the same time as the different modes of research making would cease to compete with each other The need for drawing identificatory borderlines would decrease to the same degree as the interest and appreciation towards the work of one s fellows increases The questions considering the formal and medial criterial of research outcomes of doctoral degree such as what is the function of the written academic discourse or what kinds of elements a research outcome may consist of will turn out to be of secondary importance as they are juxtaposed with the concrete goal of the degree the postdoctoral phase In the future someone will always enjoy writing or theorizing whereas someone else wants to communicate herself mainly within her own artistic medium or devote herself to the development of the pedagogy or technology of some particular art form More important than to agree nationally or internationally on the proper modes or common criteria of artistic research is to create circumstances where the different modes of making can develop in a critical mutual dialogue The changes in the field result from the institutional negotiation to which everyone participates by and through her own personal contributions The postdoctoral perspective strengthens the societal aspect of this negotiation considerably If the research education is re organized in the future this negotiation could become an integral part of learning and research not just a matter of professional skills nbsp div div nbsp div div This said I want to express my support for the increase of organizational integration and communality for the creation of more open structures of the academic units and degrees and for the confidence on the self governance and self criticism of the collegial communities I hope that the time of academic and disciplinary divides would soon be over and that Uniarts could provide proper conditions for the free encounter and collaboration between practice based artist researchers art research and pedagogical researchers both on doctoral and postdoctoral level div div nbsp div div Artistic research as an independent academic field of research means an accomplished utopia in the age when in many other academic fields the ideals are torn down I wish that this utopia could live on nbsp div div nbsp div div I end my career as professor of artistic research at Uniarts in July 2018 With these words I thank everybody for these progressive and intensive years div div nbsp div div Esa Kirkkopelto divTero Heikkinen2018-06-21T09:32:00ZHow to do things with performance in relation to what is givenTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/how-to-do-things-with-performance-in-relation-to-what-is-given-2018-08-28T09:25:48Z2018-06-06T09:06:40Zdiv In this text we Annette Arlander Hanna Jarvinen Tero Nauha and Pilvi Porkola describe briefly our workshop What is given during the 8th SAR conference in Helsinki in April 2017 The workshop was organised with the aim to share something of the work undertaken within the Academy of Finland funded four year research project group How to do things with performance nbsp div div nbsp div div By asking what can be done with performance as research the project partakes in recent discussions in artistic research in performance philosophy and performative and performance writing as well as in the emergent discussion of performance studies in Finland Through performing research artistic research defines what is the context or the world where this performance takes place Hence a critical attitude towards the political social economic and philosophical premises of research is inherent in the process not as given but as produced and articulated in and as the acts of research Moreover artistic research does not produce only postulations about the world rather its processes and performances will actualise in the world as real and material events Therefore we ask what can be done with performance what actualises when a performance takes place when it is documented and when it is written about In what ways can we understand performance today in the international multilingual context where words documents and practices connote differently but are shared in online environments We bring together four views on artistic research in performance Our ambitious aim is to update the theory of performativity vis a vis new materialist theories of agential realism and non philosophy We will focus on these general concerns in issue 11 of Ruukku nbsp div div nbsp div div Here in this short text we will focus on the experiences of our first workshop together What is given and describe briefly how to do things with performance in these given circumstances We all understand performance and its potentials in different ways Therefore we did not try to define performance but to articulate some of the material discursive practices and agential cuts involved to use the terminology of Karen Barad With hindsight we could even call our efforts interdisciplinary in combining for instance artistic research dance history and performance philosophy div div nbsp div div The session or workshop was structured in four parts on the basis of an idea by Tero Nauha and approached the theme of the conference specificity by asking What is given in performance in the conditions that allow knowledge to become comprehensible The session aimed to create conditions for a specific investigation on the given in and for performance How do the given conditions specify a relation to or with things in the world In our workshop we asked what is given in performance in terms of context relationships history and reflection The collaborative session proposed four approaches on the topic presented by the members of the research group Each part included a dimension of participation or an action together with the workshop participants Visual artist Karolina Kucia was invited to create a specific spatial arrangement for the session Thus the workshop was a demonstration of four different aspects on the topic of givenness The session questioned the givens of performance in that the performative elements questioned their own making The four parts of the workshop each specified the discussion and participation allocated in the structure of that part of the session Pilvi Porkola did a performance piece with laundry em The Laundry Case em which she discusses in this same issue Ruukku 8 in Finnish Hanna Jarvinen invited the participants to take part of an exercise in imagining past dance movements starting from photographs related to her work with choreographer Liisa Pentti on em Jeux Re imagined em Annette Arlander told about participatory performances called em Swinging together em and invited the participants to swing in relationship to projected images from those events Tero Nauha challenged the participants to take the role of performers and philosophers in order to engage in a boxing match of intellectual pugilism which proved both engaging and problematic div div nbsp div div The three hour workshop What is given at the SAR conference in Helsinki was an important challenge for our research project because that was the first time when we tried to juxtapose and share together not only our views on performance but our actual practices as well at least on some level and in ways that were possible in those circumstances We created four very different participatory performances that placed in sequence demonstrated some examples of how things can be done with performance While asking what and how things can be done with performance definitions are not of much help With some kind of performance you can do something in some circumstances and with some other kind of performance something else Therefore it was encouraging for us to experience that our presentations and performances placed in the same time and space provided perspectives on the topic without trying to homogenize or standardize them And by doing that they also focused on what is given that is the conditions of sharing in that situation Hopefully this very brief presentation can work in a similar manner within the given circumstances for this kind of text divTero Heikkinen2018-06-06T09:06:40ZPractices of SharingTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/practices-of-sharing2018-09-06T07:15:41Z2018-06-07T07:15:15Zdiv div 1 insist on meeting through practice invite a person who inspires you to share work dive right in make little pretexts and no apologies instead take time to warm up and prepare in parallel set an adequate and equal time frame for each of you minimum 30 expand as desired work with shorter time spans and alternations as needed meet in a fitting location and bring some food to share after do this instead of meeting for coffee and chatting to get to know each other nbsp div div nbsp div div 2 create an entirely content and context sensitive event define the heart of the matter and let it influence the structure of the whole grow it slowly and in dialogue consider a diverse range of participants and contributors as well as accessibility from the start who are the neighbours consider research on attention spans remember that large groups hierarchical situations and most kinds of time pressure can all negatively affect the potential of sharing create situations in which many are able to relax and contribute avoid situations in which a group is talked to for a long time and is then invited to respond or ask questions under time pressure let practitioners co define the conditions provide funding for non institutionally affiliated colleagues sharing needs preparation offer a stipend for all people giving input work spaciously and weave against the grain of stress value the knowledge of people who have been around schedule time to evaluate the event on site before everyone leaves or is totally exhausted install measures against exhaustion and overload on the whole unless this is your point to be discussed div div nbsp div div 3 cultivate resonance ability in contexts of sharing set the parameters so that people can sense themselves and their bodies develop or apply simple scores as prequels to all sessions for these draw from your body of practice and consider the inclusion of listening and touch as adequate ask yourself does this invite our bodily ability to listen be sense and feel as a convenor dialogue with contributors about what could be adequate for them their session or if they want to bring their own prequel experiment 3 listening to the space with closed eyes or with your hand s trace material features of the space into a partner s back body or shake hands with five people around you in silence take a moment to look at each other say your names after the session workshop input etc is completed and shake hands again nbsp div div nbsp div div 4 ensure adequate monetary or other relevant rebalancing of artistic work thus enable the possibility to share again div div nbsp div div div div strong Resources nbsp strong div div nbsp div div Points of Inspiration when Planning Events for Sharing div ul li em strong A Shrine to Women s Work Amy Voris Manchester 2016 nbsp strong em a href http www accumulationsproject com a shrine to womens work wppa occur 2 amp wppa cover 0 amp wppa album 31 amp wppa photo 543 http www accumulationsproject com a shrine to womens work wppa occur 2 amp wppa cover 0 amp wppa album 31 amp wppa photo 543 a li li em strong About Adequacy The Process of Making Body based Artistic Research Public Paula Kramer and Emma Meehan forthcoming 2019 strong em in Research as in Motion a href https www artisticdoctorates com https www artisticdoctorates com a li li em strong Gnothi seauton No Paper Conference Prague 2014 strong em a href http web flu cas cz filosofievexperimentu nopaper http web flu cas cz filosofievexperimentu nopaper a li li em strong Susi and Gabi s Salon Susanne Martin and Gabriele Reuter strong em a href http www susannemartin de category salons http www susannemartin de category salons a li li em strong The Long Table Lois Weaver and adaptations strong em a href http publicaddresssystems org uploads 2013 05 takeawaylongtableprotocol pdf http publicaddresssystems org uploads 2013 05 takeawaylongtableprotocol pdf a li li em strong A Shrine to Women s Work Amy Voris Manchester 2016 strong em a href http www accumulationsproject com a shrine to womens work wppa occur 2 amp wppa cover 0 amp wppa album 31 amp wppa photo 543 http www accumulationsproject com a shrine to womens work wppa occur 2 amp wppa cover 0 amp wppa album 31 amp wppa photo 543 a li li em strong Everybodys Toolbox Alice Chauchat and others strong em a href http everybodystoolbox net index php title Accueil http everybodystoolbox net index php title Accueil a li li em strong Tandem Series of Artistic Research Labs AREAL Artistic Research Lab Berlin 2013 strong em li li a href http paulakramer de research http paulakramer de research a li li em strong SenseLab a laboratory for thought in motion Erin Manning Montreal strong em a href http senselab ca wp2 about http senselab ca wp2 about a li li em strong Solo Partnering Microstructures for Sustained Artistic Practice Susanne Martin 2017 strong em li ul div nbsp div div P S With thanks to and appreciation of Efva Lilja 2012 Helen Poynor http www walkoflife co uk iLAND 2017 and Sabine Zahn www lovelabours net for reminding me always and again of the vital force of scores and scoring in movement practice body based research daily life and beyond nbsp div div nbsp div div strong Bibliography strong div div nbsp div div style type text css page margin 0 79in p margin bottom 0 1in direction ltr line height 120 text align left orphans 2 widows 2 p western so language en GB style p class western lang en GB style margin bottom 0in line height 100 span lang de DE iLAND 2017 em A Field Guide to iLANDing Scores for Researching Urban Ecologies em New York 53rd State Press span p p class western lang en GB style margin bottom 0in line height 100 nbsp p p class western lang en GB style margin bottom 0in line height 100 Lilja Efva 2012 em 100 Exercises for a Choreographer and Other Survivors em Lund Ellerstroms p p class western lang en GB style margin bottom 0in line height 100 nbsp p p class western lang en GB style margin bottom 0in line height 100 span lang de DE Martin Susanne 2017 em Dancing Age ing Rethinking Age ing in and through Improvisation Practice and Performance em span pp 90 113 span lang de DE span Bielefeld transcript p div div nbsp div div nbsp div div updated 6th of September 2018 div div nbsp div divTero Heikkinen2018-06-07T07:15:15ZTaiteellista tutkimusta esityksen mahdollisesta luonnosta esityksen rooli ekokriisien aikakaudellaTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/taiteellista-tutkimusta-esityksen-mahdollisesta-luonnosta-esityksen-rooli-ekokriisien-aikakaudella2018-03-16T08:35:00Z2018-03-16T08:30:54Zp nbsp p p font face Times New Roman serif Tuija Kokkosen vaitostutkimuksen font font face Times New Roman serif i Esityksen mahdollinen luonto Suhde ei inhimilliseen esitystapahtumassa keston ja potentiaalisuuden nakokulmasta i font font face Times New Roman serif julkisessa tarkastustilaisuudessa esitetty lectio praecursoria Perjantai 26 5 2017 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu Helsinki font p p nbsp p p nbsp p p font face Times New Roman serif Arvoisat vastavaittajat arvoisa kustos hyvat kuulijat font p p nbsp p p font face Times New Roman serif Esitystaiteellista tutkimustani ovat motivoineet ja johtaneet kysymykset mika on esitystaiteen merkitys ja mitka ovat sen mahdollisuudet ekokriisien aikakaudella Lahtokohtanani on filosofi Felix Guattarin kanssa jakamani ajatus jonka mukaan ekokriisit ilmenevat usealla toisiinsa kietoutuneella ekologisella tasolla ymparistollisella sosiaalisella ja mentaalisella Ymparistolliset kriisit etenkin lajien sukupuutot ilmastonmuutos ja mahdollinen laajempi biosfaarin perustilan muutos vaarantavat nykyisten ja tulevien maapallon elajien elamisenehdot Nama kriisit ovat useiden tutkijoiden mukaan vallitsevan talousjarjestelman kapitalismin tuottamia ja karjistamia Ne ilmenevat ympariston lisaksi myos kahdella muulla tasolla sosiaalisen ekologian eli sosiaalisten suhteiden ja mentaalisen ekologian eli ajattelun havaintojen tuntemisen muistin mielentilan ja muulla subjektiviteettiin kuuluvalla alueella eli siis eri tavoin suhteissamme itseen ja toisiin Vaikka tata horisonttia ei haluaisi ajatella se muovaa meita jokapaivaista elamaa tutkimusta taidetta Horisontin voi ajatella kuuluvan uuteen ja kompleksiseen aikakauteen jossa ihmisen vaikutus maapalloon nahdaan suurempana kuin minkaan muun voiman Tata aikaa on nimitetty antroposeeniksi eli ihmisen aikakaudeksi mutta myos kapitaloseeniksi eli paaoman aikakaudeksi ja chthuluseeniksi monilajisten kytkeytymisten ajaksi Mutta samaan aikaan kun ihmisen vaikuttavuuden ajatus on noussut esiin geologisen aikakauden mittakaavassa vaikutamme lajina olevan yha kykenemattomampia ratkaisemaan olemassaoloamme uhkaavia ongelmia Tutkimustani ohjasi tarve arvioida uudelleen keita me ihmiset olemme minkalaiset suhteet meilla on muihin samaan aikaan maapallolla elaviin ja miten me noita kanssaelajiamme kohtelemme font p p font face Times New Roman serif Ajatukseni esityksen merkityksesta ekokriisien aikakaudella lahtee liikkeelle tasta ihmisen kyvyttomyydesta impotentiaalisuudesta Esitysten ihmiskeskeisyys on sulkenut niista pois melkein kaikki muut kanssaelajamme jotka eivat ole ihmisia Samalla tavoin olemme maaritelleet ihmisen suhteessa siihen mita suljemme itsemme ulkopuolelle ja nimitamme ei inhimilliseksi Halusin tutkia mita merkitsee esitykselle ja ihmiselle inhimilliselle subjektiviteetille jos kaannymme muiden kuin ihmisten puoleen ja laajennamme esityksen toimijuuden ja sosiaalisen alueen ihmisen ulkopuolelle Nain paadyin tekemaan esityksia toisten elainten kasvien ja niin sanotun luonnon prosessien kuten saan kanssa Tutkimuksessani minulle kavi kuten eraassa sarjakuvassa jossa nykyisen ihmis ja subjektikasityksemme keskeinen viitepiste 1600 luvun filosofi Rene Descartes silittaa hevosta ja toteaa I think therefore I am Hevonen kaantyy katsomaan filosofia ja kysyy You are what Kun tutkin suhdetta ei ihmisiin asettumalla kanssakaymiseen niiden kanssa kyseenalaistuin itse tulin kysytyksi mika olen mika minusta ja meista voi tulla yhdessa toisten kanssa Aloin tutkia ja rakentaa esitysta alueena jossa ihmisten kanssakayminen ja keskustelu ei ihmisten kanssa tulee mahdolliseksi Koska nahdakseni vajavainen kykymme ymmartaa kestoa etenkin oman toimintamme ajallisia vaikutuksia on ollut aiheuttamassa nykyisia vaikeuksiamme aloin myos tutkia font font color 262626 font face Times New Roman serif miten ei ihmisten kautta voi laajentaa aikaperspektiivia ja keston kokemusta Samalla olen tutkinut esitysta mahdollisen alueena ja font font font face Times New Roman serif pyrkinyt kehittamaan tapoja tuottaa potentiaalisuuden kokemusta esitystapahtumassa jonakin joka on arvokas jo pelkastaan mahdollisuutena ja kykyna olla tekematta toisenlaiseen ajatteluun ja tekemiseen haastavana Jaan Guattarin nakemyksen siina etta taiteen mahdollisuudet ovat suurimmillaan mentaalisen ja sosiaalisen ekologian tasolla Edella kuvaamani ekologiset tasot ovat kuitenkin yhteen kietoutuneita ja toisistaan riippuvaisia siksi muutokset ja ratkaisut yhdella tasolla vaikuttavat kaikkiin muihinkin font p p font face Times New Roman serif Tutkimukseni sijoittuu monialaiseen maastoon praktiikoiden ekologiaan joka koostuu esitystutkimuksesta taiteellisesta tutkimuksesta ekologisesta ajattelusta posthumanistisesta teorioista joihin liitan etenkin Bruno Latourin toimijaverkostoteorian elaimia ja kasveja koskevan tutkimuksen seka Jacques Derridan elaintekstit Donna Harawayn kumppanilajiajattelun ja Michael Marderin kasvifilosofian seka jossain maarin Giorgio Agambenin potentiaalisuuden filosofiasta etta antropologi Johannes Fabianin aikaa koskevasta kronopolitiikan kasitteesta Posthumanistinen tutkimus merkitsee minulle edella kuvaamaani ihmisen kategorian ja hierarkkisen asemamme kyseenalaistumista ja uudelleenarviointia ei ihmissuhteidemme kautta ja font font color 000000 font face Times New Roman serif sita miten kykenemme kohtaamaan taman koko olemistamme ja inhimillista toimintaa koskevan perustavanlaatuisen kyseenalaistumisen ja muuttumaan font font p p font face Times New Roman serif Tassa kohtaa kerron etta kaytan kompeloa sanaa ei inhimillinen merkitsemaan ennen kaikkea niin sanottua luontoa vaikka ymmarran inhimillisen ja ei inhimillisen maailman peruuttamattomasti toisiinsa sekoittuneina ja pidan siksi kasitetta luonto oikeastaan mahdottomana Sanana ei inhimillinen kantaa ajattelumme historiaa muistuttaen joka hetki siita suureksi jaoksi kutsutusta kuilusta jonka olemme rakentaneet ihmisten ja muiden taalla elajien valille Ihminen ja ei inhimillinen luonto ja kulttuuri ovat kielessamme syvalle juurtuneita kasitteita Niinpa tutkimukseni ei oleta uutta kuilun ylittavaa sanastoa syntyvan kovin nopeasti mutta se osallistuu kahtiajaon kyseenalaistamiseen kehittamalla kasitteita taiteellisesta praktiikastani kasin Keskeiset ehdottamani kasitteet ovat inhimillinen heikko toimija ja ei inhimillinen kanssatoimija jotka muodostavat pohjan tutkimalleni lajienvaliselle esitykselle Ei inhimillisilla toimijoilla viittaan niihin kanssaelajiimme ja jossain maarin myos ns luonnon prosesseihin joita emme ole suunnitelleet ja rakentaneet kokonaan itse lahinna siis toisiin elaimiin ja kasveihin mutta myos saahan Talloin ulkopuolelle jaavat toisin kuin Latourin toimijaverkostoteoriassa ihmisten rakentamat koneet mutta mukaan mahtuvat esimerkiksi lukuisat geeni manipuloimamme kasvit ja elaimet font p p font face Times New Roman serif Koska kyseessa on taiteellinen tutkimus edella kuvaamieni kysymysten tutkiminen ja kasitteiden kehittely on tapahtunut taiteen kautta tassa tapauksessa esityksissa ja esityksilla mutta tavalla joka ei tyhjene tutkimukseen Tyossani esitys on tutkimuksen valine samalla valttamattomalla ja hamaralla enimmakseen tavoittamattomalla tavalla kuin ruumis on elaman valine Tasta syysta naen esitystaiteellisen tutkimuksen tuottavan sanallistetun oppialoihin sidotun tiedon lisaksi myos potentiaalista ruumiillista tietoa joka muuttuu tietoiseksi vain osittain ajan kuluessa ja on vahintaan yhta merkityksellista kuin sanallinenkin tieto Tutkimisen menetelmani on ollut heikko toiminta Se on lyhyesti sanottuna ennen kaikkea asenne joka perustuu vieraanvaraisuuden etiikkaan keston sietamiseen ruumiillisuuteen ja potentiaalisuuteen seka mahdollisuutena etta kyvyttomyytena Kaytan heikkoa toimintaa menetelmana etenkin esityksen kasvien ja toisten elainten kohtaamiseen Tasta asenteesta kumpuaa myos ajattelu jota kutsun esitysajatteluksi Esitysajattelussa jaljitan havainnoin kaannan ja kehitan hitaasti esityksen ihmisten ja ei ihmisten rihmastollista ajattelua tapahtumaa jossa se ajattelee ruohon tavoin kevyesti taipuen vaajaamatta keskelta lukuisin yhteyksin Esitysajattelua on kaynnistamassa inhimillinen muisti mutta se liittyy muihinkin muisteihin kuin ihmisruumissa sijaitseviin kasvien kirjojen kallioiden tietokoneiden pilvien ja elainten sisaltamiin muisteihin font p p font face Times New Roman serif Tutkimukseni ydin on esityssarja nimelta font font face Times New Roman serif i Muistioita ajasta esityksia ei ihmisten kanssa ja ei ihmisille i font font face Times New Roman serif joka toimii paitsi osittain tutkimisen valineena muodostaa osaltaan myos sen tuloksen Sarjasta muodostui esitysrihmasto tai esitysilmasto Ensimmainen esitys font font face Times New Roman serif i Herra Tossavainen I muistio i font font face Times New Roman serif font font face Times New Roman serif i ajasta i font font face Times New Roman serif vuosina 2006 ja 2007 pohti ihmisen rajaa tarkastelemalla suhdettamme elaimiin ja kuolemaan Teimme uuden elaimia koskevan tiedon teknologian ja ruumiillisen kuvittelun avulla esityksellisen elainsimulaattorin jossa lahestyimme niin lajien samanlaisuuksia kuin erilaisuuksia esimerkiksi ihmisilta puuttuvien aistien kuten magneetti ja sahkoaistin ultraviolettinaon tai kaikuluotaimen kautta avautuvaa maailmaa Samalla esityksessa kysyttiin esittamisen evolutionaarista merkitysta sita miten esitysten tekeminen auttaa meita sopeutumaan ymparistoomme paremmin font p p font face Times New Roman serif i Esitys merinakoalalla koiran kanssa koiralle II muistio ajasta i font font face Times New Roman serif 2008 perustui konkreettiseen tyoskentelyyn ei ihmisten kanssa Se koostui kahdesta ulkona tapahtuneesta esityksesta joiden lahtokohtana olivat saa aika potentiaalisuus ja ei inhimilliset kanssaesiintyjat eli paikan kasvit elaimet ja saa font font face Times New Roman serif Esityksessa saa oli myos nakokulma aikaan ja ilmastoa ja sen ajallisia muutoksia lahestyttiin etenkin paikkojen kautta font font face Times New Roman serif i Esitys merinakoalalla koiran kanssa II muistio ajasta i font font face Times New Roman serif tapahtui viime jaakauden jalkeisen Yoldiameren rannalla Helsingin pohjoisessa lahiossa metsaisella kallioalueella kaupungin korkeimmalla kohdalla Esitys oli vaellusesitys joka ihmisesiintyjien heikon toiminnan kautta kaansi paahuomion ihmista ymparistoon ja sen ei inhimillisiin toimijoihin ja tarjosi katsojille mahdollisuuden kanssakaymiseen ja olemiseen niiden kanssa Muinaisrannan esityksen pari font font face Times New Roman serif i Esitys merinakoalalla koiralle II muistio ajasta i font