Seuraava numero (kutsu)

Arkisto

RUUKKU 11 kutsu: Miten tehdä asioita esityksellä?

Kiinnostus esityksiin, toimintaan, käytäntöihin ja muutokseen yhdistää taiteellista tutkimusta ja esitystutkimusta. Molempien voi nähdä olevan osa ihmistieteiden laajempaa performatiivista käännettä, jonka taustalla vaikuttaa muun muassa J.L. Austinin kielitieteellinen teoria performatiiveista (How to Do Things with Words? 1962; Näin tehdään sanoilla, 2016) ja siitä kehittynyt, erityisesti Judith Butlerin (Gender Trouble 1990; Bodies that Matter 1993) kehittämä ajatus kulttuurisista performatiiveista, toiston kautta materialisoituvista identiteeteistä. Vaikka performatiivinen käänne aikanaan alkoi vastustuksena lingvistisesti painottunutta strukturalismia kohtaan, sitä on kritisoitu samankaltaisesta kielen ja kielellisyyden asettamisesta kaiken keskiöön. Uusmaterialistisen tutkimuksen (mm. Barad 2003, 2007; Van der Tuijn 2015) myötä on korostettu materiaalisuuden ja diskursiivisuuden erottamattomuutta. Posthumanistisen tutkimuksen (esim. Ó Maoilearca 2015, Braidotti 2013) kautta performatiivisuus laajenee koskemaan myös ei-inhimillisiä ulottuvuuksia; esitykset eivät ole vain ihmisten toimintaa.

Austinin performatiivit eivät ole tosia tai epätosia kuten väitelauseiden konstatiivit, vaan onnistuneita tai epäonnistuneita riippuen siitä, tuottavatko ne tarkoitetun muutoksen maailmassa. Taiteen tutkimuksen kentällä esimerkiksi Dorothea von Hantelmann (2012) on kysynyt, miten tehdä asioita taiteella, ja esitystutkimuksen piirissä Edward Scheer puolestaan, miten tehdä asioita performanssilla (How to Do Things with Performance Art? 2014). Taiteellisen tutkimuksen yhteydessä Barbara Bolt (2008; 2016) on hiljattain palannut kysymykseen sen performatiivisesta luonteesta ja haastanut pohtimaan mitä taiteellinen tutkimus tuottaa ja saa aikaan. Taiteelliseen tutkimukseen sovellettuna performatiivien voi siis nähdä olevan haaste tiedon luonteelle: taiteellinen tutkimus ei operoi toden ja epätoden akselilla vaan pikemminkin juuri suhteessa muutokseen, jonka tutkimus tuottaa maailmassa.

Suomen Akatemian tutkimushankkeessa Miten tehdä asioita esityksellä? (2016-2020) olemme etsineet vastausta muutamien käsitteiden kautta, kuten fabulointi, fiktiointi, kehystäminen, uudelleenkuvittelu ja toistaminen. Fabulointi viitta tässä sosiaaliseen tapaan jolla luomme yhteisiä merkityksiä. Fiktiointi sen sijaan on ajattelun muoto, joka ei pyri minkäänlaiseen vastaavuuteen todellisen tai reaalisen suhteen. Toistaminen varioimalla kytkeytyy yhtäältä oppimiseen, vaikutusten vakiintumiseen, toisaalta erojen tuottamiseen. Nämä eivät tietenkään ole ainoat esityksille ja esittämiselle keskeiset verbit. Kutsumme kaikki aiheesta kiinnostuneet ehdottamaan ja esittelemään, miten ja millä tavoin esityksellä tehdään, tuotetaan ja aiheutetaan.

Esitys tai esittäminen voivat siis toimia keskeisenä tutkimusmenetelmänä, tutkimuksen mediumina, tai osana tutkimustulosten esittelyä. Miten esityksellä tutkiminen aktuaalisesti tapahtuu? Mitä ja miten voimme tehdä asioita esityksellä? Mikä on konkreettisesti esityksessä ja esityksellä tekemisen tutkimuksellinen ulottuvuus? Jos esityksellä tekeminen ymmärretään tapahtuvaksi esityksen mediumissa, miten ja mitä tiedämme tästä mediumista tekemisen kautta? Entä esitystutkimus, jossa esitys voi olla paitsi tutkimuskohde myös analyyttinen väline jonka kautta tarkastella ilmiöitä? Mitä esityksille tapahtuu dokumentaatiossa tai kirjoittamisessa erityisesti kansainvälisessä monikielisessä kontekstissa, jossa sanat, dokumentaatiot, ja käytänteet ymmärretään eri tavoin mutta jaetaan internetin välityksellä?

Pyydämme teemaamme liittyviä ekspositioita ja puheenvuoroja RUUKKU 11 -numeroon. Numeron toimittavat Annette Arlander, Hanna Järvinen, Tero Nauha ja Pilvi Porkola.

Ehdotukset tai luonnokset tutkimusekspositioiksi pyydetään laatimaan RC luetteloon http://www.researchcatalogue.net/ Huom. luettelon käyttö edellyttää käyttöoikeuksien hankkimista ja rekisteröitymistä (ks. kohta "register"). Ehdotukset tulee lähettää RC luettelon kautta (kohdasta "publish", "submit" ja "Ruukku") 30.3.2018 mennessä. Valmiit ekspositiot toivotaan 20.6. mennessä.

RUUKKU on vuonna 2013 toimintansa aloittanut monialainen, vertaisarvioitu taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu, joka käyttää alustanaan monimediaisen julkaisemisen mahdollistavaa kansainvälistä taiteellisen tutkimuksen julkaisualustaa ja tietokantaa Research Catalogue (RC). RUUKKUA julkaisevat ja tukevat Taideyliopisto, Aalto Arts ja Lapin yliopiston taiteen ja muotoilun tiedekunta. Ensisijaiset julkaisukielet ovat suomi, ruotsi tai englanti.