font face Times New Roman serif esitettiin mahdollisella tulevalla merenrannalla tavaratalo Kodin Ykkosen katolla Helsingin Kaisaniemessa Esitysta tehdessa syntyi tutkimuksessani keskeinen oivallus tutkia mita esityksen tekeminen ei ihmiselle tassa tapauksessa koiralle nimelta Eka voi merkita esitykselle ja inhimilliselle subjektiviteetille jonka on vaitetty nykyisissa esitysyhteiskunnissa perustuvan pitkalle katsojuuteen Suunnittelimme ja esitimme esityksen Ekalle osittain myos eraalle lokinpoikaselle mutta ihmiskatsojiakin oli osan aikaa lasna font p p font face Times New Roman serif Sarjan viimeinen osa on loppumaton esitys font font face Times New Roman serif i Kronopolitiikkaa III muistio ajasta i font font face Times New Roman serif joka alkoi 1 3 2010 Sen lahtokohtana oli ajatus maailmasta ilman elaimia mutta lisaantyvassa maarin taynna erilaisia elainten representaatioita Paattymaton esitys on yritys lahestya kestoa ja siihen liittyvien kysymysten merkitysta ajassamme etenkin vaikeuttamme hahmottaa niita kestoja joita toimintamme aiheuttaa tassa monimutkaisessa inhimillisen ja ei inhimillisen verkostossa maapallolla font font face Times New Roman serif i Kronopolitiikkaa i font font face Times New Roman serif i III muistio ajasta i font font face Times New Roman serif on paitsi ajallisesti myos maantieteellisesti leviava esitys joka jakautuu kolmeen paarihmaan Eras rihmoista vaellusesitys sekin esitettiin maaliskuussa 2010 ja se haarautui taas useampaan paikkaan Elainmuseon maanalaisiin yleisolta suljettuihin kokoelmiin Kalevankadun pienteollisuustilaan jota kutsuin esityksen tyohuoneeksi ja jossa elaimia ja niiden representaatioita lahestyttiin monin eri tavoin seka Tahtitorninmaelle observatorioon tahtitieteilijan luo font font face Times New Roman serif Kivikon muinaisrannalla font font face Times New Roman serif on koko ajan kaynnissa font font face Times New Roman serif esityksen tarkein rihma font font face Times New Roman serif i Ei ihmisten esitys i font font face Times New Roman serif jossa ihmisen rakentamassa ajatuksellisessa ja institutionaalisessa kehyksessa kasvit elaimet kallio ja saa ovat esityksen toimijoita ja osatekijoita Samoin se jatkuu aikakapselimaisena online esityksena sivustona joka sailyttaa esitystietoja ja sisaltaa ehdotuksen tehda esityksia ei ihmisten kanssa Ja viela eraana rihmana eri kaupungeissa esitettyina tarkastamattomina esityksina nimelta font font face Times New Roman serif i Chronopolitics with Dogs and Plants in Stanford Helsingissa in Berlin in Hamburg i font p p font face Times New Roman serif Naiden esitysten myota ja kautta aloin kehittaa ajatusta lajienvalisesta esityksesta jossa siirrytaan ihmistenvalisyydesta erilajisten olioiden valisyyteen font font color 000000 font face Times New Roman serif Esityksen avaaminen ei ihmisille synnytti sen keskeisen ajatuksen etta tullakseen esiin ja havaituksi font font font color 0e0e0e font face Times New Roman serif font font font color 000000 font face Times New Roman serif ei inhimillinen toimijuus edellyttaa jotain ihmisilta font font font color 0e0e0e font face Times New Roman serif Ehdotan tutkimuksessani heikkoa toimijuutta yhtena uutena esteettis eettis poliittisen ekologian toimijuuden muotona jonka tuotantoa lajienvalinen kanssakayminen ja esitys edellyttaa ja kannustaa font font font color 0e0e0e font face Times New Roman serif i Muistioita ajasta i font font font color 0e0e0e font face Times New Roman serif esityksissa heikko toimijuus on huomion suuntaamisesta itsesta ihmistoimijasta toisiin tassa tapauksessa ei ihmisiin ja erilaisiin suhteisiimme niiden kanssa Tarkeimpina tyokaluina tassa oli omien asenteiden saataminen lisaksi huomion suuntaamisen ja havaitsemisen kanssa tyoskenteleminen mutta myos kyky sietaa kestoa ja oman tietamattomyyden kohtaaminen font font font face Times New Roman serif Esityksissa heikko toimijuus ei perustunut ei ihmisten edustamiseen vaan toimimiseen samalla tasolla niiden kanssa ei puheeseen ei ihmisten puolesta vaan niiden kanssa font font color 0e0e0e font face Times New Roman serif Kehitin ajatusta heikosta toimijuudesta potentiaalisuutena mahdollisen alueena ja mentaalisen ekologiamme rikkautena joka riippuu font font font face Times New Roman serif taysin kyvystamme olla tekematta lisaamatta kayttamatta valtaa ja voimaa kuten kyky nahda valo merkitsee kykya olla nakematta eli nahda pimeys Tata kyvyttomyytta impotentiaalisuutta Agamben pitaa ihmisen potentiaalisuuden suuruutena ja vapautena font font face Times New Roman serif i Muistioita ajasta esityksia ei ihmisten kanssa ja ei ihmisille i font font face Times New Roman serif ovat heikon toimijuuden tuottamia ennen kaikkea siksi etta ne ovat liittymisia ei voimaan epaesityksia ei ihmisten kanssa ja ei ihmisille Siten ne ovat myos poliittinen ehdotus Kanssaolemisen ajan huomion ja samalla myos aineettoman paaoman ja arvon lahjoittaminen siita taistelevien ihmisten sijaan ei ihmisille voiman ja vallan kayttamatta jattaminen resurssiajattelun ohittaminen ja vastaaminen suorittamisen vaatimukseen heikon toimijan tavoin kohteliaasti mieluummin ei ovat hidasta kaantymista kapitalismin jalkeiseen jarjestyksen ja aikaan font p p font face Times New Roman serif Heikon toimijuuden kautta kehitin ajatusta esityksesta jossa seka subjektiviteettiin etta esitykseen suhtaudutaan lajienvalisena kokoontumisena Kuten alussa totesin seka esitykseen etta subjektiin ajatuksen ajattelijaan teon tekijaan on suhtauduttu itsestaan selvasti ihmiskeskeisena Elaimia uransa loppuvaiheessa pohtinut Jacques Derrida esitti filosofiassa uuden ajatuksen etta inhimillinen subjektiviteetti perustuu suhteisiimme toisiin elaimiin joiden uhraamisen olemme jarjestaneet unohduksiin yhteiskunnassamme Ihmisen lajienvalisen kehittymisen ajatus tukeutuu evoluutioteoriaan ja on esitetty myos ymparistohistoriassa me ihmiset olemme lajina miljoonien vuosien aikana muotoutuneet nykyisenkaltaisiksi suhteessa niihin haasteisiin joita toiset elaimet kasvit ja muu ymparistomme ovat meille esittaneet Tama vaihdoissa muotoutuminen koskee nahdakseni kaikkia puolia meissa aistimista ja huomiota jarkea mielikuvitusta empatian kykya tunteita oikean ja vaaran kokemusta potentiaalisuuden aluetta kielta Kaytan tutkimuksessani John Bergerin ajatusta jonka mukaan viimeisten 200 vuoden aikana se elainten piiri jonka keskella ja katseissa olemme elaneet on pitkalle kadonnut ja korvautunut elainten kuvilla Derridaan ja Harawayhin tukeutuen esitan etta olemme muuttaneet kanssaelajamme companion species joiden kanssa jaoimme ruuan font font face Times New Roman serif i cum panis i font font face Times New Roman serif leivan kanssa jotka katsoivat takaisin font sup font face Times New Roman serif font sup font face Times New Roman serif font font face Times New Roman serif i specere i font font face Times New Roman serif katsoa takaisin ja muovasivat meidat kumppaneista tuotteiksi kuviksi ja resursseiksi jotka ovat taysin ihmisen ulkopuolella ei ihmista Minulle font font face Times New Roman serif i Kronopolitiikkaa i font font face Times New Roman serif esityksen tekeminen synnytti kysymyksen mita inhimilliselle subjektiviteetille ja ihmislajille merkitsee etta elainten katoamisen myota olemme jatkuvasti kanssakaymisissa elaviksi kokemiemme toimijoiden ja median kanssa jonka olemme rakentaneet itse emmeka rauhattomien elainten ja ymparistonsa elementteja yhteen kokoavien kasvien kanssa Jos toimimme yha enemman ymparistoissa jotka olemme itse tehneet jos aistimme lahes pelkastaan materiaaleja ja systeemeja jotka olemme tuottaneet ja suunnitelleet ja koemme itserakentamamme ohjelmat elavina jos kysymme ja vastaamme itse mita tapahtuu inhimilliselle subjektiviteetille keita meista tulee font p p font face Times New Roman serif Edellisen perusteella vaitin etta elainten katoaminen ja samanaikainen elainten representaatioiden ja esityskaytantojen kasvu muodostavat ennennakemattoman uhan ihmisten subjektivikaation prosessille Samoin kasvien raju vaheneminen koyhdyttaa ihmista vaitti vastikaan Michel Marder font font face Times New Roman serif font font face Times New Roman serif i Kronopolitiikkaa i font font face Times New Roman serif i III muistio ajasta i font font face Times New Roman serif esityksessa ja esityksella hahmottelin esiin tata kysymysta ja tilannetta jos me ihmiset olemme lajina kehittyneet suhteissamme ei ihmisiin jos suhteellisen lyhyen ajan sisalla olemme lakanneet elamassa yhdessa niiden kanssa pelkkina meina luopuen aiemmasta suhteesta kanssaelajiimme ja alkaneet pitaa niita kyvyttomana resurssina ja jos toiset lajit ovat nyt mittavissa maarin katoamassa maapallolta kokonaan vieden mukanaan meille valttamattomat mikrobinsa tietonsa taitonsa erityiset haasteensa ja mahdollisuutensa vastata meille on taysin ennakoimattomissa mita ihmisille ja subjektivaation prosessille tapahtuu Tulevaisuuden merenrannan esityksessa Kodin Ykkosen katolla seistessa Kivikon muinaisrannan kaikuessa mielessa liki ainoata elaintamme asvaltilla juoksentelevaa terrieria ja horisonttia katsoessa ei voinut valttya tietylta surulta Mita seuraa jos kysymme ja vastaamme itse yha ihmiskeskeistyvammassa ja ei ihmisia epakunnioittavammassa piirissa Mita jos horisontin takaa ei tule enaa ketaan font p p font face Times New Roman serif Tieto laajentaa tietamattomyyden aluetta kysymys ihmisesta vaikeutuu elain ja kasvikysymyksen monimutkaistumisen myota Derridan mukaan olemme historiallisessa tilanteessa ihmiskeskeisen subjektiviteetin reunalla font font color 000000 font face Times New Roman serif Esitan etta tasta tilanteesta avautuu lajienvalisen esityksen mahdollisuus font font font face Times New Roman serif Tarvitsemme alueita ja tapahtumia joissa ruumiillinen affektiivinen lajienvalinen kanssakayminen on ei vain mahdollista vaan keskiossa joissa muut voivat asettaa epailyksenalaiseksi sen olemmeko niita joita kuvittelimme olevamme ja joissa on avoimena se millaiseksi voimme tulla Esitan etta lajienvalinen esitys on tallainen sekoittumisen ja liittymisen tapahtuma joka seka edellyttaa inhimilliselta subjektiviteetilta heikkoa toimijuutta etta mahdollistaa ja tukee sita tehden vaikeaksi yllapitaa kasitysta inhimillisen minan erillisyydesta ja ylivertaisuudesta font font face Times New Roman serif i Muistioita ajasta i font font face Times New Roman serif esityksissa ihmisten kanssatoimijoilla ja toiminnan todistajilla on toisenlainen ruumis varsi runko ja olemisen tapa mutta kanssakayminen ei pohjimmiltaan vaatinut muuta kuin ihmistenkaan kanssa huomion suuntaamista toisen havaitsemista ja yhteisen ajan jakamista Aiemmin mainitun kirjallisuuden ja Erazin Kohakin puille puhumisen tietoteoreettista sopivuutta koskevan pohdinnan tuella vaitin etta kanssakaymisessa ja keskustelussa ei ihmisten kanssa on kyse asenteesta ei kyvysta siita hyvaksymmeko ei ihmisten osallisuuden ja keskustelijuuden mahdolliseksi maailmassamme ja annammeko sen vaikuttaa poliittiseen paatoksen tekoomme font font color 000000 font face Times New Roman serif Jos hyvaksymme taman lajienvalinen esitys voi yllatyksellistaa yksinaisen keskeiselta osin kyvyttoman keskustelumme ja rikastaa kokemuksistamme syntyvia uusia nakokulmia ja uutta tietoa ja siten muuntaa kasitystamme esityksesta ihmisesta ja harjoittamastamme politiikasta font font font face Times New Roman serif font p p font face Times New Roman serif Ekokriisien aikakaudella olemme myos lansimaisen etiikan kaannekohdassa Filosofi Hans Jonasin mukaan kaanne liittyy suhteeseemme luontoon tai ei inhimillisiin toimijoihin joka on jaanyt pitkalti eettisen ajattelun ulkopuolelle Kehitin tutkimuksessani ajatusta lajienvalisen esityksen etiikasta jossa lahtokohtana on tilan ja ajan antaminen inhimillisille ja ei inhimillisille toisille itsessa esityksessa maailmassa ja Derridan innoittamana aloin nimittaa sita vieraanvaraisuudeksi font font face Times New Roman serif i Muistioita ajasta i font font face Times New Roman serif esitykset rakennettiin silla ajatuksella etta esityksissa ja maailmassa olemme vieraita vieraina miljoonien ei ihmisten keskella kotona jonkun toisen paikassa Olemme ei ihmisten vieraanvaraisuuden varassa silla viime kadessa he muodostavat elamamme edellytyksen mutta muuttuneiden voimasuhteiden takia olemme oikoksessamme kodissa maailmassa isantina vastuussa vieraistamme joiden elama riippuu nykyaan ihmisista font font color 000000 font face Times New Roman serif Esitan vieraanvaraisuuden valttamattomana asen teena lajienvaliselle esitykselle ni silla vieraanvaraisuus perustuu elamamme edellytyksena olevaan velkaamme ei inhimillisille toimijoillemme ja se perustaa etiikan suh teessa toisiin toimijoihin totalitarismin ja resurssismin selkeana vastakohtana font font font face Times New Roman serif Derridan mukaan ehdoton vieraanvaraisuus edellyttaa etta avaan kotini ja etta annan tilaa heille etta annan heidan saapua ja ottaa paikan siina paikassa jonka tarjoan heille Esitykset ovat mahdollisuus aistia naita saapumisia havaita ja elaa liitoksia jotka ovat olleet olemassa koko ajan itsestaan selviin toimijoihin jotka ymparoivat meita ja lapaisevat meidat koko ajan Ei ihmiset eivat kaipaa ihmisten tekemia esityksia mutta esitykset voivat toimia vieraanvaraisuuden eleina joiden kautta meidan on mahdollista avautua keskustelulle ja sille epavarmuudelle joka kanssaelajien kanssa on kohdattava Ehka niita voisi nimittaa myos demokratian tapahtumiksi Jonasin mukaan tietamattomyyden tunnustaminen taydentaa tietamisen velvollisuutta ja on siten osa etiikkaa Tarvitsemme kaiken tietomme ja kykymme ennakoidaksemme tulevaisuutta mutta emme silti pysty siihen Tasta alkaa se keskustelu jota kutsun radikaaliksi hienovaraiseksi keskusteluksi ja jota tutkimuksessani pyrin asettamaan ja kaymaan font p p font face Times New Roman serif Tassa kohtaa otan viela esiin esitysten ajallisen ulottuvuuden ja esityksen kronopolitiikkana font font face Times New Roman serif Halusin tutkia kuinka laajentaa esityksen ihmisen aikaperspektiivia ja keston kokemusta etenkin ei inhimillisten kestojen kautta Niinpa font font face Times New Roman serif olen pyrkinyt kolmen esityksen mittakaavassa lomittamaan esityksen kokemuksellisiin inhimillisiin aikoihin elainten ja kasvien aikoja auringon ja muiden tahtien aikoja oman kuolemani ja sukupolvien ketjun font font face Times New Roman serif ja avaamaan naista yhteyksia ja kysymyksia historialliseen ilmastolliseen ja evolutiiviseen aikaan font font face Times New Roman serif font font face Times New Roman serif S font font face Times New Roman serif eitseman vuotta sitten alkanut ajallisesti auki oleva ihmisian ylittava font font face Times New Roman serif i Ei ihmisten esitys i font font face Times New Roman serif kaantaa katseen tuleviin ihmisiin ja ei ihmisiin Esitys perustuu silleen jattamiselle Oliot ymparistoineen jatetaan ulos aikaan saihin muille toimijoille ja voimille irti ihmisesta sen haltijoina tai aktiivisina tekijoina font font face Times New Roman serif i Ei ihmisten esityksessa i font font face Times New Roman serif ihmisen osuus on esitystapahtuman kehyksen rakentaminen ja yllapitaminen mutta Kivikon ulkoilualueella esityksen keskeisia tekijoita ovat paikan muodostavat ei ihmiset jotka ovat hetki hetkelta olemassa ja toimimassa vaikuttamassa toisiinsa tarvitsematta ihmista ja esitysta mihinkaan muuhun kuin elinehtojen sa sailyttamiseen Kirjoitin kallioon sanat font font face Times New Roman serif span lang en GB Do rocks lichen ants and clouds perform span font font face Times New Roman serif How long Myohemmin pohdin onko tama ainoa esitysmuoto ja ainoa esityksen aika jonka koen tassa uusliberalistisessa ymparistossa voivani de kompositioida font p p font face Times New Roman serif i Muistioita ajasta i font font face Times New Roman serif esitykset rakentuivat heikolle toiminnalle joka kykenemattomyyden kykyna ja tekematta jattamisena on tilan antamista toisille Itsesta voi tulla vayla toiseen toisiin Kuolevaisuus vahentaa itsevarmuutta ja saa liikkumaan tunnustelevammin eivatka erimuotoiset ruumiit ja varret kuin omamme enaa peilaa meita samoin kuin omamme kaltaiset Voimme loukkaantua noista toisenlaisista heijastuksista vahatella niita tai havaita ajatella ja kokea itsemme uudelleen jonakin joka kenties tapahtuu osittain maareiden ei viela ihminen ja ei enaa ihminen valissa font p p font face Times New Roman serif Pohdin kirjallisen osioni lopussa voiko esitys olla ja miten vastuussa tulevaisuudesta font font face Times New Roman serif font font face Times New Roman serif Posthumanistinen tutkimuskysymykseni on johtanut pre esitykselliseen nakemykseen ja toimintaan Esitysten tekeminen on tutkimuksen myota muuttunut yha enemman olosuhteiden rakentamiseksi ja turvaamiseksi mahdollisuuksille ja kykenemattomyydelle Tata tyota kutsun esityksen politiikaksi joka osallistuu heikoista ja ei inhimillisista toimijoista koostuvan uuden poliksen ja demokratian ennakkoehtojen jatkuvaan uudelleenrakentamiseen alkaen muutoksista tavassa nahda maailma Minulle taman tyon ensimmainen ennakkoehto on luottamus maailmaan Kun se on vaikeaa kiitan Gilles Deleuzea lauseesta maailmaan luottaminen on myos tapahtumien synnyttamista vaikka pienienkin tapahtumien jotka pakenevat kontrollia font p p nbsp p p nbsp p p style type text css page margin 0 79in p margin bottom 0 1in direction ltr line height 120 text align left orphans 2 widows 2 a link color 0000ff style p p align justify style margin bottom 0in border none padding 0in line height 150 nbsp pTero Heikkinen2018-03-16T08:30:54ZTuntuma ja harjaantumisen halu tutkimusasetelman muodostumisessaTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/tuntuma-ja-harjaantumisen-halu-tutkimusasetelman-muodostumisessa2017-06-07T07:13:15Z2017-05-29T07:00:00Zp strong TaT Taneli Tuovinen s 1979 strong p p strong Yliopistonlehtori taiteidenvalinen pedagogiikka nbsp strong strong Aalto ARTS strong p p br strong Tuntuma ja harjaantumisen halu tutkimusasetelman muodostumisessa strong p p Tutkimuspuhe seuraa kaytantoa usein turvalliselta etaisyydelta Harjaantumisen problematiikka voi antaa taiteellisen tutkimuksen piirissa keskusteluyhteyden jossa sailyvat mukana myos taiteellisen toiminnan piirteet ja vastuut joilta ei ajattelemalla paase turvaan Toisaalta kaikki tiedon kritiikit nayttavat osoittavan etta mita konkreettisemmalta kohdattu asia vaikuttaa sita enemman ajattelua se vaatii osakseen Johonkin vastukseen nahden harjaantunut taito voidaan tassa mielessa ymmartaa ajatteluna joka ei edellyta konkreettisen ylittamista Harjaantuminen edellyttaa toimintatavan loytamista jossa konkreettiset ehdot sailyvat ymmartamisen toisena osapuolena Kokemuksen jasentyessa harjaantumisessa uudelleen myos toiminnan konkreettiset ehdot tulevat uudelleen tulkituiksi p p Tekstissani pohdin tutkimusasetelman muodostumista taiteellisessa toiminnassa harjaantumisen yhteydessa 1 Tama voidaan esittaa esimerkiksi seuraavina vaiheina 2 p p 1 kaytanto tulee tehdyksi p p 2 taito tulee tarkoituksenmukaisesti kehitetyksi p p 3 menettelytavat tulevat tunnistetuiksi tietamista varten p p Neljas vaihe erottautuu naista juuri selkean tutkimuksellisen nakokulmansa vuoksi Neljatta vaihetta ei kuitenkaan olisi ilman kolmea ensimmaista p p 4 kaytanto tulee tietoiseksi epistemisesta luonteestaan Palaan Foucaultin episteme kasitteen tulkintaani myohemmin Oivallus mahdollistaa epistemisen luonteen ja siihen kuuluvien menettelytapojen soveltamisen muissakin yhteyksissa Soveltaminen ei siis tarkoita enaa vain vaiheiden 1 3 mukaista tyoskentelya edes taiteidenvalisessa tai kokonaisvaltaisessa merkityksessa Erona on oivaltaa oma kaytanto epistemen lahteena Oivalluksen myota toiminta tarjoaa kehityssuuntia ja evidenssia joita aiemmin paljastui vain tietyssa taidemuodossa tai lajissa p p Edella mainittujen vaiheiden tarkoituksena on tuoda keskustelun alle taiteen harjoittajassa tapahtuva tarkastelukulman muutos jonka lahteena harjoittaminen toimii mutta jolle taiteellinen kaytanto sinansa ei tarjoa selitysta p p Taiteellisen tutkimuksen professori Esa Kirkkopelto esitti nakemyksensa taiteelliselle tutkimukselle ominaisesta tutkimusasetelman muodostumisesta virkaanastujaisluennossaan 2007 Hanen mukaansa taiteellinen tutkimus ei voi olla vain vaihtoehtoinen tapa tehda taidetta vaan tutkivan taiteen erottaa taiteellisesta tutkimisesta juuri pyrkimys teorian muodostukseen p p em Taiteellinen tutkimus ei ole kiinnostunut vain taiteilijan omien taitojen tai taiteen kehittamisesta lt gt Tassa sijaitsee olennainen tutkijaeettinen kriteeri joka maarittaa taiteellista tutkijuutta suhteessa muihin taiteilijoihin Vaikka taiteellinen tutkimus liittyy johonkin taiteenlajiin tai sen hienojakoisimpaankin haaraan se ei tutki varsinaisesti sita vaan artikuloi teoreettisesti tuon taiteen suhdetta johonkin mista kasin maaraytyy sen totuus toisin sanoen se perustelee kyseista taidetta uudestaan Tutkija kohtaa kysymyksen jostakin taiteenlajista kokonaisuutena toisin sanoen sen rajoista ja pyrkii niiden uudelleenartikulointiin Nain tehdessaan tutkijan positio ei tarkalleen ottaen ole enaa tuon taiteenlajin piirissa vaan missa Vaitan etta se on taiteellisessa tutkimuksessa Kirkkopelto 2007 em p p Tulkitsen tassa tekstissa edelleen Kirkkopellon ajatusta nimenomaan em taiteellisessa toiminnassa harjaantumisen em nakokulmasta Nain tekemalla muistutan etta ylla kuvattu asettuminen taiteelliseen tutkimukseen tai teoreettinen artikuloiminen taytyy toteutua jo tietyn ammattitaidon sisalla harjaantumisessa jo saavutettua taitoa uudelleen tulkitsemalla muuten se ei aidosti tapahdu millaan muullakaan tasolla Taiteen harjoittaja tutkija ei voi yhtakkia valita mita tahansa muuta tapaa tietaa etsia ja saada tietoa tulla vakuuttuneeksi tiedosta ja sanallistaa sita Tasta piirteesta johtuen pohdin myos mahdollisuutta ajatella teoreettista taiteellisessa tutkimuksessa jonakin muuna kuin abstraktiona sovellettavuutena ja yleispatevyytena Voisiko teoreettinen harjaantumisen yhteydessa viitata johonkin meille mahdolliseen silloin kun loydamme itsessamme ja toisissamme menettelytavat joissa tunnistamme sellaista mika ei liity entiseen Taiteen harjoittajat puhuvat usein tuntumasta tallaisena toimintaa ohjaavana ja arvioivana periaatteena p p nbsp p p strong Tuntuman vakuuttavuus strong p p Eras harjoittelun ja taiteellisessa toiminnassa harjaantumisen olennainen piirre on siina kehkeytyva tuntuma Yleensa taitavassa toiminnassa on jokin erityisen herkistynyt kehollinen kohta usein puhutaan sormenpaista Tallaisessa jatkuvasti tarkkaavaisen toiminnan kosketuskohdassa tuntuma tulee esiin Tuntuma ilmenee eraanlaisena toimintavalmiuden otteena jossa toimija ja toiminnan puitteet toimivat yhdessa Tama ei tietenkaan pade vain taiteellisen toiminnan valineisiin vaan kaikkeen maailmassa toimimisen taitoihin Tuntumaan tuntuihin tuntoihin viittaavat ilmaukset ja lausumat esimerkiksi niin taideteoksia sairauksia kuin urheilusuorituksiakin koskevassa keskustelussa osoittavat jatkuvasti ettei kyseessa ole tunne psykologisessa mielessa vaan konkreettinen kosketuskohta tyossa ja havaintokokemuksessa tavoitettuihin em merkityksellisiin em asioihin p p Tavoitteellisuus toiminnassa edellyttaa tuntumaa joka taas on aikaansaatu tietynlaisen harjaantumisen piirissa tuntuma syntyy tyon tekemisessa ja hiipuu toiminnan tauotessa Tuntuma tekee meista valikoivia mutta mahdollistamalla aistisia 3 lopputuloksia se pitaa meidat merkityksellisyyden voimavirrassa Nain tuntuman intiimi omakohtaisuus paljastaa kaikkia koskevan luonteensa Tuntuma on jo itsessaan jonkinlainen aikaansaannos toimintaa koettelevaa vastaanottamista ja kohtaamista valmistavaa aluetta itsessa Tuntuma on monin tavoin perustavampi piirre harjaantumista kuin opittu ja jo harjoitettu koska se on taiteellisessa tyossa harjaantuneessa muullakin tavoin kuin vain kasitteina se on hanessa toiminnan kehollisena pakkona jota ei voi vaistaa Tasta syysta toiminta ja siina harjaantuminen tuottaa oivalluksia joita ei voi ulkoistaa tai toteuttaa toisen puolesta Esiintyvalle taiteilijalle tuntuman yllapitaminen on osa paivittaista arkea perusrutiini jota ilman han tuntee olonsa vajaaksi Kysymys on siita otteesta jolla taiteelliseen toimintaan kuuluville elementeille avaudutaan ja kuinka niita koetellaan ja hallitaan Myos opetustyota tekevalle on selvaa ettei tietous kasitteet ja teoriat ymmarrettyina pelkkina harjoittamattomina varastoina viela takaa toiminnan osuvuutta p p Tuntuman mahdollisuus ja valttamattomyys on juurtunut arkiseen elamiseen joka myos on tiettyjen perustaitojen ja herkkyyksien jatkuvaa harjoittamista ja yllapitamista Kaiken tavoitteellisen kanssakaymisen ratkaisevissa piirteissa olemme riippuvaisia ajoituksesta jannitteiden rakentamisesta ja purkamisesta nakemyksen osuvuudesta mahdollisuuksien avaamisesta sopivien suhteiden tajusta intensiteeteista hetkellisista oivalluksista kokonaisuuksien hahmottamisesta myos sanavarasto voidaan ymmartaa eraaksi ylla pidettavaksi ja harjoitettavaksi tuntuman piirteeksi Edella mainittuja piirteita voidaan ymmartaa kuvauksina siita kuinka toiminnan osuvuuteen pyrkiessamme olemme riippuvaisia tuntumasta olemme konkreettisimmillaan suhteessa niihin olioihin joina toiminta juuri nyt saattaa tekijalleen ilmeta Noe 2004 2009 p p Tuntuman moninaisuuden keskella meilla on kuitenkin Lingista 2007 1 6 mukaillen kyky loytaa keskenamme oikeat sanat oikeat kestot oikeat hiljaisuudet oikeat rytmit ja oikeat kosketukset valillamme Oletamme toisiltamme taitavuutta ja hallintaa edella mainituissa toiminnan jasentamisen piirteissa Halu harjaantua vakuuttua ja tulla harjaannutetuksi tuntuman ehdoilla on valittomampi reitti toisen kokemukseen kun toiminta on tarkeinta Yhteistoiminta kuten omien ajatustenkin tyostaminenkin taiteellisessa toiminnassa edellyttaa mita olen tassa kutsunut tuntumaksi elavalla toiminnalla rajattua kehon toimintapiirissa lasnaolevaa merkitysyhteytta joka ei verifioidu mihinkaan jo olemassa olevaan kohteeseen sitoutuneen kriittisen etaisyyden piirissa p p nbsp p p strong Tuntuma taitekohtana strong p p Muutokset tuntumassa ovat jokaiselle harjoittajalle tuttu ilmio Usein tietyn taiteellisen tekniikan alkeiden harjoittelussa jo keskitytaan tuntuman laadullisiin muutoksiin Laadullisten muutosten ja harjoittelun yhteyden tunnistamisen myota tuntuman tyostaminen voi erottua omaksi kaytannokseen Taiteilija voi tutkia tyossaan sita taitosta jossa konkreettiset puitteet avautuvat merkityksellisina tai pikemminkin valmiina merkityksen antoon 4 Tallaisessa tutkimisessa ei ratkaisevilta osin ole ehka muuta todellisuutta kuin itse kaytannon menettelytavat jossa koettelun ja tutkimisen tulokset voivat ilmeta p p Toiminnassa aikaansaatu tuntuma viittaa menettelytapaan jossa kullakin taiteellisella toimijalla on jo tyossaan ennen kaikkia peruskasitteita tuntuma siita mita on olemassa ja kuinka sen oleminen on riippuvaista siita mita itse kukin tietaa olevansa valmis tekemaan Tuntuma ei siis tule ilmioihin lisaksi tai jaa niiden kokonaisuutta Tuntuman kasitteen esille ottamisella ei ole tarkoitus vaittaa jotakin asioiden olemuksesta vaan asettaa taiteellinen tutkimus kontekstiin jossa ei voi menetelmallisesti ottaa filosofian tai tieteen valimatkaa synnyttavaa valinetta nimeamista tai objektiksi tekemista Tuntuma on siis merkitysyhteys jossa toiminta voi tulla tarkastelluksi jonakin sailyttamalla edelleen ne piirteet joiden varassa toiminta muuttui harjoittajansa mielta kiinnittavaksi ilmioksi p p Taiteellisessa toiminnassa harjaantumisen yhteydessa tuntuman tutkiminen edella ehdottamanani em epistemisena em asenteena ja herkkyytena on osuvaa koska aistisena tuntuma aina jo sisaltaa tietylla tapaa rajoittuneen intressin jotenkin kehitellyn fokuksen johonkin Tuntuman tietyssa toiminnassa tekee mahdolliseksi etta vain tietyt lopputulokset tulevat tunnistetuiksi ajatelluiksi tai hyvaksytyiksi Nain se toimii ehtona nakyville ilmioille Foucaultin 2005 2010 epistemen tapaan em mutta rajaa yksittaisen toiminnan piirin em p p Taiteellisessa etenemisessa tallainen tiedon lahteen ajatus on tyydyttava koska tuntuman piirissa lopputuloksen uskottavuus on jo sisaankietoutunut sen selviamisen rakenteeseen Tuntuma vakuuttaa vain tuntumana ja jaa sen vuoksi ulkopuolelle yritysten asettaa se jonkin toisen kuvaksi tai ilmaukseksi Taman piirteen johdonmukainen tutkiminen ei ole luonnollinen olotila ja voidaankin ymmartaa pikemminkin taiteelliseen tyohon kuuluvaksi em teoreettiseksi intressiksi ja epistemiseksi kiinnostukseksi em Kumpikin nousevat siita harjoituksella aikaan saadusta ymmartamisesta joka kulloinkin saa tunnistamaan sen mika ilmaantuu p p Tuntuma ja harjaantumisen halu eivat ole objektiivista tietoa sanan nykyaikaisessa mielessa silla naiden teoreettinen muoto ja valttamattomyyden vaatimus kokemuksellisena ilmiona on riippumaton tavasta jolla ne ilmaistaan kuvataan tai yleensa kommunikoidaan Tuntuman ja harjaantumisen halun valista dynamiikkaa voidaan taiteellisessa toiminnassa harjaantumisen piirissa tarkastella eletyn toiminnan todellisuuden ja sita rakentavien piirteiden syntymisen muuttumisen suhteellisuuden itsenaisyyden ja kuolemisen teoriana Teoreettinen ei siis nain ymmarrettyna valttamatta nouse kaytannon harjoittamisen ylapuolelle vaan on lasna mahdollisuudessa olla yhta aikaa mukana harjaantumisessa ja arvioida sita p p nbsp p p strong Loppupaatelmat strong p p Edella pyrkimyksenani ei ole ollut esittaa tuntumaa ylakasitteena missaan induktiivisessa mielessa Ei ole olemassa yleista jarjestysta tai edes avoimuutta jota kaikki taiteellinen toiminta seuraisi Tuntuman piirissa taiteellinen toiminta ei ole erityistapauksia yleisesta vaan aidosti eri aikaan ja paikkaan syntyneita tematisointeja Taidossa harjaantuminen taiteellinen toiminta niin kuin yksittainen kehokin valloittaa omaa toimintapiiriaan ja itseluottamustaan historiassaan ilman etta mitaan valmista rinnastusta johonkin muuhun voisi tehda sen piirteista Kukaan ei voi itse paattaa milloin harjoitus todella johtaa oivallukseen eika oivallusta voida ulkoapain taata p p Tuntuma on luonteeltaan taiteen harjoittajaa koettelevaa silla sen rajat ovat satunnaiset sekavat ristiriitaiset elavat ja muuttuvat mutta kukaan ei tieda mistaan muusta tuntumasta kuin omastaan tuntumaa ei ole missaan muissa rajoissa Tuntuman erityinen piirre uuden jaettavan ajattelun aikaansaamisen kannalta on se ettei se haihdu ilmaan kuten puhe ja ajatus Tietyssa tuntumassa tavoitettu herkkyys ja asenne kulkeutuvat harjoittajan lihassa myos sellaisiin elamisen yhteyksiin jotka eivat valttamatta liity enaa mitenkaan toiminnanmuotoon jossa tuntumaa alunperin harjoitettiin Harjaantumisen keholliset jaljet saavat tunnistamaan muuallakin ilmioita jotka ehka ovat ilmioita juuri siksi etta mina olen tuntumani aisteista riippuvaisen ja vaikutuksille alttiin merkityksen takana jonkinlaisena todistuksena talle tapahtumiselle Nayttaa silta etta kaikesta harjoittelusta huolimatta ainoastaan tuntuman rajaama kokemus todistaa yksittaisia kohtia taiteellisessa toiminnassa vaikkei koskaan sita kokonaan Tuntumana eletty historia ilmaantuu ja jasentyy omalla tavallaan jopa tavoilla jotka yllattavat kokijansa mutta kuitenkin kuuluvat selkeasti tiettyyn ammattitaitoon p p Koska tuntumassa konkreettinen maailma vuotaa sisaan arkinen toiminamme muistuttaa rituaaleja joissa heittaydymme laajemman yhteyden varaan ja tyostamme tata haurasta yhteytta Noe 2012 Tahan olemme sotkeutuneet Taitomme kykymme ovat aina jonkinlaisia itsenaisyyden suvantoja taitoa antaa ja tehda tilaa tavoittaa omaa aikaa tai muodostaa argumentti ollessamme kuitenkin riippuvaisia kaikesta muusta Tallainen em episteminen hallinta em on taiteen ja sosiaalisen elaman ydinta Jotta tuntumassa ja harjaantumisen halussa ilmaantuva voisi saada hahmon jonka sen ilmaannuttaja voi itse ymmartaa ja jonka mukaan muutkin voivat sen siten vastaanottaa niin kehollisuuden ja kulttuurin valilla on oltava vahva side juuri yhdessa ihmisessa p p Tuntuma taytyy edellyttaa jotta harjaantumisen johdonmukaisuus on mahdollinen Harjaantumisen johdonmukaisuus koostuu niin fiktiivisista kuin konkreettisista kohtaamisista ihmisten ja luonnon kanssa joita on kuitenkin omalta kohdalta mahdotonta tyydyttavasti erottaa Kaytannoissamme kuitenkin konkreettisen ja kuvitellun yhteenkuuluvuus on kuitenkin kaikkein olennaisinta tapahtuma jossa toiminta nayttaytyy tunnistettavana jonakin muodostaa toiminnan piirissa asiat ja tilanteet joista reflektio puhuu Noe 2004 2009 Taiteellisen tyon tekija voi olla mukana monessa prosessissa taiteellisessa pedagogisessa poliittisessa alitajuisessa ekologisessa mutta ilman taitekohtaa jossa taman toiminnan piirteet tulevat toimijalle itselleen tunnistettaviksi myoskaan toiminnan historiallisuutta harjaantumista ei voida ymmartaa p p Tuntumansa kokeminen omassa harjaantumisessaan muuttaa koko ajan niita ilmioita joita harjaantuminen tuo esiin Nain harjaantuminen itsessaan voi kehittya tuntumansa mukaan niissa piirteissa jotka toimintaan jo kuuluu Dewey 1934 36 37 p p Diskurssi taiteellisessa toiminnassa harjaantumisesta eroaa keskustelusta mita on taide joka karatessaan keskusteluksi taidekasityksista muuttuu yleensa hyvin epaselvaksi Harjaantumisessa mahdollista tutkimusasetelmaa epistemista kiinnostusta ja teoreettista intressia jotka toiminnassa tunnistetaan tama epaselvyys ei ole koskettanut samalla tavalla Kaytantojensa taitaminen kertoo aina keskustelun mahdollisuudesta jota pelkat kasitykset eivat voi valloittaa Nain harjaantuva toiminta tuntumassa piirtyvana tavoitteellisuutena voidaan ymmartaa diskurssiksi silta osin kuin kasitteet ja oikeat menettelytavat tulevat koetelluiksi siihen nahden mista tuntuma on Tuntuma viittaa aina toimintaan jota maarittaa myos se mika voidaan kokea Siksi taiteellisessa toiminnassa harjaantuvilla on erityinen episteminen suhde todellisuuteen he eivat voi olla sen suhteen ylimielisia p p Tuntuman ja harjaantumisen halun paaasiallinen merkitys tutkimuksen tapahtumassa ei ole siina mita se tuottaa vaan sen alueen rajaamisessa josta taide ja ymmartaminen voivat olla Jokaisella erilaisella taiteellisella tyolla on omanlaisensa tuntuma ja harjaantumisen halunsa eraanlaisena tutkimisen horisonttina jossa toiminnan merkitysyhteys voi tulla esille nain taiteellinen tyo tulee tekijalleen mahdolliseksi p p nbsp p p strong Viitteet strong p p Aristoteles 1981 em Nikomakhoksen etiikka em Kaantaja Simo Knuuttila Juva Gaudeamus p p Dewey John 1934 1980 em Art as Experience em New York Penguin p p Foucault Michel 2005 em Tiedon arkeologia em Tampere Vastapaino nbsp p p Foucault Michel 2010 em Sanat ja asiat em Eras ihmistieteiden arkeologia Helsinki Gaudeamus p p Kirkkopelto Esa 2007 Virkaanastujaisluento em Teatterikorkealehti 2 2007 em p p Lingis Alphonso 2007 Contact and Carres em Journal of Phenomenological Psychology 38 em 2007 1 6 p p Noe Alva 2004 em Action in Perception em Cambridge The MIT Press p p Noe Alva 2009 em Out of Our Heads em Hill and Wang New York p p Noe Alva 2012 em Varieties of Presence em Harvard University Press p p Tuovinen Taneli 2016 em Taiteellinen tyo ja visuaalinen ajattelu Eras havainnon tutkimushistoria em Helsinki Aalto ARTS Books p div br clear all hr align left size 1 width 33 div id ftn1 p 1 Tekstini on tiivistys tutkimustuloksista jotka esittelen yksityiskohtaisemmin vaitostyossani em Taiteellinen tyo ja visuaalinen ajattelu eras havainnon tutkimushistoria em osassa 2 p div div id ftn2 p 2 Kolme ensimmaista vaihetta tulevat ilmi Aristoteleen tekstissa em Nikomakhoksen etiikka em luvussa 6 jossa han kasittelee taitoa opettamista ja taitamista p div div id ftn3 p 3 sellaista aisteista riippuvaista joka ei ole pelkkaa kuuluvaa nakyvaa ja tuntuvaa jne p div div id ftn4 p 4 Tama on pikemminkin ohjelma nykytaiteessa p div divTero Heikkinen2017-05-29T07:00:00ZMusical craftTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/musical-craft2017-06-07T07:13:37Z2017-05-29T07:04:59Zp strong Mieko Kanno strong p p strong Musical Craft strong p p Many people think that practising mainly comprises repetition This is based on the assumption that you would get it if you repeat enough times That is how we learned to ride a bicycle or use chopsticks But we also know that repetition is only one part of it We learn to speak a new language by repeating and then using it Understanding what may be said in which circumstance is a knowledge gained by using it and not simply by repeating it Repeating and using are two of many actions which may also include varying imagining understanding reconfiguring doing the opposite experimenting and so forth Which actions are happening when you practise particularly at an advanced level Instrumental practice at an advanced level may involve complex systems or models giving the practice a character of being a methodology towards attaining excellence This does not mean that advanced practitioners are conscious of using such systems or models But the main purpose of practising is maintenance and improvement and because most musicians use practice as the single most important means for attaining a standard it suggests a wealth of strategies lying in their practising p p The literature on how to learn to play an instrument is rich in quantity and variety It ranges from do it yourself websites on how to play the guitar in ten easy steps to academic papers on how to enhance performance from a psychological perspective Each teacher author or commentator offers a practice strategy Strategies address two principal questions em what em to do and em how em to do it in order to achieve an aim The what question determines tasks to be undertaken and the how question explains the method with which those tasks are carried out While the what question relates more significantly to the outcome the how question is equally indispensable if the necessary tasks are to be carried out Musical performance in classical art music has a strong tendency towards goal orientation typically expressed with phrases such as achieving excellence This leads us to study the how endeavours that musicians go through Yet we often take for granted that there are set standards for excellence where musical aesthetics is somewhat static Perhaps musical excellence is not a given we define musical excellence by doing it by interacting with existing aesthetics The search for this new excellence is our research p p Craft comes in as a critical factor in this search Achieving excellence is an act it does not happen with thinking alone Craft has the power to turn thinking into an act taking concrete steps where thinking doesn t reach Thinking like a craftsman is more than a state of mind it has a sharp social edge argues Richard Sennett and the social edge differentiates craft from ideas such as embodied knowledge 44 In the so called Western civilization craft is often seen as manual labour without brains The days when craftsmen were seen as pioneers are long gone But the practice of craft survives in music making through musicians achievement of musical excellence We still have tools and expertise available to us in forging new knowledge that is musical excellence of today Approaching music making from practical social cultural and political perspectives is about recognizing the value of craft in musical discourse p p nbsp p p Reference p p Sennett Richard 2008 em The Craftsman em New Haven Yale University Press pTero Heikkinen2017-05-29T07:04:59ZKuvatiede ja luonnontaide Tutkielma luonnonilmioiden kuvallisuudestaTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/kuvatiede-ja-luonnontaide-tutkielma-luonnonilmioiden-kuvallisuudesta2016-09-30T12:30:17Z2016-09-26T07:26:06Zp em strong Tuula Narhinen strong em p p em strong Lectio praecursoria strong em strong kuvataiteen tohtorin tutkinnon tarkastustilaisuudessa lauantaina 24 9 2016 strong p p align justify Arvoisa tarkastaja ja valvoja hyvat kuulijat p p align justify Tyoni tiivistyy kasitteisiin kuvatiede ja luonnontaide Kyse ei ole pelkasta sanaleikista Tuttuja termeja risteyttavaan sanapariin kiteytyy useita tutkimukseni keskeisia lahtokohtia ajatuksia ja vaittamia em Kuvatieteella em viittaan laajasti nakohavaintoihin seka kuvaamiseen keinoina ymmartaa ja jasentaa maailmaa em Luonnontaiteella em puolestaan tarkoitan luonnonilmioiden kykya muodostaa kuvia esimerkiksi lumihiutaleiden kuurankukkien tai suolojen kiteytymista Siina on kyse luonnonprosessien spontaanisti aikaansaamista jaljista kuvallisesta emergenssista joka nakyy ilmioiden tavassa kirjautua muodoiksi hahmoiksi ja kuvoiksi vallitsevien ymparistoolosuhteiden maaraamina p p align justify Tutkimukseni avainkasitteiden kuvatieteen ja luonnontaiteen avulla pohdin miten ja minkalaista tietoa luonnonilmioista voi saavuttaa nakoaistin seka optisten instrumenttien valityksella Samalla olen pyrkinyt selvittamaan havaitsemisen kognitiivisia reunaehtoja seka arvioimaan visuaalisten menetelmien merkitysta tiedonhankinnassa p p align justify Kirjallinen tyoni jakautuu kahteen osaan Sen ensimmaisessa osassa em LUONNONTAIDE tapauskohtaisia tutkimuksia veden ilmioista em esittelen opinnaytteeni nelja vesiaiheista teoskokonaisuutta a href http www tuulanarhinen net artworks clapotis html em Liplatus em a 2009 a href http www tuulanarhinen net artworks wcolours html em Merivesivarit em a 2012 a href http www tuulanarhinen net artworks rain html em Sateen kosketus em a 2013 ja a href http www tuulanarhinen net artworks baltplast html em Muovimuotoilua Itameresta em a 2014 Kirjan toinen osa otsikoitu em KUVATIEDE pohdintoja kuvien luonnosta ja kuvallisesta tiedosta em tarkastelee kuvallisen esittamisen lainalaisuuksia yleisemmin vertaillen kuvataiteilijan tyotapoja kokeellisen luonnontieteen kaytantoihin Kahden paaluvun keskinainen jarjestys on oleellinen ensin esittelen veden ilmioita kuvaavat kokeelliset teokset ja sita seuraavat kuvallista esittamista koskevat yleistavat pohdinnat Niissa kytken yksittaisista teoksista tekemani huomiot laajempiin historiallisiin ja teoreettisiin yhteyksiin p p align justify Metodinani on kuvataiteilijan tyo ja vaittamieni todistuskappeina ovat itse teokset Tata kaytannollista lahtokohtaa en voi kyllin korostaa Tutkimukseni pohjautuu kantapaan kautta koettuun ja opittuun Tekemani havainnot ja johtopaatokset kumpuavat taideprojekteista siita tietamyksesta jota olen kuvaesityksia katsomalla ja esitysteknisia kysymyksia ratkomalla kartuttanut Kirjallisessa tutkimuksessani olen ensisijassa pyrkinyt avaamaan omaa praktiikkani selvittamaan teosteni rakennetta ja ajattelua seka sanallistamaan toissa testaamieni kuvausvalineiden ja kokeellisten asetelmien toimintaa Kirjalliset pohdintani eivat myoskaan sitoudu mihinkaan tiettyyn teoriaan tai ajatussuuntaukseen Tassakin suhteessa olen kayttanyt taiteilijan vapautta teosten herattamien kysymyksenasetteluiden johdattamana olen yhdistellyt eri oppialojen lahestymistapoja seka lahtokohdiltaan paikoin ristiriitaisia filosofisia katsomuksia kuten esimerkiksi fenomenologiaa tai sosiaalis konstruktivistista tieteentutkimusta p p align justify Seka taideteokset etta opinnaytteeni kirjallinen osa kasittelevat samoja ongelmia Hahmotan aihepiiriani kuvin ja sanoin mutta pidan metodit toisistaan erillaan Visuaalisella seka verbaalisella on tyossani kummallakin oma rekisterinsa ja tehtavansa Tallainen kaksikarkinen tai kaksineuvoinen metodi on tyypillista taiteelliselle tutkimukselle Teosvetoinen ja tekijalahtoinen tyoskentely tarjoaa mahdollisuuden toimia samanaikaisesti seka tunteen etta alyn tasoilla Nahdakseni se voi tuottaa ilmiomaailmasta kokonaisvaltaisempaa ymmarrysta kuin pelkasta jarkeilysta ammentava esimerkiksi hyotynakokohtiin tai ilmioiden hallintaan tahtaava lahestymistapa p p align justify Oikeastaan tutkijan tai havaitsijan subjektiiviset lahtokohdat huomioivassa tiedonmuodostuksessa ei pitaisi olla mitaan erikoista tai selityksia vaativaa Ihmetysta tulisi mielestani pikemminkin herattaa sellainen tieteellinen kaytanto joka pyrkii eliminoimaan tarkastelijan osuuden ja tuottamaan yleispatevaa tutkimuskontekstista tai havaitsijasta riippumatonta objektiivista tietoa Aivan kuin tuntematonta olisi mahdollista lahestya tutkivan subjektin eli ihmisen itsensa ulkopuolelta ottamatta huomioon sita etta myos tutkija ja tutkimusvalineet ovat osa tutkimuksen kohteena olevaa maailmaa Ne vaikuttavat vaistamatta tutkittavien ilmioiden olemukseen ja kayttaytymiseen p p align justify nbsp p p strong KUVILLA TUTKIMINEN strong p p align justify Havaintojen tekeminen seka kiinnostus nakyvan maailman ilmioiden kuvaamiseen yhdistavat kuvataidetta ja kokeellista luonnontiedetta Optiikka seka projektiivinen geometria ovat esimerkkeja tekniikoista jotka ovat kehittyneet vastaamaan niin kuvataiteen kuin luonnontieteidenkin pyrkimyksia esittaa ja hallita luontoa Taiteen ja tieteen valimaastossa syntyneet linssipohjaiset kuvan teknologiat kuten mikroskooppi valokuva ja elokuva ovat samalla voimakkaasti muokanneet kasityksiamme todellisuudesta Kuvan rooli ei tassa ole pelkastaan mekaaninen tai valineellinen Luonto ei muutu kuviksi itsestaan kuvalliset esitykset kantavat aina jalkia tekijastaan seka tavasta jolla ne tuotettu p p align justify Uuden ajan tieteen ja teknologian perusta voidaan johtaa kuvallisista esityksista kuvan tekniikat muodostavat modernin maailmankuvamme perustan Taiteen ja tieteen kehittamat visuaaliset kaytannot hallitsevat ajattelua jopa siina maarin etta monesti on unohtua ettei maailma valttamatta ole lainkaan kuvan kaltainen tai edes kuvallisesti hahmotettavissa p p align justify Ongelma ei siis ole kuvissa vaan siina etta pidamme kuvaesityksia liian itsestaan selvina Kuvista on tullut elimellinen osa teknista luontoamme olemme siina maarin tottuneita elamaan kuvien kanssa etta valilla vaikuttaa silta kuin kuvat ilmestyisivat suoraan luonnosta em Luonnontaiteen em eli lumihiutaleiden kaltaisen kuvallisen emergenssin poikkeustapauksessa nain saattaa ollakin mutta valtaosa kuvista on kuitenkin intentionaalista esittamista kuvakielta jolla on sopimuksenvaraiset kulttuuriset kaytantonsa ja omat tekniset lainalaisuutensa Kuvaamme maailmaa tietyssa tarkoituksessa ja tiettyjen ominaisuuksien esittamiseksi Tata taustaa vasten myos luonnontaiteen kaltaisia luonnonilmioiden spontaanisti aikaansaamia kuvia on kiinnostava rinnastaa kulttuurisiin esityksiin Niiden keskinainen vertailu voi avartaa kasityksiamme luovista toimijoista seka tarjoaa samalla mahdollisuuden arvioida uudelleen tekijyyden ja intentionaalisuuden perustaa p p align justify Mahdollisia todellisuuksia on etsittava olemassa olevia representaatiotapoja kehittamalla ja uudistamalla Luonnonilmiot nousevat esiin havainnoinnin mittaamisen ja taltioinnin prosesseissa kadotakseen jalleen nakyvista Tama koskee seka tiedetta etta taidetta Ymparoiva luontokaan ei ole pysyva entiteetti Taiteilijan ja luonnontutkijan tyo perustuu jatkuvaan kuvallisen esittamisen konventioiden kyseenalaistamiseen p p align justify Ennalta tunnetun jaljentamisen sijaan todellisuuden tutkiminen edellyttaa etta tarkastelun kohteet luodaan joka hetki uudelleen katsomalla kuvaamalla tai kirjoittamalla Pyrkimyksissaan lahestya tuntematonta seka taiteilija etta tiedemies seisovat usein aivan kirjaimellisestikin samalla viivalla Tutkimuksessani osoitan kuinka ilmiot syntyvat katsomisen ja kuvaamisen kaytannoista Kuvaamisen kysymyksissa taide ja tiede eivat loppujen lopuksi eroa toisistaan edes jarjenkayton tai mielikuvituksen suhteen Molemmat lahestyvat ymparoivaa maailmaa kuvia tuottavien instrumenttien ja nakoaistin valityksella siten etta kuviksi tai merkeiksi kirjautumisen prosessi tuo ilmiot inhimillisen tarkastelun ulottuville ja tutkimuksen piiriin p p align justify nbsp p p align justify strong FENOMENOTEKNIIKKA JA ESTEETTINEN TIETO strong p p align justify Opinnaytteeni kirjallisessa osassa nostan esiin ranskalaisen fyysikon ja kirjallisuudentutkijan Gaston Bachelardin kehittaman kasitteen em fenomenotekniikka em Bachelard tarkoitti fenomenotekniikalla ihmisen aistien ja joskus kasityskyvynkin ylittavien fysiikan ilmioiden tutkimista laboratoriossa siten etta kokeelliset instrumentit tuottivat ilmion tavalla joka samalla jatti siita nakyvan kuvallisen jaljen Kyse ei siis ollut ilmion kuvittamisesta eika sita havainnollistavasta visualisoinnista vaan ontologisesta tapahtumasta joka yhta aikaa seka loi ilmion etta toi sen katseen ulottuville Fenomenotekninen kuvaaminen mahdollisti ilmion olemassaolon ja sen tarkkailun ehtojen samanaikaisen tutkimisen p p align justify Kuvataiteilijan tyota voi verrata fenomenotekniikkaan Itseani ovat esimerkiksi jo pitkaan kiehtoneet sellaiset kokeelliset laitteet tai optiset keksinnot joissa esitystekniikka ei ole vain rutiinisuoritus tai koneellinen ratkaisu tallentaa nakyvaa Omassa praktiikassani strong ilmion kuvaaminen on seka tutkimusmenetelma etta tutkimustulos strong Tekotapa on olennainen osatekija kuvallista tietoa tuottavassa prosessissa se kantaa muassaan merkityksia ja rakentaa teoksen tulkintaa Kuvausmenetelmia korostamalla osoitan miten erottamattomasti erilaiset tekniset ratkaisut kytkeytyvat toiden sisaltoon Tekniikan valinta merkitsee samalla kokeellista asennetta ilmion syntytapa on nahtavissa ja luettavissa kuvaesityksista Todistaminen tapahtuu katsomalla ja ilmiot selittavat itsensa kuvallisesti ilman sanoja p p align justify Opinnaytteeseeni kuuluvat teokset ovat fenomenoteknisia tutkimuksia veden esteettisesta olemuksesta Samalla ne ovat esimerkkeja tiedonmuodostuksen metodeihin juurtuneesta kuvallisesta ajattelusta Olen rakentanut laitteita ja kokeellisia asetelmia joiden avulla paasin seuraamaan aaltojen sateen seka meriveden jattamien jalkien jasentymista Teokseni toimivat avoimina em tutkimusjarjestelyina em ne tarjoavat graafisen piirtymisalustan johon ilmiot kirjautuvat erilaisten fysikaalis kemiallisten prosessien maaraamina Samalla paljastuu millaisin edellytyksin luonnon jattamat jaljet voivat piirtya kuviin Teokset saavat alkunsa havaintoja tallentavasta kenttatyosta ja niiden keskiossa ovat soveltamani kokeellisen luonnontutkimuksen menetelmat p p align justify Samalla kun installaationi kuvaavat veden ilmioita ne dokumentoivat tyoprosessia Kuvausvalineet ovat olennainen osa teosta Usein esitan kuvaamiseen tarvittavan laitteiston yhdessa syntyneen kuvamateriaalin kanssa Olen leikkinyt ajatuksella luovuttaa taiteelliset ilmaisukeinot ilmioille itselleen teoksissani vesi saa tehtavakseen piirtaa oman kuvansa Installaationi nayttavat miten veden esitykset kehkeytyvat tilanteissa joissa luonnonilmio ottaa kuvantekijan ja taitelijan roolin Vesiteemaa tulkitsevat nelja nayttelykokonaisuutta muodostavat tutkielmani kokeellisen perustan Sateen meriveden ja aaltoilun kuvat toimivat tapaustutkimuksina joiden avulla erittelen kuvaesityksissa syntyvaa tietoa ja nakohavainnoista rakentuvaa ymmarrysta p p align justify Olen kutsunut teosteni kuvamateriaalia strong strong em pysaytetyksi luonnontieteeksi em Menetelman tuottamat kuvalliset jaljet ja empiiriset loydokset ovat installaatioissani nahtavilla esteettisina objekteina ilman selityksia Luonnontieteeseen verrattuna ilmioita visualisoiva kokeellinen tutkimusprosessi ei nayta etenevan normaaliin tapaan Havainnot jaavat koodaamatta numeroiksi kaavioiksi tai tekstiksi eika kuvallisia tallenteita liiteta ilmiota selittavan tieteellisen todistusketjun jatkumoon p p align justify Kirjallisen selvityksen sijaan teokseni tuovat maailman ja havaitsijan valisen vuorovaikutuksen nakyvaksi ja koettavaksi Ilmioiden materiaalinen kirjautuminen nayttaytyy runollisena tapahtumana jossa taiteilija luonto seka instrumentit toimivat yhteistyossa Tarkastelen luonnon kuvaamista katsojan ja katseen kohteen valisena tilallisena aineellisena ja aistimellisena yhteytena Niin tutkimukseen kuuluvissa teoksissa kuin kirjoituksissanikin olen pyrkinyt ottamaan katsojan fyysisesti ja kirjaimellisesti mukaan kuvaan teoksen osatekijana Halusin madaltaa ateljeen kynnysta ja kutsua yleison silminnakijatodistajaksi seuraamaan kuvaamisen tyossa tapahtuvaa siirtymaa havaintoja tallentavista tekniikoista kohti abstraktimpaa ajattelua p p align justify Tyoprosessin esillepanossa toisiinsa kytkeytyvat ja ketjuuntuvat kuvaesitykset muodostavat tilateoksen sisaan em esittamisen kehia em ymmarrys ilmiosta rakentuu kuvallisten jalkien asteittain jasentyvina tulkintoina Tiedon asemesta kayttaisin mieluummin sanaa ymmarrys Kyse on meita ymparoivan maailman kuvallisesta hahmottamisesta Kuvien valityksella syntyva ymmarrys on aina sidoksissa fyysiseen kontekstiinsa siihen tilanteeseen jossa tietoa syntyy p p align justify Olen luonnehtinut taideteosta kasitteelliseksi em katselulaitteeksi em joka asettaa taiteilijan maaritteleman nakokulman Kuvantekija ohjailee ja rajaa nakyvaa siten etta maailma ilmenee uudesta perspektiivista visuaalisena kokemuksena asiain tilana joka tulee ymmarrettavaksi vain katsomalla Kuvan apparaatin luoma fenomenotekninen nayttamo sallii toistaiseksi tuntemattoman tulla havaituksi ja nakyvaksi p p align justify Tarkkailijan ja kohteen valiin asettumalla katselulaite katkaisee totutun kokemuksellisen jatkumon Kuvausvaline luo tilanteeseen etaisyyden jonka avulla voimme tarkastella havaitsemista nakevan ruumiin ulkopuolelta Se tarjoaa aivan konkreettisen mahdollisuuden ottaa silma kateen Optinen instrumentti toimii arkikatsomisesta vieraannuttavana proteettisena ja poeettisena nakoelimena kolmantena silmana sup sup joka rakentaa ja purkaa kuvailluusiota kyseenalaistaen tilallisen ja ajallisen hahmottamisen itsestaanselvyytta Samalla kuvaamisen prosessin esillepano paljastaa katsomisen lainalaisuuksia ja nakoaistin toimintaperiaatteita p p align justify Realiteetteja ravistelevat katselulaiteet tai teokset saattavat muuttaa suhtautumistapaamme ja kasityksiamme todellisuudesta Asiat ehka olekaan niin ilmeisia kuin olemme olettaneet jokin paallisin puolin tekninen tai mekaaninen toimenpide kuten mittaaminen saattaa yllattaen vaikuttaa poeettiselta Tai arkitodellisuudesta paljastuu uusia piirteita vahapatoinen ja huomaamaton seikka osoittautuukin merkitykselliseksi Kun katsomme ymparillemme ymparisto joku jotkut tai jokin tuijottaa meita em cela nous regarde em asiat katsovat takasin ne koskevat ja koskettavat meita Kyseessa on dialoginen ja dynaaminen suhde aineellisen tai fyysisen ympariston seka havaitsijan valilla Havainnot muokkaavat myos niiden tekijaa Elamismaailma sellaisena kun sen olemme oppineet tuntemaan on kuva kielella ajattelevan ihmisen luomus Sama patee subjektiin itseensa maailmaa kielen ja kuvien kohteina jasentava ihminen on oman kulttuurinsa ja historiansa tuote p p align justify Tutkimukseni pureutuu em tiedon esteettiseen perustaan em Olen pyrkinyt selvittamaan kuinka havaitsemisen ja tiedonhankinnan visuaaliset kaytannot vaikuttavat ymmarrykseen ne rakentavat tiedollista maailmankuvamme seka kasityksiamme todellisuudesta Ajatus taideteoksesta avoimena tutkimusjarjestelyna muistuttaa luonnontieteen ja kuvataiteen yhteisesta maaperasta mahdollisuudesta haastaa nakyvaa ja tavoitella katseen ulottumattomissa olevaa tuntematonta luomalla tilanteita joissa jokin ei inhimillinen tiedostamaton tunne halu tai mika tahansa vieras ilmenee kuvana alyllisena oivalluksena tai ymmarryksen kokemuksena Kuvien ihmemaa on tassa ja nyt omien silmiemme ja korviemme valiin rakentuneessa aistien todellisuudessa p p nbsp p p strong KATSOMISEN ILOSTA JA INTOHIMOSTA strong p p align justify Kuvataiteen tohtorin tutkinnon tarkoituksena on tehda taiteilijan ajattelua tekemisen kaytantoja seka taiteellisen tyon merkitysta yhteiskunnassa laajemmin tunnetuiksi Tassa tutkielmassa olen halunnut nostaa esiin myos sellaisia kuvin ajattelevia kollegoja jotka eivat valttamatta toimi kuvataiteilijoina eivatka aina edes taiteen piirissa Oman tuotantoni seka muiden nykytaitelijoiden teosten ohella olen poiminut erityisesti luonnontutkimuksen historiasta esimerkkeja siita miten tutkija saattaa itse kehittamisena kuvaustapojen avulla onnistua lahestymaan ennestaan tuntematonta ilmiomaailmaa p p align justify Niin kuvataide kuin luonnontiedekin syntyvat katsomisen kasityona Olen monin eri tavoin pyrkinyt seuraamaan kaytannon tekemisen jalkia havainnollistamaan kuvia tuottavien instrumenttien toimintaperiaatteita ja nayttamaan kuinka kuvaamista voi hyodyntaa tutkimusvalineena seka taiteellisessa etta tieteellisessa tyossa p p align justify Kuvallinen kekseliaisyys tai luovuus ei ole kuvataiteilijoiden yksinoikeus Kuvilla tutkiminen voi yhta hyvin olla mikroskooppiin katsomista sadepisaroiden jattamien jalkien mittaamista tai liiketta rekisteroivien piirtureiden rakentelua Eivatka keinot rajoitu edes fyysiseen kuvaamiseen ilmiotodellisuutta voi luodata myos kaunokirjallisesti Esimerkiksi Antoni van Leeuwenhoekin ja Etienne Jules Mareyn tutkimustyota leimasivat tarkkaavainen havainnointi seka paikoin maanisiakin piirteita saanut instrumenttien kehittely Leeuwehoekia ajoi eteenpain tarve kartoittaa mikromaailmaa ja todistaa pikkuelaimiksi nimittamiensa mikro organismien olemassaolo Mareyta puolestaan riivasivat ihmiskatseen ulottumattomiin jaavat liikkeen vaiheet joita kukaan ei ollut aiemmin kyennyt havainnoimaan Molempien sinnikkaat ponnistelut kertovat tutkimisen kipinasta ja katsomisen intohimosta Samankaltainen halu tai joskus jopa suoranainen pakko ymmartaa maailmaa katsomalla motivoi myos kuvataiteilijan tyota Kuvin tutkimisen praktiikka tarjoaa mahdollisuuden jakaa luonnon ihmeiden tuottama ilo ja hammastys seka valittaa oivallukset myos muiden havaittaviksi strong strong p p align justify Kuvataiteilijan ja tutkijan ammatissa on yleensa mahdollista tuoda ajatuksensa julki siten ettei niiden esittajan tarvitse olla fyysisesti lasna Kun asetan teokseni nayttelyyn katseltaviksi tai julkaisen pohdintani kirjana voin itse poistua paikalta Nytkin tuntuisi luontevimmalta vetaytya takavasemmalle ja jattaa tutkimus puhumaan puolestaan Tarkastustilaisuudessa se ei kuitenkaan kay painsa minun on jaatava tanne vastaamaan teoistani p p align justify Niinpa pyydan nyt teita professori Yrjo Haila Akateemisen neuvoston maaraamana tarkastajana esittamaan ne huomiot joihin katsotte opinnaytteeni antavan aihetta p p nbsp pTero Heikkinen2016-09-26T07:26:06ZTaiteilijan uudet tyot emme kai tarkoita teoksiaTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/taiteilijan-uudet-tyot-–-emme-kai-tarkoita-teoksia-2016-09-30T08:49:40Z2016-09-21T11:28:42Zp i Uusi tyo on joustavaa monimuotoista mahdollistavaa verkottunutta kokeilevaa ja purskeista ja sita tehdaan monessa roolissa yhta aikaa i http uusijuoni fi nakemykset tata on uusi tyo p p Herasin kasitteisiin uusi tyo ja sen purskeisuus kun pohdin oman tyoni puitteissa taidealojen koulutusta ja sen kykya vastata nykyisen tyoelaman tarpeisiin Purskeisuus on kuulemma sita etta voi tehda tyota sen verran kuin kiinnostaa ja silloin kun huvittaa Purskeinen aikakasitys ei ole lineaarinen vaan sellainen purskahteleva ja puuskittainen Valilla tehdaan taysilla ja valilla ei ollenkaan tekeminen riippuu motivaatiosta eika pelkka arkinen toimeentulo riita motivaatioksi Jos yksi tyonantaja ei tarjoa tarpeeksi pursketta mennaan kohti seuraavaa mielenkiintoista tyotehtavaa uuden tyonantajan leivissa p p Puheet uudesta tyosta saavat sen kuulostamaan houkuttelevalta hohdokkaalta Uusi sukupolvi ei enaa tyydy mekaaniseen lineaarisesti etenevaan tyohon tai elamaan Uusi sukupolvi vaatii jotain enemman Uuden tyon hehkutus esimerkiksi Sitran sivuilla www sitra fi tulevaisuus uusi tyo on tuskin tarkoitettu taiteilijoille tai tutkijoille Me kun purskutamme koko ajan eika toimeentulosta ole usein tietoakaan Taiteilijoille ei tarjoilla purskeisuutta perinteisen taiteen tekemisen parissa vaan toimeentulomahdollisuuksia sovittamalla taideprojekteja osaksi sosiaalityota ja hoivapalveluja Uudesta tyosta puhutaan soveltavan taiteen alueena vaikka oikeampi termi olisi soveltava taidekasvatus tai taidekasvatuksen uudet muodot joissa keskeista ei ole pohtia teoksen taiteellisia ansioita ja vaikuttavuutta vaan prosessiin osallistuvien kokemuksia ja taiteen saavutettavuutta Taiteilijan uusi tyo on yrittajyytta verottajan ei taiteen nakokulmasta katsottuna p p Ylla kuvattu purskeisuus on kaukana taiteilijan tyosta silloin kun ollaan oikeasti tyon aarella Amerikkalainen taidemaalari Agnes Martin on kirjoittanut itsekurin merkityksesta taiteilijan tyossa Han puhuu sitoutumisesta tyon jatkamisesta silloinkin kun kaikki toivo on mennyt eika mikaan suju Asiaa omakohtaisesti tuntematta moni kuvittelee taiteilijan tyon soljuvan katkeamattoman inspiraation varassa mutta totuus tyon kulusta on lahinna aarimmaisen itsekurin varassa etenevaa hidasta puurtamista Onko se lineaarista hautaan jatkuvaa viivan tutkiskelua jossa oivallukset tulevat harvakseltaan eivatka ne kiinnosta niin sanottua suurta yleisoa sen paremmin kuin kulttuuri ja taidepoliittisia toimenpideohjelmia laativia erikoisasiantuntijoitakaan Jos nain olisikin eiko kyse kuitenkin ole yhdesta taiteilijan keskeisesta tehtavasta taiteen kielella maailman tutkimisesta p p Taidealojen koulutus elaa muutoksen aikaa monessa mielessa Valtiovallan toimesta taide ja kulttuurialan koulutuspaikkoja on vahennetty ja nimenomaan ammattikorkeakouluista joiden pitaisi tarjota niin sanottua tyoelamalahtoista koulutusta Taidealojen ylimmasta korkeakouluopetuksesta Suomessa huolehtivat Taideyliopisto Aalto yliopisto Lapin yliopisto ja Tampereen yliopisto Tilanne on mielenkiintoinen taiteen maistereita ja tohtoreita koulutetaan mutta uusi tyo loytyy yha useammin perinteisen taidemaailman ulkopuolelta missa sosiaaliset taidot ovat vahintaan yhta tarpeellisia kuin taiteen substanssin hallinta Puhutaan taiteen soveltavista kaytanteista ja samalla ihmetellaan miten joku voi soveltaa sellaista mita ei lahtokohtaisesti hallitse alun alkaenkaan p p Katse kaantyy menneisyyteen 1500 luvulla taiteilijat totesivat ettei perinteinen tyopajaopetus mestarilta oppipojalle riittanyt taiteilijakoulutukseksi Tyoelamalahtoisyyden lisaksi kaivattiin teoriaopetusta filosofiaa keskusteluja Ensimmainen taideakatemia i Accademia e Compagna del Disegno i perustettiin Firenzeen 1563 Giorgio Vasarin toimesta Roomassa pistettiin paremmaksi ja moitittiin Firenzen akatemiaa liian suppeasta teoriaopetuksesta i Accademia di S Lucan i 1593 ensimmaisena johtajana toimi Federico Zuccari ja hanen johdollaan keskusteltiin teoreettisista ongelmista tunnin verran joka paiva lounaan jalkeen Meille jalkipolville tuolta ajalta on jaanyt maalauksia piirustuksia veistoksia kirjoituksia ja ajatus poikkitieteellisyydesta renessanssitaiteilijan monialaisesta ammatti identiteetista Tana paivana pohdimme taiteellisen ja taideperustaisen tutkimuksen paikkaa ja tilaa akateemisessa yhteisossa Keskustelu teoriaopetuksesta on edelleen ajankohtainen ja joissakin yliopistoissa vaannetaan yha katta siita voiko tutkimus olla puhdasta piirtamista vai pitaisiko piirtaminen artikuloida sanoiksi perinteiseen tieteelliseen traditioon nojaten Mista edes puhumme kun viittaamme teoriaopetukseen Puhummeko kvanttifysiikasta variopista vai antiikin filosofiasta Voiko taiteellinen ajattelu olla tutkimusta ja taytyyko meidan ylipaansa puhua tieteesta kun puhumme taiteesta p p Taiteellinen tutkimus on osa taiteilijan uutta tyota taideperustaisten menetelmien kayton rinnalla Taidetta metodina kaytetaan useilla yhteiskunnan alueilla aina organisaatioiden kehittamisesta tyohyvinvoinnin parantamiseen ja virkistystoimintaan Mutta kuka puhuisi taiteesta ja miettisi mita taide tana paivana on Voisimmeko hetkeksi vaieta vanhuspalveluista ja mahdollisista kirjoittamisen tavoista taiteellisen tutkimuksen yhteydessa ja keskittya puhumaan taideteoksista taiteilijan tyon tuloksista Elamme kohtuullisen mullistavaa visuaalisen kulttuurin aikakautta sikali etta kuvallisen viestinnan mahdollisuudet ovat lahes jokaisen ulottuvilla Samanaikaisesti kun kuvat valtaavat yha suuremman tilan arjestamme kyseenalaistetaan vapaan taiteen olemassaolon oikeus vailla kaupallista kayttotarkoitusta tuotteistamista On jotenkin vanhanaikaista puhua taideteoksista Pitaisi puhua taideteoista ja prosesseista ja yhteisollisista kokemuksista Mista moinen viha perinteisia taiteilijan tekemia teoksia kohtaan p p Tromssan Taideakatemian rehtori Markus Degerman avaa nettisivuillaan a href http www markusdegerman com On Artistic Education http www markusdegerman com On Artistic Education a ajatuksiaan taiteen korkeakouluopetuksesta Kun taideakatemioista taidekouluista on tullut yliopistoja opettajakunnan akateemiset ansiot ovat ajaneet taiteellisen kokemuksen ohi Yha useampi taideyliopiston opettaja on omalta ammatti identiteetiltaan jotakin muuta kuin taiteilija Joukossa on filosofeja kasvatustieteilijoita kuraattoreita managereja taidekasvattajia taidehistorioitsijoita kulttuurintutkijoita vain taiteilijat kayvat vahiin Degermanin mukaan ongelma ei ole toisten alojen asiantuntijoiden tulo taideyliopistoihin vaan taiteilijoiden marginaaliin joutuminen eraanlainen viraltapano p p Vaikka ihminen olisi kuinka kiinnostunut taiteesta mutta ei itse sita tee hanen nakokulmansa asiaan on toinen Pikkuhiljaa taidekoulutus ottaa sisalleen monia hyodyllisia asioita mutta taiteen opiskeluun ei ole oikein aikaa Yha useampi taiteen maisteri ja tohtori on ymmallaan mita tehda tutkinnollaan minne menna toihin kun omalla tyohuoneella ei ehka ole kerennyt kayda pitkaan aikaan Sitten aletaan soveltaa menetelmia muille aloille joilla tavataan maksaa palkkaa tehdysta tyosta toisin kuin vapaan taiteen piirissa Ja sitten huomataan etta ehka koulutus ei ollut tarpeeksi tyoelamalahtoista jolloin aletaan suunnitella uudistuksia ja taiteen opiskeluun jaa entista vahemman aikaa kun taytyy opiskella projektin hallintaa ja tyoelaman psykologiaa Teoksista kukaan ei puhu enaa mitaan se olisi vanhanaikaista Seuraavassa vaiheessa aletaan puhua taiteilijan uudesta tyosta joka on purskeista ja monimuotoista kokeilevaa ja verkottunutta jopa hauskaa ja taloudellisesti kannattavaa p p Jossakin joku viela maalaa vanhanaikaisesti vesivareilla tai piirtaa lyijykynalla ja kehtaa sanoa sita tyoksi Aina silloin talloin harvakseltaan syntyy uusi tyo teos jonka valmistumiseen ei tarvita verkkoja eika purskuttimia Teos tarvitsee aikaa ja sitoutuneen tekijan taiteilijan p p nbsp p p Jaana Erkkila br Professori kuvataide br Lapin yliopisto pTero Heikkinen2016-09-21T11:28:42ZSpeculation on Artistic Research and Performance in The Context of Immanent CapitalismTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/speculation-on-artistic-research-and-performance-in-the-context-of-immanent-capitalism2016-02-04T14:34:46Z2016-02-01T11:03:47Zp em Tero Nauha em p p em Lectio praecursoria em span style line height 1 4 presented at the public examination of the doctoral research nbsp span em style line height 1 4 Schizoproduction artistic research and performance in the context of immanent capitalism em span style line height 1 4 Friday January 29 2016 Theatre Academy of the University of the Arts Helsinki span p p nbsp p p align left CROSS SECTION p p em Honoured Custos Honoured Opponents Ladies and Gentlemen em p p The written part of my doctoral research em Schizoproduction artistic research and performance in the context of immanent capitalism em has a structure resembling an architectonic scheme of a building The cross section serves as an introduction whereas the two floors of the building present the artistic works of the research and the theoretical context Then there is the foyer and the exit places for reflection speculations and critique departure and arrival The metaphor of a building has two functions where firstly a drawing of a building is a theoretical scheme and secondly a building has a finite nature like text Due to this finite nature there are thus infinite amounts of virtual attributes which cannot be articulated That is why it is so much easier to criticize or to define through negation rather than to articulate something affirmative A research project ought to have a critical position but rather than critique it is an articulation p p We need to ask whether in our research it is the building the architecture proper or the scheme that we focus on On one hand we may regard theory as a set of scaffoldings which are manoeuvred away after construction has finished and on the other hand we may reflect on the volumes proportions movements ideas and ideologies of a building If we value only the final and concrete object then we regard practice as creation expression or innovation but ignore speculation or conceptual articulation In that case theory is like a manual which is needed in order to learn a skill but of course there are those who never read the manual The question remains why would an artist need to spend her time with theory and also bother herself with the strenuous labour of writing p p The position of an artist researcher is not quite a pragmatic one where the artist would presumably only use theory to stake out positions for ideas or presumptuous endeavours It is rather more like a position where she feels unease with the notion that we do constantly speculate and theorize in both practice and life whether we are researchers or not Any decision we take a theory has already chosen our way A speculation is not only a half baked discursive hobby for an artist but is in actuality an essential part of artistic practice p p Eight years ago I began a slow process of tinkering with my own tools and methods concepts and postulations Out of confusion irritation and revolt I searched for a reason for practice in the context we live in I had an inclination to research an artistic practice aligned with the transformation from industrial modernism to contemporary forms of labour This period we find ourselves in has several names and concepts from cognitive capitalism and post Fordism to affective labour and neoliberalism just to name a few In my research I have tinkered with another concept immanent capitalism which I will briefly present in this lecture p p I wanted to produce a critique and research for the possibility of making resistance through artistic practices In 2007 I started to work with my doctoral research supervisor doctor of economics Akseli Virtanen in a group called General Intellect which consisted of a number of social and political theorists in Finland There I started an assessment and theoretical inquiry of a post structural theory connected with schizoanalysis as developed by Felix Guattari Jean Oury and Gilles Deleuze in the 1960s in the psychiatric institution La Borde in the Loire valley France At first I had a need to understand and try it out to then later on produce a critique and departure from the method which paradoxically turned out to be the non method of schizoanalysis Thus my research aims toward developing a thought and practice wherein the economy in the last instance of immanent capitalism that is the hegemony of capitalism and the presumed shortage of alternatives is proven to be an illusion This has been my aim It is not exactly what I ve succeeded in accomplishing but I have been able to produce instead a critical capacity to undermine the call of immanent capitalism in artistic research p p nbsp p p align left FIRST FLOOR PRACTICE AND THEORY p p I remember sitting in a train carriage waiting to leave from Katowice to Warsaw after my first workshop in Bytom in 2012 I felt despair and anxiety I was having a hard time applying Guattari s schizoanalytic apparatus to the workshops I conducted in Bytom and to the materials I had collected In these workshops I had set a fairly rigid system for the participants and had created a me tamodel for interpretation and analysis but my theoretical postulations had become translucent and lukewarm during the workshop leaving me confused I was faced with a crisis was theory nothing more than a pretext to justify actions under academic conditions p p A crisis brings up an exception and as Carl Schmitt 2005 15 has argued in his em Political Theology em the rule proves nothing but the exception proves everything So practice especially if it is research driven should never fit the norm nor should it be normative A process produces knowing which cannot be directly transmitted into discursive knowledge a process is not an operation of fixing problems The artistic research does not only take place in em phronesis em intuition or in use of adopted skills but rather also lies within crises exceptions and the capacity to articulate discrepancies mishaps and irresolvable conundrums My argument is that practice and thought take place alongside the radical immanence of the unthinkable unprecedented and unknown Research offers no solutions but instead offers articulations speculations axioms or operations In moments of crisis research can make steps ahead p p A contribution to knowledge is not produced by appropriating an already tested method such as schizoanalysis Knowledge is produced performatively in practice in each particular context in order to comprehend the co operative collaborative affective and precarious conditions we face every day From this perspective knowledge production through artistic research is a theoretical performative and practical inquiry on the state apparatus production economy the function of the family relationships subjectivities non human and a signified matter Artistic research is an investigation of arrangements and their collective enunciations functions and operations Artistic practice is a machinic construct working in conjunction with other social and political arrangements p p The artistic works contained within this research performances exhibitions and videos aimed to investigate these functions from different points of view and within different contexts They articulated transformations from modernist industrialism to the post industrial affective collaborative and processual epoch of our contemporaneity A central element of these artworks was a body regarded in respect to these arrangements and functions of immanent capitalism that is em what can a body do em p p Artistic practice has attributes which are not exclusive from other machinic constructs The determination in the last instance of economy or em oikonomia em is the foundation for the philosophy of capitalism which in turn produces the world as an arrangement The economy is the last instance which constitutes knowledge and the ultimate milieu where our knowledge emerges This philosophy articulates collaborations project management knowledge production research and development Capitalism is an absolute system an arrangement and an operative without an outside Therefore a mild critique or analysis is not enough since it would be only another decisional function within this arrangement within this world A critique of the functions and operations are necessary but in my argument it is the immanence claimed by capitalism and the determinant economy which must be regarded critically p p The immanence of capitalism is intuitive and is founded on transcending operations of deduction analysis or reflection The transcending immanence articulates the world of capitalism In other words capitalism is a system of exchange and economy where all arrangements within this system are bound with these economic functions such as exchange and flow of matter or lines of flight and the need for sufficient reason The capital form of thought that is to say the philosophy of capitalism is economic sufficient and productive which produces a world p p span style line height 1 4 Here a turn is taking place in my argument where the immanence of capitalism is determined as span em style line height 1 4 transcending em span style line height 1 4 immanence a world but not the real which is indifferent to these operations span p p align left nbsp p p align left SECOND FLOOR SPECULATION p p Artistic practice is schizoproduction in a world It is an expression of the real the radical immanence as a transcending arrangement It is a collective articulation bound up with intricate relations and management of carnal affective and discursive matter The present form of capitalism is based on relationships collaborations and processuality and in this is altogether different from the industrial period of modernism in the sense of subjectivity production governance biopolitics and so on In both cases the life of a subject is valuable since it is a substratum of potentiality and capacity creativity and innovation and in both cases a subject is produced with physical mental cognitive and affective capacities compatible with each arrangement Artistic practice is aligned with a shift from modern liberalism to the neoliberal dynamic position of the free agent p p span style line height 1 4 Such attributes have thus become so obvious that the concepts of competence trust or interest are taken as given facts instead of perceiving them as functions within an arrangement It is not that neoliberal management has leveraged the world from its joints but that it is rather capitalism as philosophy which has produced this world where neoliberalism is just a part of the philosophy Therefore the thought of the end of capitalism will always be speculative since we may regard the world without capitalism in the same way as we may regard the world not for humans which may be a speculative one also span p p span style line height 1 4 In this research I ask as have so many before me where is the place of resistance agonism and revolt in such a state The more accurate question could also be why do people fight span em style line height 1 4 for em span style line height 1 4 their servitude Deleuze and Guattari 2003 29 as Spinoza Hobbes Marx Reich Deleuze Guattari and many others have asked A practice and our thoughts must begin from this position where the thought of a world without capitalism is a speculation which can be considered only from within the immanence of capitalism one that still regards this world of capitalism as a product span em style line height 1 4 not em span style line height 1 4 the real span p p nbsp p p align left FOYER p p In a foyer we may come across various kinds of paraphernalia that have been left there We regard a foyer as a liminal space a threshold which both defines and distinguishes the exterior from the constructed interior space It is in the foyer or the corridor where the book em Life A User s Manual em by Georges Perec 2003 3 begins p p A life can most often be perceived only through those fragmented echoes those splinters remnants shadows those first moves or incidents or accidents that happen in what are called the common areas soft little sounds damped by the red woollen carpet embryos of communal life which never go further than the landing p p It is a room for the actors when they are not on stage a truly spectral space for speculation memory and an advent p p The immanence of capitalism is a transcending immanence a system which produces a world as an arrangement through a capitalist form of thought the philosophy of capitalism which is a philosophy of sufficient reason in which economy is the determination in the last instance and not the real We need to specifically regard that this world is not real The world is a process and in the words of Peter Osborne it is a geopolitical fiction Osborne 2013 25 Aside from this reason there is an unthinkable world that is not for humans It is not the world in itself em noumena em nor is it nature em bios em but rather it is the world indifferent to and foreclosed from human thought a foreclosed and radical immanence the real which is not open nor will ever be opening itself for human thought It will forever remain void and unilaterally indifferent p p The radical immanence of the real is not an exception analogous to the miracle in theology but rather it is an advent of the unprecedented unknown where the lonely hour of last instance never comes This radical immanence does not confer with the new or with the same and does not transcend through thought It is matter in absolute movement into which philosophy or em oikonomia em incorporates conditions concepts and operations Now a shift in thought is possible where the determination in the last instance would no longer be economy but rather a radical immanence of the real as philosopher Francois Laruelle has argued p p And this is what I regard as the beauty of theory in artistic practice where a shift in thought does not necessitate a shift in representative forms but instead changes our perception Where practice may be speculative and performative p p Can we then have practice alongside the radical immanence of the real At first we should regard practice as speculation and then to regard a body as matter of the unknown unthinkable and indifferent to subjectivity a body of void indifferent to capital forms of thought and to the world A speculation does not regard the real that is to say which is not for us and not determined by the economy as the last instance It is a practice which regards bodies and objects as unthinkable matter a practice of thought aware of its own transcending nature articulated through being the other or the becoming for instance A practice of limited theoretical speculations but not limited by the economy of thought but by the indifference of the real A speculative practice does not necessitate one thought should be more valid than the other p p nbsp p p align left EXIT p p I used to think that if I were to consume and study enough theory or practice my skills to become a virtuoso then crystallized and streamlined articulations would simply emerge from within me This confusion is a consequence of regarding practice in terms of sufficient reason confusion because a body is turned into a cog of operations affective discursive and carnal Here a body emerges as an institution actualized in the world A body may even become an exception regarded alongside the norm It is a system bound with operations of decision truth fideism and em oikonomia em a sufficient body in correlation with the world p p Alongside this condition a body remains void of content indifferent and unprecedented It is radical immanence which remains indifferent to knowledge production and decisional operations which transcend immanence into a liveable world of sufficient reason From the movement of matter a body is actualized as a material form which regardless remains indifferent to these operations p p If in radical immanence there can be no thought of the body then the body can only exist as a speculative thought It is not an event nor is it being experienced but it is an advent and a void of experience a body which withdraws from experience and economy I postulate that in performance art practice an advent of the unprecedented is present something we cannot witness without turning it into a decisional thought form or argument but does not present itself It is a constituted condition of a contingency From this point of view performance art is not a site of reflection commentary critique or innovation which thankfully is virtuously being executed by journalists politicians stand up comedians and talk show hosts It is neither an exception nor a miraculous apprehension but a generic and often strange advent of the real a body or the world not for humans Therefore I speculate that a carnal body is foreclosed from me There are no methods but only speculations through which we can produce an enclave to articulate how capitalism is not immanent or whether em oikonomia em would be the determination in the last instance A transcending immanence of capitalism is a form of occupation p p Through these speculations and experiments I have confidence to articulate the indifference of the real and the body as foreclosed radical immanence in contrast with the operations of capitalism producing a world p p align left nbsp p p align left References p p Deleuze Gilles and Felix Guattari 2003 em Anti Oedipus Capitalism and Schizophrenia em Translated by Robert Hurley Mark Seem and Helen R Lane Minneapolis The University of Minnesota Press p p Osborne Peter 2013 em Anywhere or Not At All Philosophy of Contemporary Art em London Verso Books p p Perec Georges 2003 nbsp em Life A User s Manual em Translated by David Bellos London Random House p p Schmitt Carl 2005 em Political theology four chapters on the concept of sovereignty em Translated by George Schwab Chicago The University of Chicago Press nbsp pTero Heikkinen2016-02-01T11:03:47ZMaturity in ResearchTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/maturity-in-research2016-02-04T14:35:12Z2016-02-01T11:00:48Zp em span style line height 1 4 Tere Vaden span em p p The special social status of scientific research is usually justified by referring to the self correcting nature of science and to the power of experience Science does not rely on authorities does not let any claim go without rigorous scrutiny Scientific research is open and critical Consequently people doing research have to demonstrate how their work embodies these ideals After Thomas Kuhn famously shattered the picture of a unified and cumulative progress of science by pointing out even in the strictest of natural sciences the existence of non cumulative revolutions sup 1 sup the term scholarly has gotten many new faces So how do we show that we are good researchers p p Kuhn himself had an idea He explained that natural sciences are more mature than social sciences because in the former the research community converges around one shared paradigm sup 2 sup Outside revolutions natural science is driven on the basis of one paradigm making cumulation possible In comparison social sciences and humanities are constantly in a state of revolution p p Being committed to a paradigm is not only necessary but also rational New knowledge can be produced only if one is willing to take the risk of assuming something that can be shown to be false However it is not at all clear that maturity is essentially agreement over a paradigm One can see this by thinking about two views on democracy or more generally discourse One view let us call it Habermasian sees the situation like this First we have a lot of different views in disagreement Then we discuss If the discussions are of the right kind and are persistently pursued as an end result there will be more agreement Moreover according to the view this increase in agreement is good It is as Kuhn puts it a sign of maturity Another view let us call it Nietzschean draws different conclusions First we have views in disagreement and after a successful discussion or a good democratic process we have even more and more sharply delineated differences of opinion new views new disagreement And in the Nietzschean view this is good thing and a sign of maturity p p The Nietzschean perspective lives on the idea that no area of experience is in principle outside the critical reach of any other area of experience Art can criticize science science can criticize art every day experience can criticize philosophy religion can criticize every day experience and so on This kind of experiential democracy recognizes that research has several goals and aims sometimes even contradictory ones To deny this one needs to constrain one s view of research into a caricature a fiction The worry over the unity of science is in part a worry over the special status and authority that science enjoys This privileged status in turn is dependent on the ideals of openness and criticality However openness and criticality are not the same thing as unity or single paradigms p p So how do artistic researchers show that their research is open and critical The repeatability at will and maximal control of environment required of natural science cannot characterize the research of or in the arts not the least because the arts are by definition dealing with something unrepeatable and possibly unique Phenomena of culture such as artistic practices or works of art cannot be purified of all of their specific properties potentially all the specific shades of meaning are important These phenomena cannot always be analysed into parts or repeated at will In consequence artistic research has to attain the ideals through other means p p Experience includes areas that are not part of observation or perception Experience is a continuum from an indistinct and flux like torrent to the clear and precise structure of reasoning or controlled observation The flux like end of the continuum does not support a subject object distinction an observer observed distinction This is a good sign for artistic research since questions about the nature of the subject the object of observation of individuation and of thinghood may be at the center of artistic practices skills and research Therefore it is good not to get tied into methodological views that include a decisive and absolute distinction between the experiencing subject and the observed object as a condition of inquiry To make such an assumption would be uncritical p p The continuum of experience has to be approached in a way that is thoroughly hermeneutical in artistic research experience looks on experience and thereby produces new experience This is the basic gesture underlying something like experiential democracy In research experience looks on itself in a circular way thereby also reorganising itself In principle no area of experience is left out of the loop Not in principle but in practice while one has to choose some sort of starting point for research Everything in experience may in principle be scrutinized and reorganised but not at the same time and not at will p p It might at times be more in line with the ideals of openness and criticality to have a multiplicity of rival pradigms rather than extended periods of research with only one paradigm The rivalry between the Habermasian maturity as unity and Nietzschean maturity as divergence is ultimately moot Sometimes what is needed is agreement and sometimes disagreement It is a judgement call that cannot be formalised p p References p p 1 Kuhn Thomas S em The Structure of Scientific Revolutions em Chicago University of Chicago Press 1962 p p 2 Kuhn Thomas S em The Road Since Structure em Chicago University of Chicago Press 2000 pTero Heikkinen2016-02-01T11:00:48ZThe Thingness of Artistic ResearchTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/the-thingness-of-artistic-research2016-02-04T14:38:58Z2016-02-01T10:34:38Zp em Ray Langenbach em p p Perhaps in the space allowed a demonstration of my argument will work better than a description p p Like the film of a mysterious pod depositing its seed in the oral cavity of a space ship engineer and its fully formed fetus later bursting forth through his stomach wall late modernist Conceptualism inserted its seed into Academia and then gave birth to Artistic Research AR in this fertile ground nbsp p p Art as expression or concept e g Sol Lewitt s The idea becomes a machine that makes the art had played itself out by the turn of the century Highly educated middle class audiences sought out information based art with roots in other knowledge systems AR filled this gap p p AR has proven itself difficult to assess by Academia s traditional standards made more difficult by the introduction of performative writing into AR dissertations One of the most startling effects accompanying the arrival of AR has been the advent of indeterminate metrics in educational institutions that for centuries had been repositories of rigorously articulated examination based regimes of knowledge power p p In the sphere of art AR has arguably found easier acceptance transmuting the broad spectrum of daily life and identity politics into aesthetic forms It is precisely this capacity to mutate and absorb all sorts of heterogeneous data that has also led to AR s resuscitation of modernist art forms in the early 21 sup style line height 100 st sup century visual art performance art installation and systems art now community based and socially engaged art Artistic Research has infused these movements with new life based on artists commitment to research and thick description Gilbert Ryle via Clifford Geertz p p But to return to the scene of the university Artistic Researchers have been asserting the validity of A R s aporic ideals in the very institutions from which art practice had long been exiled to the technical academies as an activity of the hand rather than the brain And ironically we have been demanding that the degrees are awarded by the University despite the aversion felt by many of our fellows toward all forms of institutional legitimation p p AR s agonistic entrance into the educational system reminds me of a game I used to play with art critic Lee Weng Choy in Singapore He and I would watch films on Sunday mornings and then discuss them over lunch The game opens step by step a bit like Russian i style line height 100 matryoshka i nesting dolls each starring actor s character is contained in and contains those that historically follow To take a simple example the resolute i style line height 100 Gandhi i played by Ben Kingsley haunted by his own violent impulses i style line height 100 i is found again at the psychic core of two other equally resolute personae the i style line height 100 Sexy Beast i 2000 dir font color 000000 style line height 100 Jonathan Glazer font Don Logan and the Iranian emigre Massoud Amir Behrani trapped in the i style line height 100 House of Sand and Fog i 2003 font color 000000 style line height 100 dir Vadim Perelman font of America p p Or consider the 1982 grade B sci fi flick by John Carpenter i style line height 100 The Thing i An alien species is found frozen in the arctic ice by a Norwegian mining company Released from the ice it proceeds to parasitically invade and duplicate nearby earthlings humans and sled dogs at two research stations i style line height 100 The Thing i was released in 1982 within a year of the appearance of Jean Baudrillard s i style line height 100 Simulacres et Simulation i 1981 A prescient if parodic forerunner of the recent theoretical turn toward new materialism i style line height 100 The Thing i combines the ineluctable real with Baudrillard s hyperreal precession of the simulacrum p p span style line height 16 8px The Thing simulates its victims not through a process of reproductive DNA encryption but by analogically copying one cell at a time It takes hours to complete a perfect cellular copy with the right number of fingers and toes in all the right places But the Thing keeps getting interrupted at particularly grotesque moments of the compositing process so bits of dogs and humans and gallons of infectious bodily fluids flood the station The process isn t reproductive it is mutative in the manner of the metastasizing From Greek mu epsilon tau 940 sigma tau 940 sigma iota sigmaf displacement process of malignancies FX language signs The on going mutation process by the Thing results in ever more complex compounds incomplete composites or we should we say composts of the two main bio signifiers available at the field station humans and canines probably with a few cockroaches and rats in the mix span p p i The Thing i snatched its core concept from the 1956 sci fi thriller i The i i Invasion of the Body Snatchers i in which the citizens of an American town are taken over by another brand of immigrant alien pods The nefarious strategy of the alien invaders read communists or McCarthyites or foreign immigrants to take over our town was discovered by the good Doctor Miles J Bennell who had a trained eye for ideological symptoms and mutations But he knew that his knowledge was available only so long as he remained autonomous Once snatched his eyes would be alien eyes Invasion and simulation would then morph into complete assimilation p p So a generation after i The i i Invasion of the Body Snatchers i we find Dr Bennell morphing into the science officer Dr Blair of i The Thing i who is first infected not by the alien but by the same realisation held by Bennell that the Thing will inevitably become another thing and then another until it becomes every thing There are no exceptions to the logic of compositing and assimulation simulation assimilation p p I m suggesting here that this pluralistic logic of unending performativity inf l ection absorption mutation compositing and assimulation i i constitutes i The Thing i the film game with Lee and Artistic Research nbsp pTero Heikkinen2016-02-01T10:34:38ZDelirious equilibriumTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/delirious-equilibrium2016-02-04T14:36:01Z2016-02-01T10:30:31Zp span style line height 1 4 on artistic gesture span p p span style line height 1 4 It emerged from the building whether from a hole between wall and floor or from the latency of the wood itself can be known only to those who know how to measure such distinctions For those standing aft it seemed to retreat and retract its limbs whereas those passing and casting a sidelong glance sensed a swirling gaseous form surging through the soft October light There was a crescendo of wings and the cull of creatures passing too close to its many moons Some spoke of a sculpture of exploded body parts each caressing kicking or consuming its neighbour while others found its monstrous presence disarmingly restorative span p p It is said that the human body is at once drawn to and repelled by its corrosively sensual heat Accounts are never corroborated For the defining feature of the monstrous gesture is to exceed all categories to overflow all attempts at description to render the observer dazzled speechless and agape p p nbsp p p Rolf Hughes p p 3 November 2015 p p align center nbsp p p nbsp p p nbsp pTero Heikkinen2016-02-01T10:30:31ZTiedostamaton taiteellisessa prosessissaTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/tiedostamaton-taiteellisessa-prosessissa2015-06-30T16:10:35Z2015-06-29T09:04:52Zp span style font size 16px span style font weight bold line height 1 4 Tiedostamaton musiikillinen prosessi span span p p Oma kokemukseni taiteellisesta prosessista riippuu siita mista taiteilijuuteni katsotaan alkaneen Jonkinlaisia em musiikillisia em prosesseja olen kaynyt lapi jo varhaislapsuudesta lahtien silla muistan laulaneeni ja hyrailleeni siita asti kun ylipaansa muistan mitaan Muistan leikkineeni legoilla alle kouluikaisena ja muistan kaverini huomauttaneen etta laulan jotain koko ajan Kaikki automatkat laulettiin siskon kanssa kun ei ollut muutakaan tekemista Olin noin viisivuotias kun kotiimme ostettiin piano Sen jalkeen paitsi lauloin myos soitin pianoa johon pian sain myos opetusta p p Musiikillinen prosessi lienee se etta kuulee jostakin laulun ja alkaa tapailla kuulemaansa melodiaa joko laulaen tai soittaen Kuultu musiikki tulee vahitellen osaksi itsea omanlaisenaan tulkittuna Korvakuulolta soittaminen oli tapani musisoida pienesta pitaen samoin laulu itseani saestaen Tein myos muutaman pienen savellyksen jotka kaikki kuulostivat lahes samalta vaikka niilla oli eri nimi Kaikki menivat e tai a mollissa Musiikillinen prosessi oli sita etta ajatteli musiikkia usein ja tuotti sita eri tavoin En muista pohtineeni miten olin tuossa prosessissa ja mita osatekijoita siihen liittyi p p Musiikkiopistossa alkoi tavoitteellinen pianonsoiton opiskelu alkuun kevyesti siten etta musisoiminen tuntui harrastukselta Ylaasteikaisena aloin suhtautua soittooni aiempaa vakavammin ja keskittyneemmin ja lukiossa ollessani asetin tavoitteeksi ammattilaisuuden Vahitellen musiikillinen prosessi muuttui asiakokonaisuudeksi jota tuli em ajatella em aiempaa enemman Ajattelu realisoitui harjoitellessani ei ollut yhdentekevaa miten aikani pianon aaressa kaytin vaan halusin harjoitella hyvin Vaikka ymmarran prosessin ilmiona johon aina kuuluu niin tietoista kuin tiedostamatonta juuri fokusoiminen tietoiseen alkoi muuttaa musisoimiseni luonnetta Oikeastaan se muutti siina vahitellen lahes kaiken p p Valmistuin Sibelius Akatemian DocMus tohtorikoulusta vuonna 2008 aiheenani Karol Szymanowskin pianomusiikki Esitin viidessa konsertissa saveltajan keskeisen soolopianotuotannon seka viulu piano teokset Tutkintoon kuluvassa kirjallisessa tyossa tarkastelin taiteilijuutta eri nakokulmista Tyoni viisi ensimmaista lukua olivat henkilokohtaisia pohdintoja jotka syntyivat vuoden mittaisen tyopaivakirjaprojektin aikana ajoittuen toisen ja kolmannen tutkintokonserttini valille Kirjoitin mietteitani vapaasti valjasti sanoen kirjoittamisen kohteena oli aina teema joka kulloinkin mieltani eniten vaivasi En siis lahtenyt tutkimaan jotain tiettya aihetta vaan halusin tyopaivakirjan olevan itselleni emotionaalinen tuki Vuoden pituisen rupeaman aikana loysin useita teemoja jotka olivat taiteellisen prosessini tai laajemmin taiteilijuuteni kannalta merkityksellisia p h1 span style font size 16px Musiikkiesityksen synty kurssi span h1 p Olen lahestynyt prosessin artikuloimista opetustyossani Vuonna 2012 jarjestin yhteistyossa Pertti Haukolan a href sdfootnote1sym name sdfootnote1anc sup 1 sup a kanssa kurssin em Musiikkiesityksen synty em jossa kuvasimme konsertin valmistamisen prosessia Kurssilla DocMus tohtorikoulussa taiteellista jatkotutkintoa tekevat taiteilijat kohtasivat vuorovaikutteisesti Avoimen yliopiston kautta tulevia kuulijaryhmia Kurssi lisasi ymmarrysta siita millainen prosessi konserttiin valmistautuminen on Taiteilijat havainnoivat ja analysoivat tekemistaan soittaen ja kertoen kuulijoille mita prosessin edetessa kulloinkin tapahtuu miten he harjoittelevat ja milta eri vaiheet tuntuvat Samalla kuulijaryhmien tuomat keskustelut ja nakokulmat sotkeutuivat taiteellisten prosessien osiksi Kuulijat puolestaan saivat kurssilla ymmarrysta taitelijan pitkakestoisen prosessin luonteesta a href sdfootnote2sym name sdfootnote2anc sup 2 sup a Toisaalta intensiivinen kurssi jolla taiteilijaan oli mahdollista tutustua tavallista lahemmin vahvisti kuulijoiden konserttikokemusta syvensi heidan vastaanottokykyaan ja aktivoi paneutumaan konsertin teemoihin jo ennen sita Vehvilainen 2012 Kurssin oppimisymparisto oli kokeellinen ja uraauurtava sittemmin samaa ideaa lahestyi mm viulisti Pekka Kuusisto Quartet lab projektissaan sup a href sdfootnote3sym name sdfootnote3anc 3 a sup p p Kurssin suorituksina kuulijat kirjoittivat esseen yht 11 joiden pohjalta tein diskurssianalyyttisen tutkimuksen taidemusiikkimaailman lahestyttavyydesta Vehvilainen 2013 Prosessin ja taman puheenvuoron kannalta kiinnostavinta on kurssilla kasiteltyjen teemojen suuri maara Loppuraportti nostaa esiin lukuisia aiheita joihin kuulijat tarttuivat kysymyksin tai joita taiteilijat itse toivat kasittelyyn p p Tulkinnan kasite ja kaytanto Musiikin ja soittamisen rinnastaminen kuvataiteisiin Musiikin ja soittamisen rinnastaminen kielenkaantamiseen Oman henkilokohtaisen musiikkihistorian vaikutus nykyhetkeen Musiikkiesityksen synnyn kokonaisprosessi ja filosofia Konsertti erityisena projektityyppina Klassisen musiikin vanhat ja uudet konventiot Harjoitus ja lavatilanteiden ero Lavalla syttyminen kontakti yleisoon taiteilijan temperamentti Klassisen tulkinta kuin jazzin improvisointi Milloin saa taputtaa tai muuten osoittaa suosiota jne Haukola amp Vehvilainen 2012 p p Konserttiin valmistautumiseen luonnollisesti kuuluu monia ilmioita Yksistaan em luettelon kohta em Musiikkiesityksen synnyn kokonaisprosessi ja filosofia em avaa valtavan maaran aiheita joiden pohjalta voisi rakentaa yha vain lisaa kursseja a href sdfootnote4sym name sdfootnote4anc sup 4 sup a Jos kurssi olisi rajautunut vain taitelijoiden valitsemiin nakokulmiin teemojen maara olisi todennakoisesti ollut rajatumpi Kurssin yleisotyota painottava luonne kuitenkin antoi kuulijoille mahdollisuuden esittaa taiteilijoille mita tahansa kysymyksia mika puolestaan tarjosi taiteilijoille yllattavia ja totutusta poikkeavia nakokulmia Seurasimmekin etukateen laatimaamme runkoa vapaasti muistaen etta paras keskustelu syntyy usein silloin kun paikallaolijoille annetaan sopivasti tilaa ajatella ja olla aanessa Kurssin vetajien ja siella esiintyneiden jatko opiskelijoiden artikkelit on luettavissa ks Vehvilainen et al 2013 p h1 span style font size 16px Emootiot prosessin aikana span h1 p Viime vuoden aikana olen jalleen palannut kirjaamaan muistiin tyohoni liittyvia asioita Tama tapahtuu erityisesti silloin kun tyon tekeminen tuntuu hankalalta Toisinaan kirjaan ylos myos positiivisia kokemuksia mutta parhaiten autan itseani tarttumalla kynaan ongelmatilanteissa ja lahestyen niita ennen muuta emootioiden kautta Opiskelemani em Mindfulness em metodi suomeksi tietoinen ja hyvaksyva lasnaolo tarjoaa keskittyneen tilan tuntemusten ja emootioiden tarkasteluun a href sdfootnote5sym name sdfootnote5anc sup 5 sup a Mindfulnessia harjoitetaan joogan meditaation ja ryhman kesken tapahtuvien vuorovaikutteisten reflektioharjoitusten avulla Keskeinen ajatus on mielen ja kehon tuntemusten havainnointi kohtaaminen ja hyvaksyminen ja tavoitteena kasvattaa stressin hallintaa seka savuttaa mielen ja kehon tasapaino Mindfulness kokemukseni mukaan emotionaalisesti vaativissa tilanteissa etaisyyden otto havainnointi em ahaa minulla on tallainen tuntemus em on hyvaksi Emootiolle kannattaa antaa oma tila ja rauha olla olemassa kieltaminen ei yleensa ratkaise mitaan Emootio usein myos tuntuu kehossa vatsassa hartioilla paassa mika edesauttaa havainnointia Kognitiivisen tyostamisen aika on vasta sitten kun emootioiden havaitsemiseen ja kohtaamiseen on annettu ensin aikaa p p Taiteellista tyoskentelyani on ohjannut jo kolmenkymmenen vuoden ajan tietoinen ammattimainen ote Lapsuuden soittelu ja harrastaminen ovat vaihtuneet professionaaliin toimintaan Lahtokohtaisesti tiedan miten teoksia harjoitellaan joskin jokainen uusi teos on omanlaisensa prosessi ei itsestaan selva toisinto aiemmasta Perusammattitaito luo kuitenkin raamit tyoskentelyyn Minun kuuluu tietaa miten teokset valmistetaan esityskuntoon Kaytannossa tyoskentelyni ei kuitenkaan ole nain suoraviivaista Tavallaan koen edelleen jokaisen tulevan konserttitilanteen mysteerina ja jokaisen uuden teoksen selvittamattomana arvoituksena joka ratkeaa vasta lavalla Jokaiseen konserttiprosessiin tai yksittaisen teoksen valmistamiseen liittyvaan prosessiin kuuluu vaihtelevia vaiheita joiden lapi on kahlattava aina yhta ristiriitaisin tuntein Vaikka edellinen konsertti olisi mennyt hyvin tietoisuus siita auttaa vain vahan jos lainkaan silloin kun kasilla olevaan uuteen prosessiin ilmaantuu ongelma Usein ongelmat ovat ratkaistavissa loogisen pohdinnan avulla ja prosessi jatkuu Toisinaan taas ongelman syyt ovat minulle epaselvia tai kokonaan tiedostamattomia p p Houkuttelen emootioiden avulla esiin taiteellisen prosessini em tiedostamatonta em Kun olen tilanteessa missa jokin harjoittelussani tuntuu epamukavalta pyrin kiinnittamaan huomioni emootioihin Mikali mahdollista teen jooga tai meditaatioharjoituksia jotka johdattavat minut oman keho mieleni a href sdfootnote6sym name sdfootnote6anc sup 6 sup a tuntemusten aarelle Saan mahdollisesti selville mita minulle kuuluu Meditaatio tai jooga voi taten olla ratkaiseva ensiaskel kasilla olevan ongelman ratkaisemiseen Mikaan pomminvarma oikotie se ei toki ole eika metodina ylipaansa lainkaan viihdyttava painvastoin Usein kieltaminen ja ohittaminen olisivat houkuttelevimpia vaihtoehtoja kuin joogamatolle asettuminen Mindfulnessin naennainen staattisuus istuminen makaaminen oleminen harhailevien ajatusten tuominen nykyhetkeen on vaativaa ja jopa ylivoimaista silla oma keho ja mieli ovat tottuneet suuntautumaan toimintaan ja liikkeeseen Jokainen Mindfulness harjoitus on kuitenkin yhta arvokas eika harjoituksia laiteta paremmuusjarjestykseen nain jokainen harjoituskerta opettaa tekijalleen hyvaksyntaa p h1 span style font size 16px Taiteellinen prosessi tohtorintutkinnoissa span h1 p Sibelius Akatemiassa on parhaillaan kaynnissa tohtorintutkintojen a href sdfootnote7sym name sdfootnote7anc sup 7 sup a tavoitteiden uudelleen arviointi missa yhteydessa tarkastellaan myos taiteelliseen tohtorintutkintoon liittyvaa taiteenteon ja tutkimuksellisuuden liittoa Taiteilijan prosessi on aiheena ilmeinen taiteilijaa kiinnostava aihe DocMus tohtorikoulussa prosessiin keskittyva tutkimus on kuitenkin ollut vahemmistossa kun taas kansanmusiikin aineryhmassa se on eras keskeisimpia aiheita DocMus tutkielmien aiheet liittyvat paljolti mm teoksiin saveltajiin esittamiskaytantoihin instrumenttiesittelyihin jne muttei niinkaan yksittaiseen taiteelliseen prosessiin joskin syva ymmarrys taiteellisesta prosessista valittyy epailematta jokaisesta tutkielmasta enemman tai vahemman Se mita metodologiaa taitelijoiden prosessien tutkimisessa tulisi hyodyntaa on ymmartaakseni eras tohtorikoulutuksemme keskeisia tamanhetkisia kehittamiskohteita Vaikka taiteen ja tieteen vuorovaikutus on ollut eras Sibelius Akatemian taiteellisen tohtorikoulutuksen perusedellytyksia ja vaikka tieteen perinne tarjoaa lukuisia valineita myos taiteen prosesseja tarkasteltaessa eivat ne valttamatta riita Tarvittavaa metodologiaa ei ole valmiina tarjolla kaikkiin taiteenteosta nouseviin kysymyksiin vaan sita on kaiken aikaa myos luotava p p span style line height 1 4 Olen kiinnostunut emootion roolista taiteilijan prosessissa ja aion tuoda aiheen opetukseen mm vuonna 2016 kaynnistyvalla kurssilla span em style line height 1 4 Rivien valit em span style line height 1 4 jossa toimin organisoijana ja ohjaajana yhdessa kansanmusiikin professori Kristiina Ilmosen kanssa Kurssi tarttuu nimensa mukaisesti taiteilijuuden piilossa oleviin ilmioihin tiedostamattomaan ja jopa tietoisesti vaiettuun Lansimaisen taidemusiikin ja kansanmusiikin yhdistava kurssi on vain yksi esimerkki genrerajat ylittavasta yhteistyosta musiikin genret taiteen genret joka tulevaisuudessa tuonee taiteellisen prosessin tutkimiseen lisaa laaja alaisuutta span p p nbsp p p strong style line height 16 7999992370605px Kirjoittaja nbsp strong span style line height 16 7999992370605px Anu Vehvilainen nbsp span span style line height 16 7999992370605px Sibelius Akatemia DocMus tohtorikoulu span p h1 nbsp h1 h1 span style font size 16px Lahteet span h1 p Center for Mindfulness 2015 Katsottu16 1 2015 p p a href http www umassmed edu cfm about us people 2 meet our faculty kabat zinn profile http www umassmed edu cfm about us people 2 meet our faculty kabat zinn profile a p p Center for Mindfulness Finland 2015 Katsottu 9 2 2015 p p a href http www mindfulness fi http www mindfulness fi a p p Damasio Antonio em Descartesin virhe em Suom Kimmo Pietilainen Helsinki Terra Cognita p p Haukola Pertti amp Vehvilainen Anu 2012 em Musiikkiesityksen synty Loppuraportti em http www vehvilainen net cat 32 p p Service Tom 2014 quartet lab a string quartet who open your ears to new ways of listeningthe The Guardian 22 10 2014 Katsottu 9 2 2015 p p a href http www theguardian com music tomserviceblog 2014 oct 22 quartet lab kopatchinskaja kuusisto http www theguardian com music tomserviceblog 2014 oct 22 quartet lab kopatchinskaja kuusisto a p p Vehvilainen Anu 2012 Anu Vehvilaisen www sivu Musiikkiesityksen synty p p a href http www vehvilainen net cat 27 http www vehvilainen net cat 27 a p p Vehvilainen Anu 2013 Saako jo taputtaa Diskurssianalyyttinen tutkimus taidemusiikin lahestyttavyydesta em Trio em Helsinki Sibelius Akatemia p p Vehvilainen Anu amp Haukola Pertti amp Kozlovsky Kiril amp Oksala Eeva amp Parko Maija 2013 Musiikkiesityksen synty em Trio em Helsinki Sibelius Akatemia p p style line height 16 7999992370605px nbsp p div id sdfootnote1 p a href sdfootnote1anc name sdfootnote1sym 1 a sup sup Haukola on koulutukseltaan diplomi insinoori ja tehnyt tyouransa liikemaailman johtotehtavissa Han on harrastanut pianonsoittoa lahes koko ikansa p div div id sdfootnote2 p a href sdfootnote2anc name sdfootnote2sym 2 a sup sup Yksittaisen konserttiprosessin alkamiskohtaa on toisinaan vaikea hahmottaa taiteilija saattaa esittaa konsertissa teoksia joiden harjoittelu on alkanut joitakin kuukausia sitten toisinaan taas konserttiohjelmassa on uudelleen lammitettyna tuttu teos jota taiteilija on jo esittanyt useita kertoja Kasittelimmekin kurssilla teoksen harjoitteluprosessia erillaan konserttiprosessista p div div id sdfootnote3 p a href sdfootnote3anc name sdfootnote3sym 3 a sup sup Service 2014 p div div id sdfootnote4 p a href sdfootnote4anc name sdfootnote4sym 4 a sup sup Kurssin kuluessa havaitsimme etta yhta hyvin olisimme voineet ottaa teemaksi ihmiselaman prosessi ja kohdanneet ilmiokokonaisuuden jonka tyhjentava artikuloiminen olisi jaanyt kesken jo alkuunsa Jotain oleellista kurssi kuitenkin tavoitti taiteellisen prosessin kokonaisvaltaisesta luonteesta ja sen limittymisesta taiteilijan elamaan toisinaan hyvinkin pitkan ajan kuluessa p div div id sdfootnote5 p a href sdfootnote5anc name sdfootnote5sym 5 a sup sup Metodin on kehittanyt yhdysvaltalainen laaketieteen professori Jon Kabat Zinn Center for Mindfulness 2015 Suomeen metodin on tuonut Leena Pennanen jonka ohjauksessa suoritin Mindfulness peruskoulutuksen 2013 14 Center for Mindfulness Finland 2015 p div div id sdfootnote6 p a href sdfootnote6anc name sdfootnote6sym 6 a sup sup Leena Pennasen usein kayttama termi joka viittaa kehon ja mielen saumattomaan vuorovaikutukseen Aihepiirin klassikkoteos on Antonio Damasion em Descartesin virhe em 2001 jossa kirjoittaja selvittaa modernia neurofysiologista tutkimusta hyodyntaen kehon vaikutusta mielen toimintaan p div div id sdfootnote7 p a href sdfootnote7anc name sdfootnote7sym 7 a sup sup Sibelius Akatemiassa tehdaan tohtoritutkintoja kolmessa koulutusohjelmassa taiteellinen tieteellinen ja kehittajakoulutus ns soveltava koulutus nbsp nbsp p divTero Heikkinen2015-06-29T09:04:52ZLIVE IN YOUR HEAD AND KEEP TRANSLATINGTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/live-in-your-head-and-keep-translating-2015-07-01T09:33:28Z2015-06-29T08:46:24Zp em LIVE IN YOUR HEAD em AND KEEP TRANSLATING p p The non finito the unfinished is a notion that began to grow in importance at the very end of the 19 sup th sup century in the visual arts Hans Belting has claimed that it is a concept central to the modern work of art that it can never quite attain to completion a href sdfootnote1sym name sdfootnote1anc sup 1 sup a Being modern equals with having em projects em also according to Boris Groys sup a href sdfootnote2sym name sdfootnote2anc 2 a sup p p Modernity signifies continual striving toward a state of imagined perfection for my favorite 19 sup th sup century art critic and writer Walter Pater all the arts continually aspired toward becoming music toward feeling and process To the contemporary reader Pater s continual striving brings to mind the Lacanian em objet petit a em and makes art closely related to desire In The School of Giorgione Pater imagined life itself as duration and pure process as a sort of listening listening to music to the reading of Bandello s novels to the sound of water to time as it flies p p It is only the very literalist mind which insists that projects should be brought to completion In the early 1920s Marcel Duchamp declared that his desiring machine the Large Glass La mariee mise a nue par ses celibataires meme was left em definitively unfinished em In his notes published in the facsimile editions the first of which was em La boite verte em by his transgender alter ego Rrose Selavy the process could continue to go on forever as the scribblings on bits and pieces of paper could be endlessly rearranged p p By the 1960s the pragmatist philosopher John Dewey s Art as Experience 1934 had become assigned reading in the American art schools and colleges For Dewey art was all about processes and living except that in the arts processes were never brought to the final stage of consummation as the em objet petit a em can never quite be reached Happenings and events as processes of ordinary living performed simultaneously as art and not art Allan Kaprow s legacy derive in part from his immersion in Dewey s aesthetics p p The Duchampian gesture of the em definitively unfinished em the idea that the work of art is in a constant state of becoming gradually gained more importance as artists began to question the aesthetic implications of his more sensationalist ready made strategies p p span style line height 1 4 Both Dewey and Duchamp had been influenced by the French philosopher Henri Bergson for whom duration span em style line height 1 4 la duree em span style line height 1 4 was a way to thematize the constant flux of experience where memory perception and anticipation are constantly interlaced and ultimately indistinguishable from one another Bergson s duree indicates that there is another invisible side to the Modernist obsession with the idea of totalizing space and that this other side is related to the heterogeneity of the experience of temporality and duration span p p span style line height 1 4 If Minimalist aesthetics can be seen as celebrating the idea of spatiality and objecthood then what came to be called span em style line height 1 4 process art em span style line height 1 4 foregrounded the temporality of experience and the ambivalence of duration In the late 1960s processes and dematerialized practices became the new norm as young artists embraced the flow of experience in their work span p p In 1969 em Live in Your Head When Attitudes Become Form em at the Bern Kunsthalle and em Anti Illusion Procedures Materials em exhibition at the Whitney Museum of American Art were the first exhibitions of work that did not necessarily materialize in objects The latter showed work or rather procedures and processes by artists performers and composers Richard Serra for example came to the Whitney without any finished work bringing with him lead as material and a saw to work it with and Eva Hesse only brought materials that she could use to fabricate works by herself without resorting to any technical procedures p p It is interesting to notice that both these exhibitions are currently being revisited in discussions symposia and as re stagings such as the 2013 Fondazione Prada exhibition in Venice p p When Rosalind Krauss reflected on the process art of the late 1960s and early 1970s she believed she could perceive an erosion of representation and a trauma of signification as the main catalyst for what she called the indexical regrounding of art in presence sup a href sdfootnote3sym name sdfootnote3anc 3 a sup p p But how is em presence em to be understood if it is not already interwoven with past and future and mediated by artistic signs and systems of signs transferred by different traditions of artistic discourses Even if artistic processes remain difficult to articulate are they not still part of much larger signifying systems of artistic discourses which evolve em in time em p p For Bergson the only means which were available for the philosopher to express his or her thought were provided by science and the history of philosophy Bergson described the philosopher s thinking as unending movement originating from em a simple intuition em The philosopher seeks to express this originary intuition by different approximations translation after translation but ultimately it is this never ending process of translating which constitutes the expression of his thought a href sdfootnote4sym name sdfootnote4anc sup 4 sup a p p span style line height 1 4 Marcel Duchamp called his span em style line height 1 4 La mariee mise a nue par ses celibataires meme em span style line height 1 4 also a span em style line height 1 4 delay in glass em span style line height 1 4 By specifically evoking the deferred anticipated actualization of the Large Glass he emphasized its thematic connections both to the multiplicious temporality of the duree and to the continual distancing of the object cause of desire span em style line height 1 4 objet petit a em span style line height 1 4 and suggested that a work of art is a perhaps just a transition between the artist s intuition and its expression an approximation a possible but necessarily inadequate translation of the intuition And correspondingly perhaps the span em style line height 1 4 objet petit a em span style line height 1 4 can also be seen as metaphoric of the simple intuition at the origin of the work of art the origin toward which the continual process of translating strives span p p Perhaps a work of art cannot be anything other than em definitively unfinished em p p b Author b Riikka Stewen p p nbsp p p nbsp p div id sdfootnote1 p a href sdfootnote1anc name sdfootnote1sym 1 a sup sup The Invisible Master Piece The Modern Myth of Art Translated by Helen Atkins University of Chicago Press 2001 p div div id sdfootnote2 p a href sdfootnote2anc name sdfootnote2sym 2 a sup sup Comrades of Time e flux journal 11 December 2009 http www e flux com journal comrades of time retrieved May 30 2015 p div div id sdfootnote3 p a href sdfootnote3anc name sdfootnote3sym 3 a sup sup Rosalind Krauss Notes on the Index Seventies Art in America em October em Vol 3 Spring 1977 68 81 p div div id sdfootnote4 p a href sdfootnote4anc name sdfootnote4sym 4 a sup sup L intuition philosophique em La pensee et le mouvant em 1938 117 142 p p nbsp p divTero Heikkinen2015-06-29T08:46:24ZProsessi ja tutkimusTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/prosessi-ja-tutkimus2015-06-29T08:24:48Z2015-06-29T08:14:28Zp Albert Whitehead esitti 1929 kirjassaan i Process and Reality i etta luonto ei muodostu esineista eika ole saavutettuja lopputuloksia vaan jatkuvia prosesseja joilla ei ole loppupistetta Jos jokin nayttaa pysyvalta ja esineen kaltaiselta vaikutelma johtuu ihmisen aikaperspektiivista me emme vain nae koko prosessia Tasta mullistavasta ideasta alkoi nousta uusia vaatimuksia myos taiteelle Taiteellinen prosessi haluttiin nahda luonnollisena ilmiona ikaan kuin luonnon jatkeena Naturalismi oli muodikasta ja kulttuurin pelastukseksi jotkut tahtoivat luonnon jos kulttuurin ilmiot voidaan selittaa luonnon jatkeina ne ovat sellaisena hyvia Tama sopi myos hyvin yhteen ajan poliittisten virtausten kanssa joissa korostettiin luonnonvalintaa jatkuvaa muutosta ja sopeutuvimman selviamista luonnon ja sodan prosesseissa p p Taiteellisen tutkimuksen lyhyt historia on nahnyt useamman alun ja lopun Alan teorian pioneerit Dombois Borgdorff Schwab Slager Balkema ovat ampuneet alas kaikki yritykset lukea mukaan tutkimukset joissa taiteilija selittaa prosessiaan motiivejaan reflektoi menetelmiaan ja avaa omaa toimintaansa millaan tavalla Tama painokkuus on ollut tarpeellista koska psykologisoinnin varjolla ja tiedostamattomaan vedoten moni yritti ja yrittaa saada omaelamakerronnallisesta fiktiosta tutkimusta Se tie on kuljettu loppuun ennen kuin on paasty alkuun taiteilija yrittaa muiden tiedonalojen kasitteilla uudelleen kuvata omaa kasitystaan toiminnastaan jolloin kyse on useimmiten huonosti tehdysta noiden muiden tiedonalojen tutkimuksesta p p Alusta asti monet ymmarsivat etta taiteellisen tutkimuksen erityisyys ei ole tekijassa vaan i menetelmissa i Tavoitteena on tunnistaa menetelmia joiden avulla on sitten mahdollista tutkia i todellisuutta i tavalla joka on uusi Taiteellinen ajatteleminen taiteellinen toiminta ja taitaminen taidon erityinen luonne kuten Aristoteles sen kuvaa i Nikomakhoksen etiikan i 6 luvun alussa ja taidon koeteltavuuden piirre ovat mukana taiteilijan jokaisen kokeellisen tutkijan paivassa osoittamassa kuinka i mita tahansa asiaa i voi lahestya johdonmukaisesti Taiteilija on koulutettu tallaiseen ajattelemiseen ja toimintaan joko oppilaitoksessa tai toiminnassa eika tata voi ottaa pois ja korvata luovuudella tiedostamattomalla tai muilla sekavilla kasitteilla mikali taiteilija on ymmartanyt alansa p p Taiteellinen toiminta osoittaa menetelmia usein kokeellisia eksperimentaalisia ja siis helposti virheensa paljastavia falsifioitavia joissa yhteys teon ja tuloksen valilla valittomasti osoittaa mika on kestavaa ja mika ei Taiteellinen toiminta ei ole kaukaa tarkkailevaa ei teoreettista vaan lahietaisyydelta kokeilevaa praktista Kyse on laadullisesta tutkimuksesta eli koeteltavat ilmiot ja asiat ovat i merkityksia ja arvoja i eivat tosiasioita joten koettelemisen alla ovat kulttuuriset ja uskomuksiin nojaavat piirteet p p i Yksittaisen i taiteellisen toiminnan kulku ei anna erityista tietoa kuinka tama kaikki tapahtuu silla koettelevassa ja kokeilevassa toiminnassa on suuri joukko satunnaisia ja vain yhdelle toimijalle ominaisia piirteita omituisuuksia idiosynkrasia Niinpa vain etaammalta katsoen tai usean toiminnan kautta on mahdollista nahda mika taiteellisessa toiminnassa on menetelmallisesti olennaista Tama sama ilmio tunnetaan kaikilla aloilla kun etsimme menetelmia joilla luotettavaa tai vakuuttavaa tietoa saadaan joudumme kaymaan lapi satoja yksittaisia tutkimusyritelmia ja poimimaan idean sielta toisen taalta Tama on tuttua 1800 luvun luonnontieteiden kehityksesta p p Mikali kiinnitamme huomioon yhteen toiminnan kulkuun prosessiin hirtamme ajattelumme pitaen valttamattomina tarkeina tai kuvaavina piirteita jotka oikeasti ovat satunnaisia omituisia ja asiaan mitenkaan liittymattomia Silloin annamme vallan henkilokohtaiselle jota ei ole mahdollista asettaa arvioinnin kohteeksi Silloin kiinnostuksen kohteena on henkilo ei menetelma p p Jos taiteellisessa tutkimuksessa huomio kiinnitetaan tekijan taiteelliseen prosessiin tuloksena on satunnaisesta syntynytta satunnaista joka voi olla taiteellisesti kiinnostavaa mutta ei menetelmallisesti johda mihinkaan Se ei anna mahdollisuutta luoda menetelmaa eika lahtokohtaa tutkia todellisuutta taiteellisesti Tekijalahtoisen tutkimuksen olennainen vaatimus on ollut esimerkiksi etnologiassa i irrottautua prosesseista ja luoda tutkimusasetelma i Tarkoituksena on i paasta selville ehdoista i joiden avulla prosessi voi tulla tunnistetuksi Tama tunnistus osoittaa tekijalle mika hanen ammattitaidossaan on jaettavissa toisten kanssa ja siis menetelmaa mika vain satunnaista inhimillista kaaosta p p p p Taiteellinen toiminta on edelleen monen kuvitelman ja mystifioinnin paikka Taiteellinen tutkimus on mahdollista vain kun luovumme noista ja samalla vieraista kasitejarjestelmista erityisesti psykologian kognitiotieteen ja yhteiskuntatieteiden kasitteista Alusta alkaen on ollut tarkoituksena luoda paradigmaa jolla on omat kasitteensa ja oma johdonmukaisuutensa jotka voidaan perustella taiteellisella toiminnalla ja tehdyilla tutkimuksilla ja niiden ymparilla kaydylla teoreettisella keskustelulla Taman vuoksi kaikki vanhat tavat ja puheenparret on hylattava ja puhuttava vain siita mista on kyse Kun taiteellinen tutkimus maaritellaan todellisuuden tutkimukseksi menetelmilla jotka syntyvat taiteellisesta toiminnasta huomataan heti etta yksittaiset taiteelliset prosessit eivat ole tutkimuksen kannalta edes kiinnostavia ne ovat useimmiten harhaanjohtavia p p b Kirjoittaja b Juha Varto pTero Heikkinen2015-06-29T08:14:28ZMITA MEISTA JAATero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/mita-meista-jaa2015-07-02T16:12:34Z2015-06-29T08:00:44Zp img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 3075907 pp1small jpg 1128e949 9377 4002 b800 a523eb609a89 t 1435853130352 style width 800px height 534px p p nbsp p p span style line height 1 4 Yksi tarina ja kuusi teesia taiteellisesta prosessista span p p i Talvella 2015 taiteilija Tanja Koponen kuratoi nayttelyn tyohuoneelleen Helsingin edustalla olevaan Vartiosaareen ja kutsui minut mukaan i p p i Leuto talvi on saanut aikaan sen etta salmi mantereen ja Vartiosaaren valissa ei ole jaatynyt joulukuussa vaan vesi virtaa Aurinko paistaa matalalta ei tunnu yhtaan silta etta olisi joulukuu Soudamme hiljaiseen saareen i p p i Minulla ei ollut ennakkosuunnitelmaa performanssilleni ajattelin etta tyoni lahtokohtana olisi paikka saari Etta saari ehdottaa minulle jotain ja teen performanssin sen pohjalta i p p i Kavelen rannassa lunta ei ole Maassa on kaislaa puunkappaleita kivia roskia Olen etsimassa esitystani materiaalia inspiraatiota lahtokohtaa mita tahansa Katson tarkkaan maassa olevia esineita Poimin mukaani sinisen pullon korkin sinivihrean tiskiharjan pari narunpatkaa Paassani alkaa soida lause pop biisista mita meista jaa kun me lahdetaan ei vyonsolkee ei tennarii ei kengannauhaa Niin mita meista jaa Ajatukseni harhailevat kunnes havahdun tajuamaan etta tassa ovat performanssin materiaalit loytamani esineet Seka sen nimi Mita meista jaa Prosessilla tarkoitetaan jonkun asian kehityskulkua 1 i p p i Ajattelen tilaa pienta matalaa tyohuonetta valkoiseksi maalattuja kiviseinia Ajattelen tulevaa yleisoa viela kasvottomia hahmottomia ja vieraita nbsp Ajattelen edesmennytta isoaitiani i p p i Mita meista jaa kun kuolemme Tai mita meista jaa niihin paikkoihin joissa vierailemme Mita yleisosta voisi jaada tahan esitykseen Miten sita voisi visuaalistaa esittaa performoida Miten luoda performanssille sellainen rakenne etta siihen voi jaada ja siihen voi jattaa erialisia asioita i p p i Ajattelen piirtamista hahmojen piirtamista seinaan Prosessi on ajattelua 2 i p p i Tammikuun lopussa Vartiosaareen johtava jaatie on lahes loskan peitossa Taivas on harmaa ihmisia ei nay Talo saaressa tayttyy kuitenkin pian avajaisglogi tekee kauppansa lapset juoksevat pihalla taivas pimenee vaikka viela ei ole ilta i p p i KUUSI KUUSI nimetyssa galleriassa on teoksia kahdeksalta taiteilijalta maalauksia valokuvia videoinstallaatio Yhteista nimittajaa ei ole jollain tapaa paikka on kuitenkin inspiroinut monia Inka Niemisen videoinstaallatio on pystytetty talon puutyopajaan ja Hanna Johansson vetaa kavelyseminaarin jonka teemana on Vartiosaari ja sen historia Paitsi teoksella myos prosessilla on konteksti 3 i p p i Aloitan performanssini pyytamalla jotakuta katsojaa malliksi piirran hanen aariviivansa valkoiseen rapattuun seinaan Hahmon valmistuttua pyydan seuraavaa Piirrettyani muutaman hahmon piirran seinaan omat aariviivani Se on hankalaa Kerron esityksen synnysta Esittelen loytamani esineet ja ripustan ne seinalle Pohdin aaneen muuttuuko esineiden merkitys ja niiden katsomistapa ajan myota Tuleeko niista ajan kuluessa arvokkaampia kuin nyt Vai muuttaako aika ne tunnistamattomaksi Tai muuttuuko esineiden merkitys kun niista tulee osa taideteosta performanssia kun ne nostetaan seinalle muiden teosten rinnalle Prosessi on suhteessa aikaan 4 i p p i Tarinani polveilee kerron edesmenneesta isoaidistani ja kaynnistani hanen haudallaan i p p i Isoaitini kuoli vuosi sitten En paassyt hanen hautajaisiinsa Myohemmin menin kaymaan Turussa hanen haudallaan serkkuni kanssa Juuri kun olimme saapumassa haudalle serkkuni sanoi etta tiedathan sina ettei nbsp hautakivessa ole heidan nimiaan Seisomme haudalla Hautaan on haudattu mamma pappa enoni ja nuorena hukkunut tatini mutta kivessa on ainoastaan tatini nimi Muut eivat halunneet nimeaan kiveen i p p i Mietin mita mina teen taalla haudalla mita taalla on Tai mita muuta kuin yhdenlainen kulttuurinen tapa suhtautua kuolleisiin Se nbsp mita heista jaa on jossain ihan muualla Kun olin pieni pappani opetti minulle laulun Pikajuna Meksikon Lauloimme sita paljon kun olin lapsi osaan sen edelleen tai luulen osaavani Vartiosaaren performanssissa laulan mita laulusta muistan Mammallani oli tapana kattaa poyta vieraille mutta syoda itse sivummalla tyopoydan aaressa jakkaralla istuen Han soi mielellaan vahan muiden jalkeen Ja kertoi usein miten han on tykastynyt puolukkahilloon koska sita voi syoda minka kanssa tahansa i p p i Kysyn haluaako yleiso maistaa puolukkahilloa Esityksessa prosessikeskeisyys tarkoittaa usein yleison osallistamista 5 i p p i Kysyn mita ihmiset haluaisivat tanaan jattaa jalkeensa seinalle Joku kaivaa avaimenperan joku teepaketista irronnen pahvin palan Kiinnitan esineet loytamieni esineiden viereen seinalle i p p i Performanssin toisessa versiossa yritan vieda pidemmalle ajatusta siita mita haluamme jattaa jalkeemme Sanon haluavani jattaa tahan huoneeseen tunnun siita etta taalla on tanssittu Pyydan yleisoa tanssimaan kanssani Yleisoa on ehka viisi ihmista Paikalle eksynyt italialainen vaihto opiskelija joka ei osaa suomea katsoo hieman hammentyneena kun alamme tanssia Abbaa i p p i Sanon etta haluaisin jattaa tanne lettujen tuoksun Paistan lettuja Prosessista jaa jalkia 6 i p p i Yleiso taputtaa Esitys on paattynyt mutta prosessi jatkuu Palaan kotiini jaan yli kavellen bussilla metrolla toisella bussilla Vaatteisiini on tarttunut lettujen haju Mietin edelleen mita meista jaa Performanssi ei vastannut kysymykseen ennemminkin se esitti sen aaneen ja tarjosi joitain nakokulmia lahestya sita Mietin kysymysta viela seuraavallakin viikolla ja sita seuraavalla i p p i img alt src http ruukku journal fi documents 1095506 3075907 pp2small jpeg f66efbb8 fd6d 4e21 872e 9adf2292f257 t 1435853130595 style width 800px height 534px i p p b Kuusi teesia prosessista b p p 1 i Prosessilla tarkoitetaan tapahtumasarjaa i ja jonkun asian kehityskulkua Kun taiteessa puhutaan prosessista ja teoksesta usein helposti yksinkertaistaen maaritellaan prosessi tekemiseksi joka edeltaa varsinaista esitystapahtumaa tai teoksen julkituomista Vaarana on jonkinlainen dualismi jossa painottuu prosessin keskeneraisyys verrattuna teoksen valmiina olemiseen ehjyyteen Samoin prosessi on usein jotain henkilokohtaista ei jaettua kun taas itse teos on julkinen jaettu itsenainen p p Taiteessa prosessia voidaan ajatella myos eri vaiheina teoksen luominen sen esittaminen ja vastaanotto p p 2 i Prosessi on ajattelua i Omalla kohdallani ajattelen etta taiteellisessa tyossa prosessi on paitsi tyon materiaalisia ja kaytannollisia eri vaiheita ennen kaikkea ajattelua Assosiointia epamaaraisia ja henkilokohtaisia paattelyketjuja oivalluksia Ajatusten harhailua tiedon hankintaa kasittelya Muistelua haaveilua mielikuvia ja visiointia Valilla jarjellista toisinaan taytta hottoa Viimekadessa valintoja p p 3 i Paitsi teoksella myos prosessilla on viitekehys i Taide performanssi tapahtuu eri konteksteissa ja niita myos katsotaan ja tulkitaan kontekstin mukaan Yhtalailla prosessiin vaikuttavat eri tekijat arkielama apurahapaatokset oma jaksaminen tai muiden jaksaminen Tyoolosuhteet tyotarjoukset tai niiden puuttuminen Unen laatu Perhesuhteet Mieliteot ja ahdistuksen aiheet Oma ruumis Luokka Itse teoksessa tai performanssissa tama saattaa nakya tai olla nakymatta Se voi vaikuttaa teoksen tulkintaan tai olla vaikuttamatta En peraankuuluta teosten tulkintaa taiteilijan henkilohistorian kautta mutta tekijan ja prosessin nakokulmasta tekemisen olosuhteet ovat merkityksellisia p p 4 i Prosessi on suhteessa aikaan i Monesti taiteilija hahmottaa tekemansa prosessin vasta jalkeenpain Harvemmin kirjoitamme taiteen tekemisen metodiksi ikkunasta katselemisen tai leipomisen vaikka ehka juuri ikkunasta katselu mahdollistaa sen etta ajatuksilla on mahdollisuus siirtya yhdesta seuraavaan Leipominen voi merkita sita etta ottaa askeleen taiteellisesta tekemisesta poispain jotta olisi mahdollista syventya siihen kohta uudelleen p p 5 i Esityksessa prosessikeskeisyys tarkoittaa usein yleison osallistamista i Ehka siksi etta yleison osallistamisesta edelleen ajatellaan etta silloin mita tahansa voi tapahtua Etta teoksessa on aukko Etta se ei ole suljettu keha Etta esitys kommunikoi enemman nbsp p p 6 i Prosessista jaa jalkia i Teos ei ole prosessin jalki se on sen yksi ilmentyma Usein dokumentoidaan teos ei sen prosessia Taiteellisessa tutkimuksessa pyritaan usein dokumentoimaan ja tuomaan esille taiteellinen prosessi nbsp p p Mita meista jaa on sarja performansseja ja interventioita jotka lahtevat liikkeelle kysymyksesta mita meista jaa Performansseissa kysymysta lahestytaan yhtalailla globaalista ja ekologisesta kulttuurisesta kuin henkilokohtaisestakin nakokulmasta Performanssien lahtokohtana on kulloinenkin esityspaikka ja sita edeltaa prosessi jossa kulloistakin ymparistoa tarkastellaan jaaneiden jalkien ja jalkien jattamisen nakokulmasta Keskeista esityssarjassa on prosessi sen muuttuvuus kulloisestakin kontekstista ja paikasta riippuen p p b Kirjoittaja b Pilvi Porkola p p b Kuvat b Tanja Koponen p p nbsp pTero Heikkinen2015-06-29T08:00:44ZVaiheistamisesta kehkeytymiseen Hyva paha prosessiTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/vaiheistamisesta-kehkeytymiseen-hyva-paha-prosessi2015-06-29T07:57:13Z2015-06-29T07:55:20Zp Prosessi on sana joka herattaa epailyksia Toisaalta sana viittaa keskeneraisyyteen jolloin siihen kytkeytyy viittaus viimeistelyhaluttomuudesta tai kyvyttomyydesta Toisaalta se viittaa yritykseen vaiheistaa ja kontrolloida toimintaa Teollisuudesta omaksuttuun tapaan tavoitteena on tuolloin laadun varmistus tuotteen virheettomyys br nbsp br Luonnossa tai fysikaalisessa maailmassa tapahtuvat prosessit ovat vapaita tallaisista epailyksista Ne joko tapahtuvat niin kuin niiden kuuluukin tapahtua orgaanisesti jonkin sisaisen logiikan tai tarkoituksenmukaisuuden ohjaamana Tai ne yllattavat taysin eivatka nayta odottavan lupaa tai oikeaa hetkea Ihmisen puuttuessa tallaisiin prosesseihin seuraukset ovat tosin usein olleet jotain muuta kuin toivottiin tai ennakoitiin br nbsp br Ihmisella nayttaa olevan kiihkea taipumus ymmartaa ja ohjata prosesseja niin luonnossa tapahtuvia ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa rakentuvia prosesseja kuin inhimillisiakin prosesseja vuorovaikutusprosesseja oppimisprosesseja psykologisia prosesseja luovia prosesseja taiteellisia prosesseja Ymmarryksen lisaantyessa tavoite kuitenkin karkaa kasista Nykyaan tiedostetaan yha laajemmin etta myos inhimilliset prosessit kuten taidon oppiminen tai taideteoksen luominen ovat sidoksissa ei inhimilliseen Ihmisen rajallisuus on tullut monella tavoin iholle Samalla valmistamisen jonkin lopulliseen muotoon saattamisen merkitys on muuttunut tai jopa kadonnut br nbsp br Kun viela joitakin vuosia sitten prosessissa oleminen saatettiin ymmartaa taidon ymmarryksen tai nakemyksen puutteesta johtuvana kyvyttomyytena vieda asioita loppuun tai kirkastaa sanomaansa on sille nyt rakentunut uusi merkitys Vaikka tallainen uusprosessuaalisuus josta kaytetaan myos ilmausta kehkeytyminen henkii ihmisen rajallisuutta noyrtymisen ja luopumisen eetosta se ei pida sisallaan lupaa jattaa asioita kesken olla nakematta vaivaa olla pyrkimatta hetkiin joissa on kirkkautta Kehkeytyminen nbsp asettaa inhimillisen merkityksenannon suhteeseen materiaalisen maailman yllatyksellisyyteen ja tunnustaa etta ihminen myos henkisena olentona osa tata ennakoimattomien tapahtumaketjujen vyyhtia br nbsp br Kehkeytyminen vapauttaa ihmisen yksinomaisesta tekijyydesta ja subjektiviteetista Tama ajatus on armollinen ja avaa uusia mahdollisuuksia uusia nakymia taiteelle taiteilijakoulutukselle taideopetukselle taiteelliselle tutkimukselle tutkimukselle ylipaataan Mutta samaan aikaan naita prosesseja pyritaan suitsimaan toisaalla Niita alistetaan teollisesta ja kaupallisesta maailmasta lainatuille prosessiopeille Tulosten mittaaminen ja laadun varmistaminen erilaisten indikaattoreiden ja laatuhyrrien avulla on kertakaikkisessa ristiriidassa sen kanssa mita inhimillisen luovan potentiaalin tukemisesta nyt ymmarramme Miten elaa ja toimia taman ristiriidan vallitessa Ehka ehdotuksia loytyy tasta julkaisusta nbsp br nbsp p b Kirjoittaja b Eeva Anttila pTero Heikkinen2015-06-29T07:55:20ZAbstrakti materiaalisuusTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/abstrakti-materiaalisuus2015-03-30T12:46:47Z2015-03-18T14:36:27Zp Yksinkertaisimmillaan materiaalisuus voidaan ymmartaa fyysisesti kosketeltavissa oleviksi aineiksi vaikkapa kiviksi hoyheniksi tai valokuviksi Taiteilijan kasissa kivet hoyhenet ja valokuvat voivat muuttaa muotoaan ja liittya uusiin kulttuurisia merkityksia muuttaviin asiayhteyksiin Vaikka esimerkiksi perhevalokuvien avulla rakennetaan usein idealisoivia kertomuksia perheesta ja menneesta ovat perhevalokuvat myos muistamisen ja unohtamisen ainesta jokainen kuva eletysta elamasta toistaa tapahtumia valikoiden tiettyja asioita ja tapahtumia vaalien toisia aktiivisesti unohtaen muokaten ja muuttaen Samalla lailla kuvat ymparistostamme muovaavat kasitystamme elinpiiristamme Esimerkiksi pohjoisen asukkailla voi suhde jaahan olla fyysinen moniaistinen ja arkipaivainen mutta abstraktien jaakuvien myota hetki sitten tuttuna ja arkisena nayttaytynyt elinpiiri muuttuukin alitajunnasta kumpuavien mielikuvien nayttamoksi Nain jaa ja perhevalokuvat saavat jokaisella katselu ja esityskerralla uusia merkityksia p p Katsomistilanteessa muokkaantuvien merkitysten lisaksi fyysisen kosketeltavuuden ideassa on jotain joka viehattaa meita kirjoittajia se innoittaa sanaleikkiin materiaalisuuden ja moniaistisuuden valilla Digitaalisen murroksen aikakaudella iloitsemme ajatuksesta jossa tyostamamme valokuvat olivatpa ne paperisia tai digitaalisia tai esittivatpa ne perheenjasenia tai jaan pintaan piirtyvia hahmoja ovat kasin ja aistein kosketeltavia Kuvat tarjoavat meille ja yleisoillemme fyysisia tarttumapintoja kuka tahansa voi koskettaa kuvia tai kuvaruutuja jos ilkeaa Kuvat tarjoavat myos koskettavia kokemuksia kylla teosten aarella joku voi jopa liikkua ja liikuttua muistaa muistamatonta p p Kuvat koskettavat seka ruumiin pinnalla etta sen sisalla ovat kuvalliseen muotoon rakennettuja ajatuksia tunteita muistoja ja nakymia Digitaalisella kuvalla ei varmaankaan ole nykyihmisen ajattelussa samanlaista materiaalista perustaa kuin esimerkiksi filmilla tai veistoksella Kuten Hanna Johansson on todennut aineettomuuden vuoksi digitaalisen kuvan havaitseminen kytkeytyy vahvasti katsomistilanteen materiaalisuuteen tapaan jolla digitaalinen kuva heijastetaan esitettavaksi ja tilaan jossa digitaalinen kuva esitetaan p p Kuvallinen esittaminen voi toimia yhdistavana tekstuurina aistien ja esitettavien asioiden valilla Jos kuville avautuu ja antaa niiden koskettaa voi huomata etta useat teokset herattelevat aistejamme Voimme katsoa kuvia ja tuntea niiden sarjallisen liikkeen kehossamme voimme lukea kuviin piirtyvan visuaalisen ja verbaalisen informaation aistia kuvan tunnelman varisavyjen viileyden kaksiulotteisen pinnan muodot ja rakenteet Meilla on siis mahdollisuus tuntea konkreettisesti kuvissa esitettyjen materiaalien lasnaolo esimerkiksi veden pakkautuminen rakeiseksi ja juopaiseksi jaaksi tai perheenjasenten kehojen asettumisen perhepotrettiin Katsellessamme kuvia voimme myos tuntea jotakin sellaista joka ei taivu sanoiksi joka jaa ei sanallisen aistimisen ja tuntemisen varaan p p Omien taiteellisten prosessiemme ks a href http marimakiranta net http marimakiranta net a a href http www lightofice net http www lightofice net a aikana olemme alkaneet kyseenalaistaa kulttuurin ja materiaalisuuden seka kielen ja merkitysten valista juopaa ja jannitetta Kysymmekin voisiko koskettava kuva olla materiaalisen ja diskursiivisen todellisuuden kohtaamispaikka prosessi jossa aineellinen limittyy kasitteelliseen Materiaalisuuden voisi nain ollen ymmartaa ei sanallisen alueena seka diskursiivisuuden ja materiaalisuuden yhteispunoksena Havaintomme sivuaa Mikko Lehtosen nakemysta siita etta materiaalisuus ei ole irrallaan symbolien lavistamasta kulttuurista vaan materia ja symbolit ovat kietoutuneet erottomasti toisiinsa ja muodostavat kulttuurin p p Materiaalisuus voidaan ymmartaa myos materiaalisena ajatteluna Talloin materiaalin tuntemus ohjaa ammattilaisten suunnittelua ja tekemista Esimerkiksi savenvalajan tieto on savenvalajan sormenpaissa ja tanssijan tieto liikkeena hanen kehossaan Materiaalien lisaksi tyoskentelya ohjaavat tyoskentelyprosessit ja olosuhteet Tallaista materiaaliin sidottua taitoa on ollut tapana opettaa mestari kisalli suhteissa ja ajatuksena on ollut etta harjoittelu lisaa materiaalin tuntemusta Materiaalisuuteen liittyy aineen tuntemuksen lisaksi toimintaverkostojen ja kulttuuristen merkitysten tunnistaminen seka tyometodien ja tyokalujen tunteminen Nain materiaalisuus on moniaistista ja monikerroksellista jossa konkreettinen materiaalisuus ja abstrakti materiaalisuus kietoutuvat toisiinsa p p b Kirjoittajat b Eija Timonen amp Mari Makiranta pTero Heikkinen2015-03-18T14:36:27ZProvinsiaalisia unelmia vai maakuntarealismiaTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/provinsiaalisia-unelmia-vai-maakuntarealismia-2015-03-30T12:47:53Z2015-03-18T14:14:43Zp Olen siirtotyolainen Aloitin viisivuotisen professorin pestin Natylla Tampereen yliopiston Viestinnan median ja teatterin yksikossa Elokuun alusta olen joka maanantai puksutellut aamuhamarissa Pasilasta tanne Tampereelle ja perjantai iltana samaa tieta takaisin p p Palasin maakuntaan Kotiin kuten minulle usein muistutetaan Tyoyhteiso vaihtui tutusta enimmakseen paakaupungissa toimivien vapaiden taiteilijoiden ja taiteellisten tutkijoiden muodostamasta turvapiirista 15 000 opiskelijan tiedeinstituutioksi Ei hullumpaa p p Mutta niin hidasta Taalla puhutaan hitaasti ja elehditaan hitaasti Mietin onko taalla aina ollut nain hidasta Vai olenko mina itse vain nopeutunut vuosien varrella p p Kiiretta on silti pitanyt Omaa tutkimusta en ole ehtinyt tehda enka edes suunnitella Paivat ja illat ovat kuluneet kaikenlaisissa professorin hommissa toiminnan laadun arvioinnissa UTAn ensimmaisten taiteellisten jatkotutkintovaatimusten laatimisessa opetuksessa ja sen suunnittelussa Viime viikolla kuitenkin sattui etta tiedotusopin professori Seija Ridell kutsui minut tutkijaseminaariinsa keskustelemaan taiteellisesta tutkimuksesta Saimme tilaisuuden miettia pienella porukalla yhteistyota jota taiteellisen tutkimuksen avulla voisi synnyttaa yksikkomme oppiaineiden kuten teatterityon journalistiikan ja ensi vuonna yksikkoon muuttavan musiikintutkimuksen valille Tapaamisen paatteeksi uskalsin paljastaa kollegoille etta uudessa tyossani tarvitsen paitsi taiteen tekemista myos omaa tutkimusta p p Seuraavana paivana Suomen eduskunta aanesti sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta Opiskelijat aityivat Maamme lauluun kesken oppitunnin Taalla maakunnassa ollaan muodostamassa toisenlaista liittoa jonka tuloksena Tampereelle luodaan uusi monialainen ja kansainvalisen tason korkeakoulu joka vastaa tutkimuksen ja opetuksen keinoin yhteiskunnan elinkeinoelaman ja tyoelaman tarpeisiin sup 1 sup Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat lyoneet hynttyyt yhteen paamaaranaan superyliopisto T3 Taannoisessa infotilaisuudessa Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin perusteli hanketta nimenomaan tutkimuksen vahvistamisella Myos rehtori Kaija Holli pohtii 17 10 2014 julkaistussa Rehtoriblogissaan mitka ovat ne mahdollisuudet ja aihealueet joilla pystymme vuorovaikutuksen avulla aivan uudenlaisiin tutkimusavauksiin miten vahvistamme olemassa olevia vahvuuksiamme miten sidosryhmien kanssa toimien saamme korkeakoulujen tutkimustulokset jalostettua ja hyodynnettya paremmin palvelemaan yhteiskuntaa ja tuomaan kansalaisille hyvinvointia sup 2 sup painottaen nain mallin tutkimukselle tarjoamia etuja p p Yhden ammatillisen yhden teknillisen ja yhden monialaisen perinteisesti yhteiskunnallisesti painottuneen yliopiston yhdistelma ei heti ensi kuulemalta vaikuta taiteellisen tutkimuksen kannalta ihanteelliselta Teatterityon puolella yhteistyota Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa on tosin tehty jo vuosia Samoin yksikossamme sijaitseva Tutkivan teatterityon keskus T7 Natyn laheisin yhteistyokumppani suunnittelee senkaltaisia teknologiakokeiluja joiden tekeminen yhteistyossa TTY n ja nimenomaan siella olevaa asiantuntemusta hyodyntaen olisi enemman kuin luontevaa Mita sitten nayttelijantaiteeseen tulee niin tulevien tutkintovaatimusten yksi iso otsikko tulee olemaan nayttelija insinoorina olemme siis lahempana toisiamme kuin tyhmempi voisi luulla p p Viime kevaana Tampereen korkeakoulut kutsuivat vuorineuvos Stig Gustavsonin selvittamaan milla tieteenaloilla korkeakoulut voisivat saavuttaa kansainvalisesti johtavan aseman ja mita uudistuksia tahan tarvittaisiin sup 3 sup Valitettavasti esimerkiksi teatterityosta journalistiikasta tai musiikintutkimuksesta ei selvitysmiehen mukaan ole tulevan suuryliopiston tutkimuksen lippulaivoiksi vaan vahvuudet loytyvat yhteiskuntatieteista tekniikasta laaketieteesta ja taloustieteista seka naiden uudenlaisista yhdistelmista sup 4 sup p p Hidasta Hidasta Hidasta Vaan yksi on edennyt nopeasti p p This aint t no Neverland p p b Kirjoittaja b Pauliina Hulkko p p nbsp p p P S Maakuntarealismiksi olen nimennyt nayttelemistyylin jollaista olen joissakin tamperelaisissa teattereissa saanut pitkin syksya todistaa Itse asiassa maakuntarealismi tarkoittaa etta nayttelija ei oikeastaan vaivaudu nayttelemaan lainkaan vaan pikemminkin vain oleilee nayttamolla ja puhuu repliikit Tampereen murteella Se on siis nayttelemista joka ei nayta miltaan tunnu miltaan ei pyri kohdistu vaikuta tai ulotu mihinkaan Ihmetellessani syyta tallaiseen minua katsojana syvasti loukkaavaan nayttelemattomyyteen asioista paremmin perilla oleva kollegani vastasi etta Tampereella on totuttu tallaiseen seka yleiso etta tekijat ajattelevat etta tama riittaa p p sup 1 sup Tampereen ammattikorkeakoulun verkkosivut a href http www tamk fi cms tamk nsf All 94B8EF72FBB3C950C2257D720041E032 OpenDocument http www tamk fi cms tamk nsf All 94B8EF72FBB3C950C2257D720041E032 OpenDocument a p p sup 2 sup Tampereen yliopiston rehtorin ja vararehtoreiden blogi a href http rehtoriblogi uta fi aiheet holli http rehtoriblogi uta fi aiheet holli a p p sup 3 sup Tampereen ammattikorkeakoulun verkkosivut a href http www tamk fi cms tamk nsf All 94B8EF72FBB3C950C2257D720041E032 OpenDocument http www tamk fi cms tamk nsf All 94B8EF72FBB3C950C2257D720041E032 OpenDocument a p p sup 4 sup Mt pTero Heikkinen2015-03-18T14:14:43ZUniTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/uni2014-10-13T08:22:28Z2014-10-07T09:34:00Zp class p1 img alt Kuva Akseli Kaukoranta src http ruukku journal fi documents 1095506 2365123 Akseli_Kaukoranta_Unitheduet jpg 36e86ca2 12a5 4cb8 82f9 59957d63a917 t 1412674550122 style width 1200px height 800px title Kuva Akseli Kaukoranta p p class p1 span style line height 1 4 Riikka Theresa Innasen ja Giorgio Convertiton selkiin heijastuvat heidan nuoret itsensa Lahde menneisyydesta ei ole dokumentti siina merkityksessa kuin katsomossa istuva historiantutkija normaalisti ajattelisi kuva vareilee lihalla siina tanssivat epatarkat hahmot siina esitetty ei kulje lineaarisesti vaan leikkautuu hidastuu katkeilee fragmentoiden koreografian josta olemme juuri katsoneet uuden tulkinnan Uuden tulkinnan jonka osana on tama muistuma samojen tanssijoiden yhteisesta tanssista 18 vuotta sitten span p p class p1 Heijastetun kuvan katkelmat koreografiasta ikaan kuin todentavat koreografian olevan seka sama etta samalla toinen Vuosien aikana tanssijoiden ruumiit ovat varttuneet kuin hyva viski elaman tynnyrissa heijastuksen nuoriin ruumiisiin verrattuna tanssiin on tullut tulkinnallista intensiteettia ja uskottavuutta kerrottuihin ihmissuhdetarinoihin kokemuksen raastavuutta p p class p1 Tanssin materiaali tanssijoiden konkreettisina ruumiina ja heijastumina toisista samoista ruumiista johtaa historiantutkijan pohtimaan menneisyyden ruumiiden katoavuutta ja lasnaoloa Missa tanssi on Mita tanssista jaa esityksen jalkeen Mika merkitys tanssilla taiteena on Mita voin sanoa tasta tanssista huomenna tai 18 vuoden paasta i Uni i ei kenties pyri kuvaamaan sukupolven kokemusta mutta tassa ja nyt se on mahdollista ymmartaa siten i Uni i on paluu johonkin menneeseen joka saa uusia merkityksia tassa hetkessa Heijastuma menneesta osana esitysta on todiste historiasta lahde joka pakottaa katsojan ymmartamaan etta teos on ollut aiemmin seka sama etta toinen Samaan aikaan kuten Andee Scottin 2012 teoksessa i Walking The Line i tanssijan iholle heijastuva kuva tanssijasta itsestaan korostaa hanen kehonsa tassa hetkessa olevaa materiaalisuutta ruumiin muotoja ihon epatasaisuutta luomia hengityksen liiketta Molemmissa teoksissa kuvan katsominen tuntuu intiimilta koska iho on paljas ja paljastava vaikka heijastuva tanssija kuvassa on puettu Kuvassa liikkuu jokin epatodellisen unenomainen joka on tama tunnistettava ruumis joskus toiste toisaalla toisenlaisena Ihon paljaus on kuin lahja se tekee hetkesta herkan ja haavoittuvan muuttaa dokumentin esteettiseksi kokemukseksi p p class p1 Viimeisen kymmenen vuoden aikana nykytanssissa on suorastaan kiihtyvalla tahdilla ilmennyt teoksia joissa tanssitaiteen historian arkisto elavoityy uudelleen esitykseksi Jerome Bel toisinsi Susanne Linken koreografiaa teoksessa i The Last Performance i 1998 Anne Collod palasi Anna Halprinin teokseen i Parades amp Changes Re Enactmentissa i vuonna 2008 Martin Nachbarin i Urheben Aufheben i 2008 analysoi Dore Hoyerin i Affektos Humanosin i uudelleen esittamista Fabian Barban i A Mary Wigman Dance Evening i 2009 kontekstualisoi uudelleen ekspressionistisen tanssin kts esim Lepecki 2010 Mutta vaikka i Uni i assosioituisikin tahan yleiseen kiinnostukseen se on riippumaton tanssihistorian kaanonista se toisintaa vain itseaan ja asettaa menneen rinnan nykyisen tanssin kanssa Siina mennyt on materiaalisesti lasna ja poissaoleva siina mennyt konkretisoituu varttuneissa tanssivissa ruumiissa iholla joka kumpuilee joka ei lopulta ole valkoinen eika kangas joka muuttaa heijastuman joksikin toiseksi Diana Taylorin 2003 kasitteita kayttaakseni tanssijat muuntavat repertuaariksi oman ruumiinsa arkistoa arkistoa josta katsoja nakee vain fragmentoituneen aanettoman heijastuman iholla i Uni i luo assosiaatioita kiusaa esiin muistoja vertaa nykyista menneeseen ja pain vastoin Samaan aikaan historioitsija joka 1990 luvulla oli nuori vihainen nainen muistaa jotain muuta p p class p1 Tanssijoiden asut 1990 luvun grungeen viittaava resuisuus tartan ja kuluneet maihinnousukengat luovat sillan nuoruuden vihaan ja vimmaan materiaalisen muistuman joka saa tutkijan kaivamaan oman kuvitteellisen vaatekaappinsa pohjaa Baletin viidennessa asennossa pysyminen todella on mahdotonta silla teoksen jalkeen soi musiikki heittaydymme pimeaan esitystilaan Nirvanan tahtiin Ruumiimme tormailevat fyysisessa muistumassa tanssista 1990 luvulla tanssista joka ei ollut tai ole ammattilaisten suunniteltua taidetta vaan vihan ja vimman purkamista oiseen aggressiiviseen liikkeeseen Ruumiimme arkistoista nousevat esitykselliset mahdollisuudet repertuaari joka ei koskaan vain toista vaan uudistaa kerran tehdyn kerran opitun tavan liikkua olla ajatella Jaetussa grunge koreografiassa jota rajaavat tila ja fyysiset mahdollisuudet on ihan okei paiskautua pain seinaa pain toista hikista tanssivaa ruumista Tama on toisenlaista intiimia olemista pimeassa tilassa jossa aani tuntuu kehossa musiikki puskee liikkeelle ja mennyt on hetken lasna jonkinlaisena nostalgisenakin kokemuksena Vanhuus muistuttaa itsestaan tanssin jalkeen hengityksen vinkuessa ja polvien sarkiessa ruumiin rajojen muuttuessa taas rajoitteiksi Etta mulla on huono kunto sanoo yksi Ei ihme etta ma olin joskus langanlaiha sanoo toinen ja nauraa Miksi me ei enaa tanssita nain kysyy kolmas historioitsija ja paattaa pohtia asiaa p p class p1 strong Kirjoittaja strong Hanna Jarvinen br strong style line height 1 4 Kuva strong span style line height 1 4 Akseli Kaukoranta span p p class p1 strong Lahteet strong p p class p1 span style line height 1 4 Innanen Riikka Theresa koreografia valo ja aanisuunnittelu tanssi amp Convertito Giorgio tanssi 2014 span i style line height 1 4 Uni The Duet Redux i span style line height 1 4 Hoyhentamo Helsinki 28 2 2014 a href http www hoyhentamo fi esitykset vierailu uni the duet redux 2 target _blank http www hoyhentamo fi esitykset vierailu uni the duet redux 2 a span p p class p1 Lepecki Andre 2010 The Body as Archive Will to Re Enact and the Afterlives of Dances i Dance Research Journal i 42 2 28 48 p p class p1 Scott Andee koreografia kuvaus tanssi 2008 i Walking The Line i Osa teoksesta i Silo Solo i University of Michigan Ann Arbor Michigan 18 2 2012 p p class p1 Taylor Diana 2003 i The Archive and the Repertoire Performing Cultural Memory in the Americas i Durham Duke University Press pTero Heikkinen2014-10-07T09:34:00ZHei RuukkuTero Heikkinenhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/hei-ruukku2014-10-13T08:21:31Z2014-10-02T12:09:08Zp class p1 Hei Ruukku p p class p1 terveiset Mika Mika Maasta p p class p1 Kirjoitan sinulle matkustajalaivan salongista Yovyn tassa laivassa joka aikanaan rakennettiin kuljettamaan matkustajia Helsingin olympialaisiin Kavi kuitenkin niin etta laiva valmistui vasta vuonna 1953 Laiva toimi pitkaan menestyksekkaasti Suomeen suuntautuvassa matkustajaliikenteessa Nykyaan laiva palvelee vanhankaupungin kupeeseen ankkuroituna hostellina mutta varsin erikoisena sellaisena koska sen rakenteet on pidettava autenttisina Mina suunnistin hienojen kylttien saattamana laivan tax free kauppaan ja ravintolaan mutta eihan niita tietenkaan ollut enaa olemassa Hyttini on kylla vahan 50 lukulainen p p class p1 Aloitin hommat taalla Mika Mika Maassa kolmisen viikkoa sitten Toimin paikallisen tiedeakatemian taiteellisen tutkimuksen neuvonantajana Olen siis konsultti Tehtavani on muun muassa pohtia miten taiteelliselle tutkimukselle vuosittain jaettavat 25 miljoonaa takalaista markkaa olisi jarkeva kayttaa Ne jaetaan apurahoina ja lisaksi niilla kustannetaan taiteellisen tutkimuksen vuosikirja seka jarjestetaan vuosittainen alan seminaari Omituista kylla apurahahakemuksia tuli vuonna 2014 vain kuutisenkymmenta 15 prosenttia vahemman kuin edellisena vuotena vaikka taiteellinen tutkimus kasvaa taalla Mika Mika Maassa vauhdikkaasti p p class p1 Kuvittele Ruukku etta taiteellista tutkimusta tuetaan nain runsaskatisesti p p class p1 Kavin tanaan vierailulla paikallisessa uudessa taidekorkeakoulussa Kyseessa on instituutio joka on perustettu kolmen paikallisen korkeakoulun yhdistyttya Rakennelma on hieman samantapainen kuin meidan taideyliopistomme mutta sitten toisaalta ei Tama uusi Mika Mika Maan korkeakoulu nimittain on perustettu taiteellisen tutkimuksen opinahjoksi vahvistamaan taiteellisen tutkimuksen infrastruktuuria Lisaksi taalla ei aiemmin ole ollut yliopistotasoista taidekoulutusta vaan legitimaatio taiteellisiin tohtoritutkintoihin on saatu tiedeyliopistoista p p class p1 Mutta kuvittele Ruukku etta takalainen hallitus on pannut miljoonia markkoja likoon pelkastaan paikallisen taiteellisen tutkimuksen vahvistamiseksi Ja ajattele etta ne yhdistyneet korkeakoulut edustavat tanssia sirkusta oopperaa seka esittavia taiteita eli taiteen alueita joissa perinteinen kasityolaismainen osaaminen usein estaa radikaalin poikkitaiteellisen yhteistyon p p class p1 No siella taidekorkeakoulussa oli sitten esittelya 10 uutta tohtoriopiskelijaa ja 9 vanhaa Kaikilla kuukausipalkka 2 uutta professoria palkattuna ja 2 edelleen palkkaamatta toivottavasti Suomessa olisi kiinnostusta Mika Mika Maan professorihommiin Hammastyttavinta oli nbsp kuitenkin se etta uudelle eri aloja edustavalle korkeakoululle oli kyetty nopeasti luomaan strategia joka perustuu neljaan laajaan vapaamuotoiseen taiteen metodologiseen suuntautumisen alueeseen joitten puitteissa on tarkoitus toistaiseksi toimia Ne alueet eivat ole musiikki esittava taide ja kuvataide vaan kasitteellisyys ja kompositio ruumiillisuus ja aanelliset kaytanteet paikka tapaaminen kohtaaminen seka tekniikka materiaali ilmaisu p p class p1 Huh huh p p class p1 Kerro Ruukku miksei meidan yliopistolla ole edes tutkimuksen vararehtoria puhumattakaan siita etta tutkimuksen strategia olisi saatu tehtya Ja mietin viela sitakin etta miksei meilla olla sitouduttu Mika Mika Maassa tunnettuun ja aikanaan ihailuakin herattaneeseen suomalaiseen taiteelliseen tutkimukseen nakyvammin ja paremmin taloudellisin resurssein p p class p1 No Ruukku huomenna menen taas toihin Mika Mika Maan tiedeakatemian taloon Se on suuri ja sokkeloinen ja siella tyoskentelee 178 tutkimusrahoitukseen erikoistunutta henkiloa nbsp p p class p1 Lohdutuksena kuitenkin p p class p1 Mika Mika Maan tavaramerkki on se ettei siella tarvitse eika voi kasvaa isoksi aikuiseksi siella nimittain kukaan ei vanhene paivaakaan Mika Mika Maahan paasee vain lentamalla osoitteena toinen tahti oikealla ja suoraan aamuun Wikipedia p p class p1 Ystavallisin terveisin p p class p1 Jan Kaila Mika Mika Maan neuvonantaja pTero Heikkinen2014-10-02T12:09:08ZTaiteellisista tutkimusesityksistaAdministrator Administratorhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/taiteellisista-tutkimusesityksista2013-12-02T05:47:24Z2013-12-02T05:47:24Zp Taiteellinen tutkimus toisin kuin monet muut tutkimuksen alat on erityisen riippuvaista julkitulonsa tavoista Sikali kuin kysymys on taiteesta taiteen teknologiasta tai pedagogiikasta on sen tosiasiallinen esillepanon tapa osa tutkimuksen tulosta Toisin sanoen taiteellinen tutkimus seka tulee julki etta toteutuu esittamisentavoissaan Naita kahta voi olla vaikea erottaa toisistaan eika niita monesti tarvitsekaan erottaa p p Tieteellisen tutkimuksen toteutusta ja tuloksia tulisi pystyttava arvioimaan yleisesti yhteisesti ja vertailukelpoisesti Vertaisarviointi ilmentaa tieteellisten julkaisujen tapauksessa tata tavoitetta Arvioinnin tarkoitus on valvoa ja parantaa julkaisujen ja siten tutkimuksen itsensa tutkimuksellista tieteellista akateemista ja kielellista tasoa Vertaisarvioijat ovat julkaisun esiyleiso Taiteellisen tutkimuksen tapauksessa julkaiseminen on monitahoisempaa ja monimutkaisempaa kuin muussa akateemisessa tutkimuksessa Julkinen esitys tulisi jo voida katsoa julkaisuksi Toisaalta julkaisuja tulisi voida arvioida myos esityksina Taiteellinen tutkimusjulkaisu voi toki olla tieteellisen julkaisun tapaan raportti jostakin jo toisaalla tehdysta tutkimustoiminnasta mutta vahintaan yhta usein se esittaytyy osana tutkimusprosessia itseaan yhtena sen toteutumisen muotona em tutkimusesityksena em em research exposition em em em jossa vastaanottajan kokemus on osa tutkittavaa ilmiota Kysymys ei ole tarkoituksellisesta kikkailusta vaan taiteellisten ilmioiden kompleksisuudesta Niita on aina voitava tarkastella paitsi ilmioiden itsensa myos tekijan ja vastaanottajan nakokulmista Todennettavuus on samoin kokemista tai vahintaan sen mahdollisuuden todistamista nain voidaan tasta lahtien tehda havaita ja puhua p p Taiteellisessa tutkimuksessa erilaiset ja asteiset tutkimusesitykset jakautuvat ketjuuntuvat limittyvat ja siirtyvat mediumista toiseen Erityisesti mediumien valiset siirtymat tuovat usein esiin jotakin olennaista seka tutkijalle etta tutkimuksen yleisolle Mitaan itseoikeutettua formaattia tai mediumia ei taiteelliselle tutkimukselle ole Kirjoittaminen ei ole sinansa pahempaa tai parempaa kuin esimerkiksi laulaminen Kirjoittaa voi naet monella tavalla samoin kuin laulaa Perustavammat ongelmat ja haasteet koskevat tutkimuksen suunnittelua ja rakentumista Ne koskevat tapaa jolla eri osat vaiheet esitystavat ja yleisot kytkeytyvat toisiinsa p p On yllattavan vaikeaa puhua siita mita oikeasti tekee Taiteellinen tutkimusesitys epaonnistuu jos tutkijan sanat eivat nayta liittyvan mitenkaan siihen mita han esittaa Toisaalta esitys epaonnistuu myos jos sanat selittavat kaiken Talloin esitysta ei edes tarvita tai siita tulee vain teorialle alisteista illustraatiota Siksi taiteellinen tutkimusesitys elaa avoimmuudestaan osiensa vaiheidensa medioidensa ja yleisojensa valilla Haasteena on kyeta argumentoimaan tutkimusasetelman avoimmuudella ilman etta siita tulee veruke tai takaportti Avoimmuus tarkoittaa etta tutkimus paljastaa aina ja yha uudestaan rakentumisensa tavan siirtymat ratkaisut ja rajaukset Talloin se tulee samalla osoittaneeksi tien tutkimiensa asioiden aareen oman varsinaisen metodinsa Paastaako tutkimus yleisonsa tutkittavan asian aareen uudella ja kiinnostavalla tavalla Aukeaako jokin uusi perspektiivi ongelma ja havaintokentta Onnistuuko esitys tekemaan meista em kanssatutkijansa em Naita kysymyksia voi jokainen esittaa itselleen kurkistaessaan tahan kaikkien aikojen ensimmaiseen Ruukkuun nbsp pAdministrator Administrator2013-12-02T05:47:24ZKysymyksia kysymyksiaAdministrator Administratorhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/kysymyksia-kysymyksia2013-12-02T07:04:20Z2013-12-02T07:03:43Zp Taiteilija saattaa saada oivalluksen naennaisesti tyhjasta ja kayttaa sita miten mielii nbsp Silti kysymysten hiomisen tarkeys ei katoa mihinkaan ei taiteesta ei tutkimuksesta eika taiteilijalahtoisesta tutkimuksesta 70 luvun iskulause em The personal is political em kuvasti ajatusta jonka mukaan yksilon havahtuminen johonkin asiaintilaan on yhta tarkeaa kuin julkinen poliittinen toiminta Mutta jos kysyn itseltani ja vastaan itselleni kayttaen itseani tutkimusaineistona tuleeko henkilokohtaisesta tutkimusta Tallaistahan taiteellinen tutkimus ei ehka ole mutta mita se sitten on p p Ensi alkuun tuttavuuden tekeminen taiteellisen tutkimuksen kanssa tuntui sammakon hyppaamiselta kermakirnuun seinat liian lahella ja jalkojen alla kummaa mommoa Puhetta kuului jostakin ja paljon mutta sanoista ei saanut selvaa Kelluminen olisi onnistunut mutta ei kaynyt pitkan tahtaimen ratkaisuksi Oli siis ryhdyttava jumppaamaan p p Vuosien vaantamisella on entisestaan kirkastunut etta valmista vastausta kysymykseen Mita Se On ei ole Silti jumppaaminen on ollut selvasti hyodyllista Kirnun reunojen yli alkoi vahitellen nakya tyomaa jossa ihmista muistuttavat otukset rakensivat jotakin Hankkiutuminen tyomaalle osoitti etta meneillaan oli mita jannittavimpia projekteja Minkalainen maisema siita kaikesta mahtaa kasvaa p p Pianon soittaminen on aivojen sydamen ja taitojen yhdistamista Aivottomana pianisti on fiasko sydamettomana robotti ja taidottomana harrastaja laukoi Vladimir Horowitz Vaikka han puhuikin vain pianisteista moni muukin saattaa tulla mietteliaaksi nbsp Taitoja on pakko hioa lakkaamatta lakkaamatta Enta aivot puhumattakaan sydamesta Viela runsas vuosisata sitten monipuolisuus ja kaikkien alojen osaaminen oli valttia niin ammatin harjoittamisessa kuin konserttikaytannoissa Vasta syntymavuosisadallani erikoistumisesta tuli hyve muidenkin kuin miespuolisten nerojen kyseessa ollen Nytko jo taas olisi ryhdyttava monipuolistumaan p p Tutkimuksellisuus sisaltyy jokseenkin kaikkeen taiteen tekemiseen Voisiko ajatusten monipuolistuminen havahtuminen tutkimuksellisuuteen tarkoittaa kehittymista nimenomaan taiteilijana ja tekijana Mita kaikkea aivojen ja sydamen kehittaminen taiteilijuudessa voisi tarkoittaa Viimeistaan nyt on virallinen haaste heitetty Leibnitzin kasitykselle taiteilijan sumeasta ymmarryksesta Hanhan sijoitti sen lahes alimmalle portaalle omassa tiedon hierarkiassaan mahdollisimman etaalle ykkostason jumalallisesta selkeydesta Muusikon tietoon Urtext editioista sormituksista liikeradoista tyyleista ja soittimen ominaisuuksista lomittuu edelleen sanallistamatonta tietoa tuntemuksista vuorovaikutuksesta ja mielen kasittamattomista mustista aukoista ja paljon muuta sellaista jonka olemassaoloa emme edes tajua Tunnistetaan tunnistamaton tuodaan nahtavaksi kuultavaksi ja kasiteltavaksi vaikuttavia taideteoksia uudenlaisia tulkintoja uutta tietoa uudenlaista puhetta p p Kaikki ratkaisut on kyseenalaistettava ainakin kerran yleensa useammin Kirnusta on nyt kommitty ulos nbsp Ruukun aarelle Sen sisalto on tarjolla kaikille Hammentaakin saa nbsp pAdministrator Administrator2013-12-02T07:03:43ZMatkalla menneeseen ja tulevaanAdministrator Administratorhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/matkalla-menneeseen-ja-tulevaan2013-12-09T10:07:41Z2013-12-02T05:42:11Zp Taiteellisen tutkimuksen aikamuodossa on jotain arvoituksellista Jos teokset kohdataan nykyhetken valittomyydessa ja lastattuna menneisyyden naarmuilla ja arvilla niin taiteellinen tutkimus ennustaa myos mahdollista tulevaa Sellainen on sille tekojen faktojen ja kuvittelun fiktion suhde p p Tiede yksi taiteellisen tutkimuksen peileista ja majakoista muokkaa tekoja tiedoksi Nain tapahtuu kenties taiteellisessa tutkimuksessakin tutkimuksena taiteellinen kokeilu ja kokemus avartavat tiedon horisonttia valaisevat jotain aiemmin synkkaa aluetta nimeavat tiedoksi sellaista mika ei tunnistanut itseaan tietona ei tiennyt tietavansa p p Tieto on kuitenkin myos poissulkemisen menetelma jossa kaikki epavarma aavistuksenomainen ja tiedon muotoon sopimaton jaa ulkopuolelle etaantyvan horisontin taakse Siksi aluksi leikkisasti ja sitten vakavammin ehdotan etta taiteellinen tutkimus on em science fictionin em kaltaista perustuen tosiseikkojen toiveiden ja visioiden sekoittumiseen seka tuntemattoman kartoittamiseen Tassakin niin kuin usein scifissa tai vaikkapa fysiikassa jossa usein ennalta lasketaan jonkin hiukkasen olemassaolo vaikkei sellaista voisi viela mitatakaan tuo kuviteltu tai laskennallinen saattaa toteuttaa itsensa vasta vuosien paasta Imaginaarinen on kuitenkin todellista jo kuvitelmana p p Tama taiteelliseen tutkimukseen sisaankirjoitettu imaginaarisuus johtuu paitsi teoksien avaamista kuvittelun avaruuksista nainhan tapahtuu taiteessa aina myos siita etta taiteellisessa tutkimuksessa toimijoiden luonne on aina vasta maarittymassa Tallaisia tutkimuksen alla olevia toimijuuksia ovat paitsi tekija myos teoksen itsensa materiaalisuus ja sita ymparoivan elavan maailman prosessit Viela ei ole mitenkaan yksiselitteisen selvaa nbsp kuka taiteellisessa tutkimuksessa puhuu kuka tutkii Vastavuoroisesti taiteellinen tutkimus antaa salakavalasti aanta niille muodoille jotka muunlaisessa tutkimuksessa ovat usein vaiti kaiken kielellisen tutkimuksen metaforisuudelle p p Taiteellinen tutkimus luo aistimellisen suhteen ja aiheuttaa kitkaa em science friction em tiedon kasaantumiselle Se koostuu kitkaeleista jotka tarvitsevat puheenvuoroilleen ja vuoropuhelulleen oman foorumin ja astian p p Pidan kovasti sanasta ruukku Siina kaikuu menneen ikiaikainen tekniikka savisen maan tomu ja samalla jotain edelleen taysin kayttokelpoista Ruukku ylittaa ajan Ruukkuihin sailomme asioita ja ruukun sirpaleista silloin kun asioilla on jo uusi muoto luemme viela joskus menneisyytta Kaiken sen avaruudellisen matkailun jalkeen jota taiteellinen tutkimus on pAdministrator Administrator2013-12-02T05:42:11ZMika ihmeen ekspositioAdministrator Administratorhttp://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/mika-ihmeen-ekspositio-2013-12-05T13:32:35Z2013-12-02T05:38:32Zp RUUKKU ja JAR ovat taiteellisen tutkimuksen foorumeita Molemmat makaavat RESEARCH CATALOGUEn paalla Hyva niin Melkein kuka vaan oppinut immeinen voi hakeutua RC n kayttajaksi ja ladata sinne ekspositioitaan koko ihmiskunnan iloksi Jos haluaa erityista arvostusta prenikoita tai konkreettisemmin enemman lukijoita anteeksi kokijoita ekspositioilleen voi niita tyrkyttaa RUUKKUun tai JARriin joissa vertaisarvioitsevat portsarit valikoivat etta kukasmikas on riittavan syvallinen ekspositiossaan jotta Ruukun tai Jarrin kruunun saa paahansa ja laatutakuun persuuksiin p p Mutta mika ihmeen ekspositio Se tarkoittaa jotain mika voidaan netitse nauttia ja joka on enemman kuin pelkka lapeensa sanallistettu kirjoitettu artikkeli ja toisaalta vahemman tai siis toista kuin kokonaan sanattomaksi taiteeksi tai sanat ylittavaksi runoudeksi rakennettu taideteos Ekspositiossa nailla foorumeilla on sanallistettua tekstia liikkuvaa ja tai liikkumatonta kuvaa ja aanta Haju ja kosketus puuttuvat koska nettikayttoliittyman kehittelyssa on viela hieman takapajulaa p p Ekspositiossa tekstin ja muiden ainesten suhde pitaa olla rikkaampi kuin sellaisessa teksti artikkelissa jossa muu aines toimii vain tekstia havainnollistavana tai tekstissa tapahtuvan todistelun kasikassarana p p Naista on vaikea tai ainakin kompeloa puhua koska ei vain ekspositio vaan jo sana teksti on nailla laitumilla niin oikukas elukka useimmat meista tarkoittanevat tekstilla jotain sanoista muodostettua ja kirjaimista luettavaksi tarkoitettua mutta on taalla paljon sitakin porukkaa jonka mielesta melkein kaikki ihmisen tuottama on jonkinlaista tekstia merkityksia kantavaa ja tulkintaa ja odottavaa ainesta josta tai johon luemme yhta sun toista meista ja maailmasta Ekspositio on termina tavallaan sukua tuolle teksti kasitteen laajalle maaritelmalle koska ekspositiolta vaaditaan talla hiekkalaatikolla muutakin kuin sanoilla puhumista Ekspositio on toki sukua ns artikkelille tai tavalliselle tekstille tai akateemiselle paperille heh tai ehka esseelle mutta ekspositio yrittaa kuitenkin ylvaasti olla myos jotain muuta jotain enemman kuin vain sanallistetun tekstin piika Jos siis ajattelemme kaikkea ihmisen luomaa jossain mielessa tekstina jota voidaan analysoida ja jonka merkityksia ja tendensseja voidaan jollain keinoon rapsuttaa esiin lienee myos loogista ajatella etta mikaan ei pakota meita maailman tekstia vatvoessamme sen mielta ja merkitysta tutkiessamme pitaytymaan vain verbalisoituun tutkimusapparaattiin Jos ihmisen tekema maailma tai perati myos ihmisen kokemusmaailma on tavallaan teksteja koostuivat ne kirjaimista tai ei kaiketi noita teksteja pitaa voida myos tutkia kayttaen mita tahansa aistimellisia keinoja ei pelkastaan kirjaimiin kahlittuja p p Taiteellinen tutkimus tuottaa ja vaatii tammoista Minusta taiteellinen tutkimus pyrkii tuottamaan taiteen omaa tietoa kuten muistaakseni vaikkarissani sitakaan ei saanut kutsua silla nimella esitin ja listasin etta sita on neljaa lajia 1 Tietoa siita miten taidetta tehdaan 2 Tietoa siita miten taidetta koetaan tulkitaan ja kaytetaan jotta siita ns taidekokemuksia irtoaa 3 Tietoa taiteilijan tai muiden asiaan sekaantuvien intentioista ja 4 Taiteen muotoista tietoa taiteen ulkopuolisesta maailmasta Siita jossa kinastelemme siita millaista on millaista voisi olla ja millaista meidan mielestamme olisi hyva olla p p Minusta taiteellinen tutkimus on ikava toimiala koska siina enimmakseen vouhkataan edella mainituista vain kolmen ensimmaisen kanssa Neljas yleensa sivuutetaan mika minua harmittaa koska olen taiteilija juuri tuon neljannen vuoksi Mutta en vain sen neljannen en vain sen maailmaa koskevan tiedon ja ymmarryksen vuoksi joka taiteen muodossa saattaa ilmaantua Me kaikkihan olemme taiteen ammattilaisia ja tai amatooreja rakastajia niiden taidekokemusten vuoksi joiden tuottamalle hekumalle tai kontemplaatiolle olemme niin persoja Ja vaikka tiedon ja ymmarryksen maarittelisi hyvin laveastikin on taidekokemuksen antoisuudesta vain osa tietoon tietoiseen tai tiedostamattomaan ruumiilliseen tai jarjen verbalisoimaan tietoon liittyvaa Ja tama jokin muu tiedon tuonpuoleinen on sanojen tuon puolelle pyrkivan aineksen ohella myos jotain mihin taiteellinen tutkimus myos pyrkii Ei taiteellista tutkimustakaan tehda vain tiedon vuoksi vaan yhta lailla elamanilon luomiseksi p p Ruukussa Jarrissa ja RC ssa on nykyisellaan viela paljon vikaa Monet ekspositiot ovat kehnoja Tsekatkaa itse RC sta ja Jarrista joihin naytteita on jo ehtinyt kertya aika lailla mutta alkaa niinkaan valittako vaan tehkaa itse parempia ja kayttakaa tahan julkaisufoorumiin liittyvaa keskustelumahdollisuutta Ehka jotkut huonotkin ekspositiot tekevat hyvaa kun niiden poljyyksista innostuu eksposition oheen kommentein keskustelemaan Paasee osoittamaan omaa nerokkuuttaan Tai sen puutetta p p Myos RC n kayttoliittyma on nykyisellaan teknisesti huono Toivottavasti sita ei huomaa ekspositioiden lukija anteeksi kokija mutta eksposition kyhaajat tekniikan kompelyydesta karsivat sitakin enemman Kayttoliittymaa on kehitetty vuosikausia propellipaiden ja taiteilijoiden voimin lahinna yliopistoissa epakaupallisesti eli ilman suuryritysten mahtiresursseja Sille joka on tottunut Keynote ja Powerpoint ohjelmien ja blogialustojen ja nettisivusto ohjelmien helppokayttoisyyteen ja monipuolisuuteen RC on turhauttava jarkytys RC n alustaa kuitenkin kehitetaan koko ajan itsekin olen jo viimeisen puolen vuoden aikana huomannut olennaisia parannuksia tapahtuneen ja jos myonteisesti ajattelee niin ehka tama RC n tekninen alkeellisuus on siedettava hinta jota nain aluksi joudutaan maksamaan siita ettei koko rakennelmaa ole pykatty kaupalliselle alustalle Aika nayttaa onko niin p p Kolmas olennainen huono puoli RC ssa Ruukussa ja Jarrissa on se ettei siina julkaisemisesta saa rahaa Eksposition kyhaajille kyse on siis ilmaisjakelusta Yliopistovaki on siihen diiliin tietysti tottunut kaikki tiedejournaalit toimivat perinteisesti nain Ja jos on yliopistossa toissa proffana tutkijana tai palkallisena vaikkarintekijana edes niin ei se julkaisemisen palkattomuus kauheasti haittaa koska julkaisut ovat niita olennaisia meriitteja joilla yliopistovaki palkkansa oikeuttaa ja tulevat palkkansa yrittaa pyytaa Silti minusta tuokaan ilmaisjakelutraditio ei ole hyva Minusta ketaan ei ole kapitalismin oloissa hyva opettaa ilmaisjakeluun sellaisissa toissa joista kapitalismin logiikalla rahapalkkio kuuluu saada Kapitalismi ei nimittain palkitse noyraa ja rahattomuuteen tyytyvaa Vaan rankaisee jos ei ennemmin niin varmasti myohemmin Taiteellisen tutkimuksen kohdalla tama kysymys on lisaksi paljon tarkeampi kuin perinteisen yliopistotutkimuksen silla jos ja kun taiteellinen tutkimus elaa ja versoo tulevaisuudessa sita tehdaan yha enemman myos yliopiston ulkopuolella ja yha useammin myos sellaisten taiteilijoiden toimesta jotka eivat tutkijanpalkkaa ja yliopistoon laitostumista tavoittelekaan Ja heille artikkeleiden tai ekspositioiden julkaiseminen ei ole sellainen meriitti jolla taidekauppaa kaydessa tai taideapurahoja hakiessa olisi merkitysta Heille taiteilijoille olivat tutkivia tai eivat julkaiseminen ilman raha palkkiota on siis viela paljon konkreettisemmin ilmaisjakelua tai oikeastaan polkumyyntia kuin heidan yliopistoissa tai Suomen Akatemian rahoituksella tutkiville kollegoilleen olivat taiteilevia tai eivat p p Naista mutinoista ja itse ruoskinnasta huolimatta toivon ja uskon etta RESEARCH CATALOGUEta JARria ja RUUKKUa odottaa hyva tulevaisuus Rakastan painettuja kirjoja mutta en usko etta niita enaa juurikaan luetaan 20 vuoden paasta Ja eksposition mahdollistama multimediallisuus tekee taiteesta kirjoittamisesta paljon sujuvampaa ja aiheeseensa osuvampaa Erityisen hienoa on se etta nama ekspositiot ovat kaikkien internetin kayttajien ulottuvilla Taiteellista tutkimusta voi nyt jakaa ei vain ammattilaisten kesken vaan kaikille ennennakemattoman sujuvasti Uskon etta piankin eivat vain ammattilaiset vaan myos ns yleiso ja esimerkiksi koululaitos liittaa Ruukun ja Jarrin ekspositiota perusruokavalioonsa ja naita juttuja linkkaillaan joissakin piireissa samalla innolla kuin uutisia tai youtube klippeja p p Jotta tasta jakamisen ilosta voisi todella hullaantua pitaisi tietysti olla jotain herkkua jaettavaksi Nyt viela useimmat hyvatkaan ekspositiot eivat lunasta lupaustaan Ne ovat vain teksteja joiden oheen on teipattu kuva ja tai aaninaytteita joiden rooli ei olennaisesti poikkea perinteisesta illustraatiosta Mutta tulevaisuudessa voi olla toisin ekspositiosta voi tulla jonkinlainen moniaistinen essee Siita pitaa tulla p p nbsp p p nbsp p p Helsingissa 10 10 2013 pAdministrator Administrator2013-12-02T05:38:32Z